Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj

Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osavuosikatsaus tammi-syyskuu

Lehdistötiedote   •   Marras 10, 2010 11:58 EET

Heinä-syyskuun keskeiset tapahtumat
·         Kauden aikana tuotettiin 3 211 tonnia nikkeliä, kasvua 18 prosenttia
vuoden toiseen kvartaaliin verrattuna
·         Sinkin tuotanto oli 7 557 tonnia, kasvua 36 prosenttia vuoden toiseen
kvartaaliin verrattuna
·         Liikevaihto parani merkittävästi 45,1 miljoonaan euroon, liikevoitto
10,9 miljoonaan euroon
·         Ensimmäinen positiivinen tulos tuotannon käynnistämisen jälkeen: 25,4
miljoonaa euroa

Tammi-syyskuun keskeiset tapahtumat
·         Kauden aikana tuotettiin 6 550 tonnia nikkeliä ja 16 092 tonnia
sinkkiä
·         Liikevaihto 91,9 miljoonaa euroa, liikevoitto 11,1 miljoonaa euroa
·         Yhtiö allekirjoitti kesäkuussa 100 miljoonan euron
luottolimiittisopimuksen, josta nostettu 40 miljoonaa euroa
·         Nyrstar NV:n kanssa solmittiin helmikuussa sinkkituotantoa koskeva
tuotevirtasopimus 1,25 miljoonasta sinkkitonnista
·         Nettovelka väheni merkittävästi, kun 320 miljoonan dollarin
projektilaina maksettiin kokonaisuudessaan takaisin helmikuussa sinkin
tuotevirtasopimuksesta Nyrstarilta saadulla 335 miljoonan dollarin
ennakkomaksulla.
·         Huhtikuussa jätettiin lupahakemus uraanin talteen ottamisesta
sivutuotteena, uraanin talteenottotoiminnan ympäristövaikutusten arviointi on
meneillään

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
·         54 prosentin lisäys kokonaismineraalivarantoihin, uusi arvio 1 550
tonnia; mineraalivarannot sisältävät nyt 3,4 miljoonaa tonnia nikkeliä ja 7,6
miljoonaa tonnia sinkkiä
·         Talvivaara arvioi mahdollisuuksia tuotantokapasiteetin nostamiseksi

Tuotantoennuste
Talvivaara arvioi nikkelin vuosituotannoksi 11 000-13 000 tonnia ja sinkin
vuosituotannoksi 28 000-30 000 tonnia vuonna 2010. Yhtiö odottaa, että
vuosittaiseksi tuotannoksi laskettu tuotantotaso saavuttaa 30 000 tonnia
nikkeliä vuoden 2010 loppuun mennessä. Yhtiö uskoo niin ikään, että suunniteltu
täysimittainen tuotanto, noin 50 000 tonnia nikkeliä vuodessa, on
saavutettavissa vuonna 2012.

Tunnusluvut

-------------------------------------+------+------+------+------+-------
milj. Euroa | Q3| Q3| Q1-Q3| Q1-Q3| Q1-Q4
| 2010| 2009| 2010| 2009| 2009
-------------------------------------+------+------+------+------+-------
Liikevaihto | 45,1| 0,8| 91,9| 2,6| 7,6
-------------------------------------+------+------+------+------+-------
Liikevoitto (tappio) | 10,9|(15,3)| 11,1|(23,2)| (54,8)
-------------------------------------+------+------+------+------+-------
Kauden voitto (tappio) | 25,4|(10,7)| (8,3)|(21,9)| (55,0)
-------------------------------------+------+------+------+------+-------
Osakekohtainen tulos, EUR | 0,08|(0,04)|(0,04)|(0,08)| (0,19)
-------------------------------------+------+------+------+------+-------
Omavaraisuusaste |39,9 %|47,8 %|39,9 %|47,8 %| 43,5 %
-------------------------------------+------+------+------+------+-------
Korolliset nettovelat | 263,4| 354,1| 263,4| 354,1| 426,2
-------------------------------------+------+------+------+------+-------
Velkaantumisaste |67,0 %|84,2 %|67,0 %|84,2 %|111,4 %
-------------------------------------+------+------+------+------+-------
Investoinnit | 36,9| 24,3| 92,2| 82,1| 118,5
-------------------------------------+------+------+------+------+-------
Rahavarat | 6,0| 68,6| 6,0| 68,6| 11,9
-------------------------------------+------+------+------+------+-------
Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa| 370| 283| 370| 283| 308
-------------------------------------+------+------+------+------+-------



Toimitusjohtaja Pekka Perä:

"Tuotannon ylösajo eteni myös vuoden kolmannella neljänneksellä metallien
talteenottolaitoksen toisen tuotantolinjan käyttöönotossa ilmenneistä teknisistä
haasteista huolimatta. Loppuvuoden tuotantoa ajatellen on ilo todeta, että
kaivoksen kaikki prosessit toimivat nyt hyvin. Nikkelintuotannossa uskomme
edelleen saavuttavamme 30 000 tonnin vuosituotantoa vastaavan tuotantotason
vuoden loppuun mennessä.

Talvivaaran heinä-syyskuun tulos oli hyvä - saavutimme positiivisen tuloksen -
mihin vaikutti osaltaan nikkelin kohonnut markkinahinta. Odotamme, että nikkelin
hinta pysyy viimeaikaisella tasollaan myös loppuvuonna, joskin dollarin
kurssimuutosten sekä makrotalouteen liittyvien tekijöiden aiheuttama vaihtelu on
todennäköistä.

Hiljattain julkistamamme 54 prosentin lisäys kaivoksen mineraalivarantoihin
vahvistaa edelleen Talvivaaran valtavaa potentiaalia maailmanluokan varantona.
Tällä hetkellä pohdimme, miten optimoimme Talvivaaran orgaanisen kasvun
pitemmällä aikavälillä siten, että nikkelintuotantomme ylittää nykyisen 50 000
tonnin vuosituotantotavoitteen."



Suora internetlähetys ja puhelinkokous pidetään 10.11.2010 kello 13.00 alkaen.

Yhdistetty internetlähetys ja puhelinkokous tammi-syyskuun 2010
osavuosikatsauksesta pidetään 10.11.2010 kello 13.00 alkaen. Internetlähetystä
voi seurata osoitteessa:

http://[http://qsb.webcast.fi/t/talvivaara/talvivaara_2010_1110_q3/">[http://qsb.webcast.fi/t/talvivaara/talvivaara_2010_1110_q3/

Puhelinkokouksen numero:
Tunnus: 880360
US participants: +1 334 323 6201
UK participants: +44 (0)20 7162 0025
Finnish participants: +358 (0)9 2313 9201

Lisätietoa tapahtumasta on osoitteessa http://www.talvivaara.com">www.talvivaara.com Internetlähetyksen
tallenteen voi katsoa Talvivaaran www-sivuilta ja yllä olevasta linkistä myös
lähetyksen jälkeen.


Lisätietoja:

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj            Puh. 020 712 9800
Pekka Perä, toimitusjohtaja
Saila Miettinen-Lähde, talousjohtaja


Taloudellinen katsaus

Heinä-syyskuu 2010

Liikevaihto ja taloudellinen tulos

Talvivaaran heinä-syyskuun liikevaihto nikkeli- ja kobolttitoimituksista Norilsk
Nickelille ja sinkkitoimituksista Nyrstarille oli yhteensä 45,1 miljoonaa euroa
(Q3 2009: 0,8 miljoonaa euroa). Liikevaihto kasvoi 28 prosenttia huhti-
kesäkuuhun verrattuna.

Vuosineljänneksen liikevoitto oli 10,9 miljoonaa euroa (Q3 2009: liiketappio
15,3 miljoonaa euroa). Kauden voitto oli 25,4 miljoonaa euroa (Q3 2009: kauden
tappio 10,7 miljoonaa euroa).

Tase ja rahoitus

Vuosineljänneksen investoinnit olivat 36,9 miljoonaa euroa (Q3 2009: 24,3
miljoonaa euroa). Investoinnit liittyivät lähinnä sekundäärikasan
pohjarakenteiden maarakennustöihin ja metallien talteenottolaitoksen toisen
tuotantolinjan asennukseen sekä sekundäärikasan kasauslaitteiston ja
kuljetushihnojen hankintaan.

Talvivaara nosti yhteensä 40 miljoonaa euroa 100 miljoonan euron kolmevuotisesta
luottolimiittisopimuksesta, joka allekirjoitettiin kesäkuussa 2010. Talvivaara
nosti myös 10 miljoonan euron investointi- ja käyttöpääomalainan, jonka Finnvera
Oyj myönsi kesäkuussa.


Tammi-syyskuu 2010

Liikevaihto ja taloudellinen tulos

Talvivaaran tammi-syyskuun 2010 liikevaihto oli 91,9 miljoonaa euroa (Q1-Q3
2009: 2,6 miljoonaa euroa). Katsauskaudella myytiin 5 614 tonnia nikkeliä,
14 610 tonnia sinkkiä ja noin 47 tonnia kobolttia.

Konsernin liiketoiminnan muut tuotot lähinnä biologisten hyödykkeiden (puuston)
sekä nikkeli- ja sinkkitermiinien realisoituneista voitoista olivat 17,2
miljoonaa euroa (Q1-Q3 2009: 37,2 miljoonaa euroa).

Henkilöstökulut olivat 14,4 miljoonaa euroa (Q1-Q3 2009: 11,6 miljoonaa euroa),
ja niihin sisältyivät vuoden 2007 henkilöstön optio-ohjelmaan liittyvät,
työsuorituksen arvon perusteella kirjatut kulut. Kulujen nousu johtui
työntekijöiden määrän kasvusta.

Liiketoiminnan muut kulut olivat 30,2 miljoonaa euroa (Q1-Q3 2009: 32,6
miljoonaa euroa). Näihin kuluihin sisältyi 4,0 miljoonaa euroa realisoituneita
tappioita koronvaihtosopimuksista ja USD-termiineistä sekä kauden aikana
toteutuneet energia- ja kunnossapitokustannukset. Liikevoitto oli 11,1 miljoonaa
euroa (Q1-Q3 2009: liiketappio 23,2 miljoonaa euroa).

Tammi-syyskuun rahoitustuotot olivat 6,9 miljoonaa euroa (Q1-Q3 2009: 15,0
miljoonaa euroa). Ne koostuivat pääasiassa valuuttakurssivoitoista, jotka olivat
6,8 miljoonaa euroa. Rahoituskulut olivat 29,0 miljoonaa euroa (Q1-Q3
2009: 21,8 miljoonaa euroa). Ne koostuivat pääosin 16,3 miljoonan euron
suuruisista valuuttakurssitappioista, jotka aiheutuivat 320 miljoonan
Yhdysvaltain dollarin projektilainasta ja Nyrstarin 335 miljoonan dollarin
ennakkomaksusta, sekä lainojen 12,3 miljoonan euron koroista.

Yhtiön katsauskauden tappio oli 8,3 miljoonaa euroa (Q1-Q3 2009: 21,9 miljoonaa
euroa). Yhtiön tammi-syyskuun laaja tulos oli -16,9 miljoonaa euroa (Q1-Q3
2009: -85,8 miljoonaa euroa). Tulokseen sisältyy suojausrahaston arvon
pienentyminen suojatun myynnin toteutumisen takia.




Tase

Tammi-syyskuun investoinnit olivat 92,2 miljoonaa euroa (Q1-Q3 2009: 82,1
miljoonaa euroa). Investoinnit liittyivät lähinnä sekundääriliuotuskasojen
perustusten rakentamiseen, metallien talteenottolaitoksen toisen tuotantolinjan
asennukseen sekä sekundäärikasan kasauslaitteiston ja kuljetushihnojen
hankintaan. Konsernin taseessa aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet olivat
30.9.2010 yhteensä 687,2 miljoonaa euroa (31.12.2009: 644,4 miljoonaa euroa).

Vuosina 2008-2009 Talvivaara Infrastructure Oy rakensi uuden pistoraiteen, joka
yhdistää kaivosalueen valtiolliseen rautatieverkostoon. 30.6.2010 lähtien
pistoraide on luokiteltu myytävänä oleviin omaisuuseriin. Aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden määrä väheni 39,4 miljoonaa euroa luokittelun
muutoksen vuoksi.

Konsernin vaihto-omaisuus oli syyskuun lopussa 160,4 miljoonaa euroa
(31.12.2009: 109,5 miljoonaa euroa). Myyntisaamiset olivat 33,7 miljoonaa euroa
(31.12.2009: 3,9 miljoonaa euroa) ja rahavarat 6,0 miljoonaa euroa (31.12.2009:
11,9 miljoonaa euroa).

Oman pääoman osuus omassa pääomassa ja veloissa oli syyskuun lopussa 393,0
miljoonaa euroa (31.12.2009: 382,6 miljoonaa euroa). Tähän sisältyy noin 25
miljoonan euron hybridilaina. Tammi-syyskuussa merkittiin ja maksettiin yhteensä
140 000 uutta osaketta yhtiön 2007A optio-oikeuksien perusteella. Osakkeiden
merkintähinta, yhteensä 0,4 miljoonaa euroa, on kirjattu omaan pääomaan.

Lainat vähenivät 438,1 miljoonasta eurosta (31.12.2009) 269,4 miljoonaan euroon
(30.9.2010). Luvussa näkyvät helmikuussa 2010 takaisin maksettu 320 miljoonan
dollarin projektilaina sekä elokuussa 2010 Outokumpu Mining Oy:lle takaisin
maksettu 5 miljoonan euron vaihtovelkakirjalaina. Talvivaara sai
tarkastelujaksolla ennakkomaksuja yhteensä 263 miljoonaa euroa. Niihin
sisältyvät 335 miljoonan Yhdysvaltain dollarin ennakkomaksu Nyrstar NV:n kanssa
solmitusta sinkin tuotevirtasopimuksesta sekä Suomen valtion maksama 20
miljoonan euron ennakkomaksu Talvivaara-Murtomäki-radan lunastuksesta.
Lyhytaikaisissa veloissa ostovelat olivat 31,4 miljoonaa euroa (31.12.2009:
29,7 miljoonaa euroa) ja muut velat yhteensä 21,9 miljoonaa euroa (31.12.2009:
9,9 miljoonaa euroa). Muihin velkoihin sisältyy 13,7 miljoonan euron
factoringluotto, joka liittyy nikkelin ja koboltin myyntiin Norilsk Nickelille.

Talvivaaran nikkeli-, sinkki- ja USD-termiinit suljettiin vuoden ensimmäisellä
neljänneksellä. Näin ollen johdannaisinstrumentit koostuivat 30.9.2010
koronvaihtosopimuksista, joiden arvo oli -2,4 miljoonaa euroa
(johdannaisinstrumentit 31.12.2009: 33,1 miljoonaa euroa).

Oma pääoma ja velat olivat syyskuun lopussa yhteensä 984,0 miljoonaa euroa
(31.12.2009: 879,0 miljoonaa euroa).

Rahoitus

30.6.2010 Talvivaara allekirjoitti 100 miljoonan euron kolmevuotisen
luottolimiittisopimuksen Nordean, Handelsbankenin ja Sampo Pankin kanssa, jotka
toimivat fasiliteetin pääjärjestäjinä ja lainanantajina. Luoton marginaali on
3,00 prosenttia 31.12.2010 asti ja sen jälkeen 1,75-3,00 prosenttia yhtiön
velkaantuneisuusasteen mukaan. Luotto on tarkoitettu Talvivaara-konsernin
yleisiin tarpeisiin. 30.9.2010 mennessä Talvivaara oli nostanut lainasta 40
miljoonaa euroa.

Kesäkuussa Talvivaara allekirjoitti myös Finnveran myöntämän 10 miljoonan euron
investointi- ja käyttöpääomalainan, jonka laina-aika on kahdeksan vuotta ja
marginaali 4,1 prosenttia. 30.9.2010 mennessä Talvivaara oli nostanut lainan
kokonaisuudessaan.

Kesäkuussa Suomen valtio maksoi ensimmäisen 50 prosentin erän Talvivaara-
Murtomäki-radan yhteensä 40 miljoonan euron (ALV 0 %) korvauksesta. Koko
suorituksella lyhennettiin 41,0 miljoonan euron lainaa, jolla Talvivaara
Infrastructure Oy rahoitti rautatien rakentamisen.

Helmikuussa 2010 Talvivaara teki sinkkituotantoa koskevan tuotevirtasopimuksen
Nyrstar NV:n kanssa. Nyrstar maksoi sopimukseen liittyen 335 miljoonan dollarin
ennakkomaksun, josta suurin osa käytettiin 320 miljoonan dollarin projektilainan
takaisinmaksuun.

Helmikuussa 2010 Talvivaara nosti 25 miljoonan euron suuruisen hybridilainan,
joka on kirjattu omaksi pääomaksi IFRS-standardien mukaisesti. Lisäksi yhtiö
laski helmikuussa liikkeelle 5 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan Outokumpu
Mining Oy:lle. Laina maksettiin kokonaisuudessaan takaisin elokuussa 2010.

Valuutta- ja hyödykesuojaukset ja suojauslaskenta

Konserni sulki kaikki hyödyke- ja valuuttasuojauspositionsa 320 miljoonan
dollarin projektilainan takaisinmaksun yhteydessä helmikuussa 2010. Suojien
sulkemisesta saatu nettotuotto oli 46 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirta
oli positiivinen suojausten sulkemisen takia.

Kaupalliset järjestelyt

Talvivaaran sopimus Nyrstarin kanssa merkitsi rahoitusjärjestelyn lisäksi myös
tärkeää osapuolten välistä kaupallista järjestelyä. Sopimusehtojen mukaisesti
Talvivaara toimittaa koko sinkkituotantonsa Nyrstarille, kunnes 1,25 miljoonaa
tonnia sinkkiä on toimitettu (vastaa noin 2 miljoonaa tonnia sinkkisulfidia,
jonka pitoisuusaste on 65 prosenttia). Talvivaaran tuotantosuunnitelman
mukaisesti toimitusten arvioidaan jatkuvan 10-15 vuotta. Toimitukset alkoivat
maaliskuussa 2010.

Nyrstar maksaa Talvivaaralle 335 miljoonan dollarin ennakkomaksun lisäksi 350
euron louhinta- ja prosessointimaksun jokaisesta toimitetusta sinkkitonnista
(maksuun liittyy hinnankorotusmekanismi, joka perustuu rikin ja propaanin
hintamuutoksiin). Osapuolet ovat myös sopineet seuraavasta
hinnanjakomekanismista sinkin markkinahinnan perusteella:
       ·         Vähintään sopimuksen seitsemän ensimmäisen voimassaolovuoden
aikana tai kunnes 600 000 tonnia sinkkiä on toimitettu Nyrstar maksaa
Talvivaaralle 10 prosenttia Lontoon metallipörssin (LME) sinkin
hintanoteerauksesta siltä osin kuin noteeraus ylittää 2 500 dollaria tonnilta (3
000 dollariin tonnilta asti) ja 30 prosenttia LME:n sinkin hintanoteerauksesta
siltä osin kuin noteeraus ylittää 3 000 dollaria tonnilta.
       ·         Tämän jälkeen Nyrstar maksaa Talvivaaralle 30 prosenttia siitä
osuudesta, jolla LME:n sinkin hintanoteeraus ylittää 350 euron louhinta- ja
prosessointimaksun jokaisesta toimitetusta sinkkitonnista.

Nyrstar on myös sopinut, että se toimittaa Talvivaaralle enintään 150 000 tonnia
rikkihappoa vuodessa sopimuksen voimassaoloaikana käytettäväksi Talvivaaran
bioliuotusprosessissa.

Tuotantokatsaus

Aiemmat metallintuotantoennätykset paranivat jälleen heinä-syyskuussa, kun
nikkelin tuotanto lisääntyi
3 211 tonniin ja sinkin tuotanto 7 557 tonniin. Edelliseen vuosineljännekseen
verrattuna nikkelin tuotanto kasvoi 18 prosenttia ja sinkin tuotanto 36
prosenttia. Tammi-syyskuun tuotantomäärät olivat 6 550 tonnia nikkeliä (Q1-Q3
2009: 101 t) ja 16 092 tonnia sinkkiä (Q1-Q3 2009: 820 t).

Kaivososasto lisäsi tuotantoaan edellisiin kausiin verrattuna. Tuotanto
keskittyi kuitenkin entistä enemmän sivukivituotantoon, jotta sekundäärikasan
perustusten tasoittamiseen saatiin riittävästi materiaalia. Heinä-syyskuussa
louhittiin yhteensä 3,4 miljoonaa tonnia malmia (Q3 2009: 2,0 miljoonaa tonnia)
ja 5,8 miljoonaa tonnia sivukiveä (Q3 2009: 1,0 miljoonaa tonnia). Tammi-
syyskuun tuotanto oli 10,0 miljoonaa tonnia malmia (Q1-Q3 2009: 7,3 miljoonaa
tonnia) ja 12,3 miljoonaa tonnia sivukiveä (Q1-Q3 2009: 2,9 miljoonaa tonnia).

Malminkäsittely tuotti heinä-syyskuussa yhteensä 3,4 miljoonaa tonnia murskattua
ja kasattua malmia (Q3 2009: 1,4 miljoonaa tonnia). Malmia murskattiin ja
kasattiin hieman vähemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä (jolloin malmia
tuotettiin 3,7 miljoonaa tonnia), sillä louhinnan painopiste siirrettiin
kesäkuukausiksi sivukivituotantoon. Lisäksi esimurskain oli kaksi viikkoa poissa
käytöstä huoltoseisokin vuoksi. Tammi-syyskuussa murskattiin ja kasattiin
yhteensä 10,4 miljoonaa tonnia malmia (Q1-Q3 2009: 5,5 miljoonaa tonnia).

Biokasaliuotusprosessi eteni heinä-syyskuussa tavoitteiden mukaan. Valtaosa
metallien talteenottolaitoksessa käsitellystä liuoksesta oli edelleen peräisin
primäärikasan kakkoslohkosta. Kolmoslohkon rakentaminen saatiin päätökseen
kesäkuun alussa ja se otettiin tuotantokäyttöön heinäkuussa. Lohkon valmistuttua
liuoksen nikkelipitoisuudet parantuivat nopeasti ja ylittivät 2,6 g/l
syyskuussa. Kesäkuussa aloitettu neloslohkon kasaus jatkui koko tarkastelujakson
ajan. Tavoitteena oli saada kasaus päätökseen neljännen kvartaalin alkupuolella.
Tähän mennessä neloslohkon liuotustulokset ovat olleet erittäin lupaavia.

Sekundääriliuotuskasan perustusten rakentaminen jatkui kolmannella
vuosineljänneksellä, mutta osa alueesta saatiin valmiiksi jo kesän aikana. Tämän
ansiosta pienimuotoinen sekundääriliuotus voitiin käynnistää elokuussa, jolloin
kiviautot aloittivat ykköslohkon purkamisen ja uudelleenkasaamisen. Syyskuun
lopussa alustavat tiedot sekundääriliuotuksen tuloksista olivat myönteisiä ja
osoittivat, että kasan ykköslohkolla takaisinsaostuneet metallit liukenevat
hyvin.

Metallitehtaan toisen tuotantolinjan käyttöönotto kesäkuussa oli merkittävä
virstanpylväs. Suurin osa ensimmäisen tuotantolinjan käyttöönottoa
vaikeuttaneista teknisistä ongelmista oli kertyneen kokemuksen ansiosta osattu
välttää toista linjaa rakennettaessa. Näin ollen toisen tuotantolinjan
käyttöönotto sujuikin pitkälti suunnitelmien mukaan. Toisen rikkivetykehittimen
asennustöissä havaitut puutteet kuitenkin pienensivät tuotantomääriä kolmannen
vuosineljänneksen alussa ja aiheuttivat myöhemmin korjausseisokkeja tehtaalla.
Vuosineljänneksen loppuun mennessä kumpikin tuotantolinja toimi tuotannon
ylösajovaiheelle suunnitellun kapasiteetin mukaisesti.

Kaasunpesukapasiteettia lisättiin edelleen heinä-syyskuussa, jotta rikkivedyn
aiheuttamat hajuongelmat saataisiin lopullisesti hoidettua. Tavoitteena oli
erityisesti varmistaa, että järjestelmän kapasiteetti riittää käsittelemään myös
ajoittain korkeampia päästötasoja.

Tammi-syyskuun käyttökustannukset olivat pääosin ennakoidun suuruiset.

Tuotannon tunnusluvut

-----------------------------+------------+-----+----+------+-----+-----
  |  | Q3| Q3| Q1-Q3|Q1-Q3|Q1-Q4
| | 2010|2009| 2010| 2009| 2009
-----------------------------+------------+-----+----+------+-----+-----
Kaivososasto |  |  |  |  |  |
-----------------------------+------------+-----+----+------+-----+-----
     Louhittu malmi |milj. tonnia| 3,4| 2,0| 10,0| 7,3| 10,8
-----------------------------+------------+-----+----+------+-----+-----
     Louhittu sivukivi |milj. tonnia| 5,8| 1,0| 12,3| 2,9| 4,3
-----------------------------+------------+-----+----+------+-----+-----
Materiaalinkäsittely |  |  |  |  |  |
-----------------------------+------------+-----+----+------+-----+-----
     Kasattu malmi |milj. tonnia| 3,4| 1,4| 10,4| 5,5| 8,5
-----------------------------+------------+-----+----+------+-----+-----
Biokasaliuotus |  |  |  |  |  |
-----------------------------+------------+-----+----+------+-----+-----
     Malmia liuotuskasalla |milj. tonnia| 21,4| 8,0| 21,4| 8,0| 11,0
-----------------------------+------------+-----+----+------+-----+-----
Metallien talteenotto |  |  |  |  |  |
-----------------------------+------------+-----+----+------+-----+-----
     Nikkeli, metallisisältö|tonnia |3 211| 101| 6 550| 325| 735
-----------------------------+------------+-----+----+------+-----+-----
     Sinkki, metallisisältö |tonnia |7 557| 114|16 092| 820|3 133
-----------------------------+------------+-----+----+------+-----+-----


Prosessin sivutuotteena syntyvän uraanin talteenottamiseen liittyvät lupa- ja
suunnitteluprosessit ovat meneillään

Talvivaara ilmoitti helmikuussa, että se aikoo käynnistää uraanin talteenoton ja
hyödyntämisen muiden metallien sivutuotteena. Yhtiö aikoo ottaa uraania talteen
päätuotteiden liuotusprosessista uraanipuolituotteena (yellow cake). Talteenotto
aiotaan toteuttaa teknisesti yksinkertaisella ja turvallisella
uuttomenetelmällä, joka on laajalti käytössä oleva menetelmä metallien
talteenotossa.

Talvivaara Sotkamo Oy jätti 20.4.2010 työ- ja elinkeinoministeriöön
ydinenergialain mukaisen hakemuksen uraanin talteen ottamisesta sivutuotteena.
Toisella vuosineljänneksellä kaivosalueella käynnistettiin uraanin
talteenottotoiminnasta aiheutuvien ympäristövaikutusten arviointi.

Uraanin talteenottoon liittyvän uuttolaitoksen yksityiskohtainen suunnittelu
eteni vuoden kolmannella neljänneksellä. Prosessiin ja uuttolaitoksen
suunniteltuun sijaintiin tehtyjen muutosten vuoksi hankkeen investointiarvio on
noussut 40-50 miljoonaan euroon. Vuosittaisten tuotantokustannusten arvioidaan
olevan noin kaksi miljoonaa euroa ja vuosituotannon noin 350 tonnia.

Talvivaara jatkoi katsauskauden aikana kaupallisia neuvotteluja uraanin
tuotantoon ja myyntiin liittyvästä yhteistyöstä alan johtavien yritysten kanssa.
Uraaniliiketoiminnan rahoitus- ja toimintamalli täsmentyvät mahdollisen
kumppanin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Ympäristö, työterveys ja -turvallisuus

Talvivaaran henkilöstön työturvallisuus jatkui hyvänä, sillä heinä-syyskuussa
sattui vain yksi, suhteellisen pieni työtapaturma, joka johti yhtä päivää
pitempään sairauspoissaoloon. Tammi-syyskuussa tällaisia työtapaturmia sattui
kaiken kaikkiaan viisi. Työtapaturmatiheys oli vuoden alusta laskettuna 11,5
tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden ja viimeisen 12 kuukauden aikana 12,5
tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden.

Talvivaara jatkoi ISO 14001 -standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän
suunnittelua ja käyttöönottoa. Tavoitteena on, että järjestelmä saadaan
auditoitua vuoden 2010 loppuun mennessä.

Talvivaara aloitti kansainväliseen yhteiskuntavastuuraportointiohjeistoon
(Global Reporting Initiative, GRI) liittyvän selvitystyön, joka omalta osaltaan
edistää yhtiön kestävän kehityksen raportointia. Yhtiö on mukana myös
maailmanlaajuisessa Carbon Disclosure Project -hankkeessa, joka tähtää
hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.

Henkilöstö

Talvivaarassa oli 30.9.2010 yhteensä 370 työntekijää (Q3 2009: 283).
Työntekijöiden määrä kasvoi 62 henkilöllä vuoden 2009 lopusta. Työntekijöiden
määrä laski 12 henkilöllä 30.6.2010 tilanteeseen verrattuna, jolloin
työntekijöitä oli 382 henkilöä. Työntekijämäärän vähentyminen johtui yli 30
kesäharjoittelijan työsuhteiden päättymisestä, kun taas vakituisten
työntekijöiden määrä kasvoi edelleen. Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä
tammi-syyskuussa oli 356 (Q1-Q3 2009: 266).

Katsauskauden palkat olivat 12,2 miljoonaa euroa (Q1-Q3 2009: 9,9 miljoonaa
euroa).

Tekniikan lisensiaatti Eeva Ruokonen nimitettiin Talvivaaran kestävän kehityksen
johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi helmikuun alusta 2010 alkaen.

Varsinainen yhtiökokous

Talvivaaran varsinainen yhtiökokous pidettiin 15.4.2010. Kokouksessa päätettiin
muun muassa seuraavaa:
       ·         Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi muutettiin kahdeksan.
Gordon Edward Haslam, D. Graham Titcombe, Eileen Carr, Eero Niiva, Saila
Miettinen-Lähde ja Pekka Perä valittiin uudelleen hallituksen jäseniksi. Roland
Junck ja Tapani Järvinen valittiin uusiksi jäseniksi hallitukseen.
       ·         Yhtiön yhtiöjärjestyksen määräystä 5 muutettiin niin, että
kaikkien hallituksen jäsenten toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättyessä.
       ·         Yhtiön yhtiöjärjestyksen määräystä 12 muutettiin niin, että
kutsu varsinaiseen tai ylimääräiseen yhtiökokoukseen on toimitettava
osakkeenomistajille aikaisintaan kolme (3) kuukautta ja viimeistään
kaksikymmentäyksi (21) päivää ennen kokousta, mutta kuitenkin viimeistään
yhdeksän (9) päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Lisäksi
osakkeenomistajan on ilmoittauduttava yhtiölle voidakseen osallistua
yhtiökokoukseen. Ilmoitus tulee tehdä viimeistään kokouskutsussa mainittuna
päivänä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen (10) päivää ennen kokousta.
       ·         Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 10 000 000 yhtiön
oman osakkeen hankkimisesta julkisessa kaupankäynnissä sekä päättämään enintään
10 000 000 yhtiön oman osakkeen luovuttamisesta. Kumpikin päätösoikeus poikkeaa
osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta.

Riskit ja epävarmuustekijät

Riskien hallintaa koskevan hyvän hallintotavan mukaisesti Talvivaaralla on
käynnissä jatkuva, hallituksen hyväksymä prosessi riskien tunnistamiseksi ja
riskien vaikutusten mittaamiseksi tiettyjen oletusten pohjalta. Lisäksi
prosessin avulla varmistetaan, että ryhdytään tarvittaviin ennakoiviin
toimenpiteisiin riskien hallitsemiseksi.

Talvivaaran toimintaan vaikuttavat erilaiset kaivosalan yleiset riskit, kuten
Talvivaaran mineraaliesiintymien tuotannolliseen kehittämiseen liittyvät riskit,
arviot varannoista ja resursseista, infrastruktuuririskit ja hyödykehintojen
volatiliteetti. Riskejä liittyy myös valuuttojen vaihtokursseihin, johtamis- ja
valvontajärjestelmiin, historiallisiin tappioihin ja epävarmuuksiin Talvivaara-
konsernin tulevasta kannattavuudesta, riippuvuuteen avainhenkilöistä, lakien,
säännösten ja niihin liittyvien kustannusten vaikutuksiin, ympäristövahinkoihin
sekä Talvivaaran kaivospiiriin ja kaivoslupaan.

Lyhyen aikavälin toiminnan riskit koskevat Talvivaaran käynnissä olevaa
toiminnan ylösajoa. Yhtiö on osoittanut, että sen kaikki tuotantoprosessit
toimivat teollisessa mittakaavassa. Ylösajon nopeuteen voi silti liittyä
teknisiä tai operatiivisia riskitekijöitä, jotka eivät ehkä ole tällä hetkellä
tiedossa tai joihin yhtiö ei voi vaikuttaa. Talvivaara on käynnistänyt
tuotantovarmuusohjelman operatiivisten riskien vähentämiseksi. Tavoitteena on,
että ohjelman avulla vähennetään tuotantoseisokkeja ja onnettomuuksia
arvioimalla laitteet ja prosessit yksityiskohtaisesti ja  parantamalla
toimintatapoja ja kunnossapitoa.

Tuotantomäärän ohella Talvivaaran liikevaihtoon vaikuttaa merkittävimmin
nikkelin markkinahinta. Nikkelin hinnan volatiliteetti on perinteisesti ollut
suuri, ja yhtiö pitää todennäköisenä, että se pysyy sellaisena myös
tulevaisuudessa. Helmikuusta 2010 lähtien Talvivaaralla ei ole ollut suojauksia
metallien hintojen vaihtelua vastaan. Tästä syystä nikkelin hinnan epävakaus
vaikuttaa merkittävästi yhtiön liikevaihtoon ja tulokseen. Täysi tai lähes täysi
alttius nikkelin hinnan muutoksille on Talvivaaran strategian mukaista. Tätä
tukee yhtiön näkemys siitä, että Talvivaaran kaivos voi toimia kannattavasti
alhaistenkin raaka-ainehintojen kausina.

Talvivaaran liikevaihto muodostuu lähes pelkästään Yhdysvaltain dollareina, kun
taas yhtiön kustannukset ovat euromääräisiä. Euron mahdollinen vahvistuminen
dollariin nähden voi haitata yhtiön liiketoimintaa ja heikentää sen
taloudellista tilannetta olennaisesti. 30.9.2010 Talvivaaralla ei ollut
suojauksia Yhdysvaltain dollariin liittyviltä valuuttariskeiltä.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Liikkeelle laskettujen, Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon
rekisteröityjen osakkeiden määrä oli 30.9.2010 yhteensä 245 316 718 osaketta.
Kun otetaan huomioon 14.5.2008 merkittäväksi tarjotun vaihtovelkakirjalainan
sekä vuoden 2007 optio-ohjelman vaikutukset, katsauskauden lopussa yhtiön täysi
auktorisoitu osakemäärä oli 263 669 291 osaketta.

Osakkeiden merkintäaika 2007A-optioilla alkoi 1.4.2010, ja se päättyy
31.3.2012. Yhtiön 2007A-optio-oikeuksien perusteella oli 30.9.2010 mennessä
merkitty ja maksettu yhteensä 140 000 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oy:n uutta
osaketta. Osakkeiden merkintähinta, yhteensä 363 832 euroa, kirjattiin
sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön 2007A-optio-oikeuksista on
vielä käyttämättä 2 193 100 kappaletta.

30.9.2010 seuraavat osakkeenomistajat omistivat yli viisi prosenttia Talvivaaran
osakkeista ja äänioikeudesta: Pekka Perä (23,3 prosenttia), Keskinäinen
työeläkevakuutusyhtiö Varma (8,6 prosenttia) ja BlackRock Investment Management
Ltd (6,2 prosenttia).

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Merkittävä lisäys Talvivaaran mineraalivarantoihin
27.10.2010 Talvivaara ilmoitti 54 prosentin lisäyksestä Sotkamon Kuusilammen ja
Kolmisopen mineraalivarannoissa. Varantojen määräksi arvioidaan nyt 1 550
tonnia. JORC-luokittelun mukaiset todetut ja todennäköiset mineraalivarannot
kasvoivat 75 prosenttia, 1 121 miljoonaan tonniin. Uudet mineraalivarannot
sisältävät 3,4 miljoonaa tonnia nikkeliä ja 7,6 miljoonaa tonnia sinkkiä.

Mineraalivarantojen merkittävän lisäyksen seurauksena Talvivaara tutkii
parhaillaan kasvumahdollisuuksiaan kaivoksen tuotantoa laajentamalla. Yhtiö
tiedottaa tutkimusten tuloksista ja johtopäätöksistään tulevien kuukausien
aikana.

Sekundäärikasan kasausjärjestelmän käyttöönotto
Sekundäärikasaan malmia kasaava laitteisto otettiin käyttöön suunnitelman
mukaisesti lokakuussa. Järjestelmän koekäyttö malmilla on saatu onnistuneesti
päätökseen, ja tuotantokäytön on määrä käynnistyä 8.11.2010 alkavalla viikolla.

Toisen vetytehtaan käyttöönotto
Metallien talteenottolaitoksen täysimittaisen käytön mahdollistava toinen
vetytehdas otettiin käyttöön marraskuun ensimmäisellä viikolla. Vetytehtaan
odotetaan saavuttavan täyden toimintavalmiutensa marraskuun aikana.

Lyhyen aikavälin näkymät

Talvivaara jatkaa tuotantonsa ylösajoa myös vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Yhtiö arvioi, että koko vuoden tuotanto on 11 000-13 000 tonnia nikkeliä ja
28 000-30 000 tonnia sinkkiä.

Nikkelin keskimääräinen päivittäinen tuotanto ylittää nykyisin 50 tonnia ja
tuotantotason uskotaan edelleen nousevan seuraavien viikkojen aikana, kun
primääriliuotuskasan neljäs lohko otetaan tuotantoon ja toinen vetytehdas
saadaan tuotantokäyttöön. Joulukuussa metalleja uskotaan saatavan talteen myös
sekundääriliuotuksesta. Näiden tuotantoon liittyvien tekijöiden ansiosta Yhtiö
arvioi edelleen, että vuoden loppuun mennessä sen nikkelintuotanto nousee
30 000 tonniin vuosittaiseksi tuotannoksi laskettuna, ja että yhtiön kassavirta
kääntyy positiiviseksi.

Nikkelin lyhyen aikavälin markkinanäkymät ovat edelleen vaihtelevat Yhdysvaltain
dollarin kurssivaihtelujen sekä makrotalouteen liittyvien tekijöiden vuoksi.
Viime aikoina heikko dollari on vaikuttanut nikkelin hintaan nostavasti, ja
Talvivaara odottaa tämän valuuttakursseihin liittyvän trenditn jatkuvan vuoteen
2011. Toisaalta vähäisempään kysyntään viittaavat Lontoon metallipörssin (LME)
kasvavat nikkelivarastot sekä nikkelin vienti Kiinasta saattavat aiheuttaa
hinnanlaskupaineita. Koska markkinanäkymät ovat vaihtelevia ja sekä positiiviset
että negatiiviset yllätykset ovat mahdollisia, Talvivaara arvioi nikkelin hinnan
pysyvän lähitulevaisuudessa jotakuinkin viime aikojen hintahaarukassa eli
20 000-25 000 dollarissa tonnilta.






Espoossa 10.11.2010


Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
Hallitus
KONSERNIN TULOSLASKELMA

Tilintarka- Tilintarka- Tilintarka- Tilintarka- Tilintar-
  stamaton stamaton stamaton stamaton kastettu

  7-9/ 7-9/ 1-9/ 1-9/ 1-12/

(kaikki luvut EUR
'000) 2010 2009 2010 2009 2009
----------------------------------------------------------


Liikevaihto 45 091 826 91 945 2 604 7 571



Liiketoiminnan muut
tuotot 532 11 599 17 243 37 152 43 118

Valmiiden ja
keskeneräisten
tuotteiden varaston
muutos 20 938 15 100 53 097 47 177 75 587

Materiaalit ja
palvelut -26 915 -12 763 -68 284 -40 267 -65 156

Henkilöstökulut -4 590 -3 566 -14 446 -11 631 -17 695

Poistot ja
arvonalentumiset -13 159 -9 458 -38 191 -25 677 -37 061

Liiketoiminnan muut
kulut -10 966 -17 041 -30 234 -32 566 -61 140


----------------------------------------------------------
Liikevoitto/tappio(-) 10 931 -15 303 11 130 -23 208 -54 776



Rahoitustuotot 29 365 8 026 6 892 15 039 11 526

Rahoituskulut -6 065 -8 037 -29 044 -21 834 -31 835
----------------------------------------------------------
Rahoituskulut (netto) 23 300 -11 -22 152 -6 795 -20 309



Voitto/tappio(-) ennen
veroja 34 231 -15 314 -11 022 -30 003 -75 085



Tuloverot -8 874 4 565 2 679 8 056 20 127


----------------------------------------------------------
Kauden voitto/tappio(-
) 25 357 -10 749 -8 343 -21 947 -54 958



Jakautuminen:

Emoyrityksen
omistajille 19 802 -9 310 -9 084 -18 415 -45 267

Vähemmistölle 5 555 -1 439 741 -3 532 -9 691
----------------------------------------------------------
  25 357 -10 749 -8 343 -21 947 -54 958



Emoyrityksen omistajille kuuluva
osake-
kohtainen voitto/tappio(-) ( €
/osake)

Laimentamaton ja
laimennusvaikutuksella
oikaistu 0,08 -0,04 -0,04 -0,08 -0,19



KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

Tilintarka- Tilintarka- Tilintarka- Tilintarka- Tilintar-
  stamaton stamaton stamaton stamaton kastettu

  7-9/ 7-9/ 1-9/ 1-9/ 1-12/

(kaikki luvut EUR
'000) 2010 2009 2010 2009 2009
----------------------------------------------------------


Kauden voitto/tappio(-
) 25 357 -10 749 -8 343 -21 947 -54 958



Muut laajan tuloksen
erät

verovaikutus huomioon
otettuna

Rahavirtojen
suojaukset -2 696 -16 461 -8 572 -63 828 -69 705


----------------------------------------------------------
Muut laajan tuloksen
erät,
verovaikutus huomioon
otettuna -2 696 -16 461 -8 572 -63 828 -69 705


----------------------------------------------------------
Laaja tulos 22 661 -27 210 -16 915 -85 775 -124 663



Jakautuminen:

Emoyrityksen
omistajille 17 645 -22 479 -15 942 -69 478 -101 031

Vähemmistölle 5 016 -4 731 -973 -16 297 -23 632
----------------------------------------------------------
  22 661 -27 210 -16 915 -85 775 -124 663



KONSERNIN TASE

Tilintarka- Tilintarka- Tilintarka-
  stamaton stettu stamaton

(kaikki luvut EUR '000) 30.9.2010 31.12.2009 30.9.2009

VARAT

Pitkäaikaiset varat

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 687 226 644 356 615 195

Biologiset hyödykkeet 8 474 6 614 6 368

Aineettomat hyödykkeet 7 758 7 846 7 609

Laskennalliset verosaamiset 27 272 21 548 7 412

Johdannaisinstrumentit - - 39 391

Muut saamiset 7 616 7 582 11 227

  738 346 687 946 687 202



Lyhytaikaiset varat

Vaihto-omaisuus 160 389 109 512 82 080

Myyntisaamiset 33 716 3 913 981

Muut saamiset 6 189 15 477 10 609

Johdannaisinstrumentit - 50 244 30 413

Rahavarat 5 976 11 877 68 624

  206 270 191 023 192 707

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät 39 391 - -



Varat yhteensä 984 007 878 969 879 909



OMA PÄÄOMA JA VELAT

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

Osakepääoma 80 80 80

Ylikurssirahasto 8 086 8 086 8 086

Suojausrahasto 9 709 16 567 21 269

Muut rahastot 439 784 417 448 416 554

Kertyneet voittovarat -80 452 -71 368 -44 516

  377 207 370 813 401 473

Vähemmistön osuus omasta pääomasta 15 793 11 784 19 119

Oma pääoma yhteensä 393 000 382 597 420 592



Pitkäaikaiset velat

Lainat 239 769 384 301 412 852

Saadut ennakkomaksut 230 235 - -

Ostovelat 29 - -

Johdannaisinstrumentit 1 553 3 110 3 487

Varaukset 2 987 1 594 1 018

  474 573 389 005 417 357

Lyhytaikaiset velat

Lainat 29 601 53 810 9 912

Saadut ennakkomaksut 32 764 - 19 401

Ostovelat 31 361 29 669 11 305

Muut velat 21 880 9 875 -

Johdannaisinstrumentit 828 14 013 1 342

  116 434 107 367 41 960

Velat yhteensä 591 007 496 372 459 317



Velat ja oma pääoma yhteensä 984 007 878 969 879 909



LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
A. Osake-pääoma
B. Ylikurssirahasto
C. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
D. Suojausrahasto
E. Muut rahasto
F. Kertyneet voittovarat
G. Yhteensä
H. Vähemmistön osuus
I. Oma pääoma yhteensä

(kaikki luvut EUR
'000)

  A B C D E F G H I

-26
1.1.2009 80 8 086 320 607 72 332 13 412 101 388 416 35 470 423 886



-18
Kauden tulos - - - - - 415 -18 415 -3 532 -21 947

Rahavirtojen
suojaukset - - - -51 063 - - -51 063 -12 765 -63 828
----------------------------------------------------------------
Kauden laaja -18
tulos - - - -51 063 - 415 -69 478 -16 297 -85 775

Osakeanti - - 82 691 - - - 82 691 - 82 691



Uusien
osakkeiden
liikkeeseen
laskemisesta
välittömästi
johtuvat
ulkoiset
menot - - -2 047 - - - -2 047 - -2 047

Tytäryhtiön
hankinta, Hyena
Holding AB - - - - - - - -54 -54

Henkilöstön
osakeoptio-
ohjelma

- työsuorituksen
arvo - - - - 1 891 - 1 891 - 1 891
----------------------------------------------------------------
30.9.2009 -44
80 8 086 401 251 21 269 15 303 516 401 473 19 119 420 592



-71
31.12.2009 80 8 086 401 248 16 567 16 200 368 370 813 11 784 382 597



1.1.2010 -71
80 8 086 401 248 16 567 16 200 368 370 813 11 784 382 597



-9
Kauden tulos - - - - - 084 -9 084 741 -8 343

Rahavirtojen
suojaukset - - - -6 858 - - -6 858 -1 714 -8 572
----------------------------------------------------------------
Kauden laaja -9
tulos - - - -6 858 - 084 -15 942 -973 -16 915

Toteutetut
osakeoptiot - - 364 - - - 364 - 364

Perpetuaali
pääomalaina - - - - 19 925 - 19 925 4 982 24 907

Henkilöstön
osakeoptio-
ohjelma

- työsuorituksen
arvo - - - - 2 047 - 2 047 - 2 047
----------------------------------------------------------------
30.9.2010 -80
80 8 086 401 612 9 709 38 172 452 377 207 15 793 393 000



KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

Tilintarka- Tilintarka- Tilintarka- Tilintarka- Tilintar-
    stamaton stamaton stamaton stamaton kastettu

    7-9/ 7-9/ 1-9/ 1-9/ 1-12/

(kaikki luvut EUR
'000) 2010 2009 2010 2009 2009
----------------------------------------------------------
Liiketoiminnan
rahavirrat

Kauden voitto/tappio(-
) 25 357 -10 749 -8 343 -21 947 -54 958

Oikaisut

  Verot 8 874 -4 565 -2 679 -8 056 -20 127

  Poistot 13 159 9 458 38 191 25 677 37 061

Muut tuotot ja
kulut, joihin
ei liity
  maksutapahtumaa -2 060 603 -4 364 3 327 845

  Korkotuotot -29 365 -8 026 -6 892 -15 039 -11 526

Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavien
rahavarojen
käyvän arvon
  lisäykset -3 638 10 996 -20 280 2 806 27 507

  Korkokulut 6 065 8 037 29 044 21 834 31 834
----------------------------------------------------------
    18 392 5 754 24 677 8 602 10 636

Käyttöpääoman muutos

Muiden saamisten
vähennys
(+)/lisäys(-) -10 030 2 533 -19 774 9 314 2 055

Vaihto-omaisuuden
vähennys
(+)/lisäys (-) -23 566 -16 404 -50 878 -51 122 -77 820

Ostovelkojen ja muiden
velkojen
vähennys(-)/lisäys(+) -20 040 1 783 14 253 -24 072 -16 421
----------------------------------------------------------
Käyttöpääoman muutos -53 636 -12 088 -56 399 -65 880 -92 186


----------------------------------------------------------
    -35 244 -6 334 -31 722 -57 278 -81 550



Maksetut korot ja muut
rahoitusmenot -3 154 -4 578 -16 364 -16 132 -22 318

Korkotuotot 2 002 52 52 820 3 430 3 821


----------------------------------------------------------
Liiketoiminnan
nettorahavirta -36 396 -10 860 4 734 -69 980 -100 047



Investointien
rahavirrat



Tytäryhtiön hankinta,
saadut nettovarat - -54 - -54 -54

Aineellisten
käyttöomaisuus-
hyödykkeiden hankinta -36 721 -24 182 -91 899 -81 842 -117 738

Biologisten
hyödykkeiden hankinta - - -7 -35 -35

Aineettomien
hyödykkeiden hankinta -153 -133 -277 -175 -741

Aineellisten
käyttöomaisuus-
hyödykkeiden myynti - - - 9 9

Biologisten
hyödykkeiden myynti - 104 76 104 273

Aineettomien
hyödykkeiden myynti - - - 49 49

Aineellisiin
käyttöomaisuus-
hyödykkeisiin liittyvä
julkinen avustus - - - 5 000 5 000

Aineettomiin
käyttöomaisuus-
hyödykkeisiin liittyvä
julkinen avustus - - - 13 228
----------------------------------------------------------
Investointeihin
käytetyt
nettorahavarat -36 874 -24 265 -92 107 -76 931 -113 009



Rahoituksen rahavirrat

Osakeannista saadut
maksut
transaktiomenoilla
vähennettynä - 80 644 - 80 644 80 641

Toteutetut osakeoptiot 13 - 364 - -

Korollisten lainojen
nostot 50 000 - 56 539 53 357 63 924

Perpetuaali
pääomalainasta saadut
maksut - - 24 875 - -

Saadut ennakkomaksut - - 263 419 - -

Korollisten lainojen
takaisinmaksut -6 198 -1 154 -263 725 -1 179 -2 345


----------------------------------------------------------
Rahoituksen
nettorahavirta 43 815 79 490 81 472 132 822 142 220



Käteisvarojen ja
luotollisten tilien
nettovähennys(-
)/lisäys -29 455 44 365 -5 901 -14 089 -70 836



Käteisvarat ja
luotolliset tilit
kauden alussa 35 431 24 259 11 877 82 713 82 713
----------------------------------------------------------
Käteisvarat ja
luotolliset tilit
kauden lopussa 5 976 68 624 5 976 68 624 11 877




LIITETIEDOT

1. Laadintaperiaatteet

Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34-standardin mukaisesti.

Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita kuin
vuositilinpäätöksessä 31.12.2009, alla mainitut muutokset huomioiden.

Tulouttaminen

Kun Talvivaara solmii pitkäaikaisen myyntisopimuksen asiakkaan kanssa ja
vastaanottaa sen nojalla ennakkomaksuja tuotteista, jotka toimitetaan vasta
tulevaisuudessa, ennakkomaksut kirjataan pitkäaikaisiin velkoihin
lukuunottamatta sitä osuutta ennakkomaksusta joka kohdistuu seuraavien 12
kuukauden aikana toteutuvaan tuotantoon ja joka kirjataan lyhytaikaisiin
velkoihin. Myyntituotot kirjataan, kun tuote on toimitettu ja kaikki
omistamiseen liittyvät olennaiset riskit ja edut ovat siirtyneet asiakkaalle
myyntisopimuksen ehtojen mukaisesti.


2. Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet



Koneet Maa-alueet Muut
(kaikki luvut EUR ja Keskeneräiset ja aineelliset
'000) laitteet omat työt rakennukset hyödykkeet Yht.
----------------------------------------------------------


Bruttokirjanpitoarvo
1.1.2010 209 907 51 671 223 036 202 791 687 405

Lisäykset 28 598 91 458 152 29 120 237

Siirto myytävänä
olevaksi
luokiteltuihin

pitkäaikaisiin
omaisuuseriin - - - -40 629 -40 629

Vähennykset - - -149 - -149

Siirrot 56 161 -86 228 15 211 14 856 -
----------------------------------------------------------
Bruttokirjanpitoarvo
30.9.2010 294 666 56 901 238 250 177 047 766 864
----------------------------------------------------------


Kertyneet poistot ja
arvonalentumistappiot

1.1.2010 16 949 - 10 230 15 870 43 049

Siirto myytävänä
olevaksi
luokiteltuihin

pitkäaikaisiin
omaisuuseriin - - - -1 238 -1 238

Tilikauden poistot 16 923 - 7 703 13 201 37 827
--------------------------------------------------------------------------------
Kertyneet poistot ja
arvonalentumistappiot
----------------------------------------------------------
30.9.2010 33 872 - 17 933 27 833 79 638
----------------------------------------------------------


Kirjanpitoarvo
1.1.2010 192 958 51 671 212 806 186 921 644 356
----------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo
30.9.2010 260 794 56 901 220 317 149 214 687 226



3. Myyntisaamiset



  30.9.2010 31.12.2009
---------------------
Nikkeli-kobolttisulfidi 32 855 3 096

Sinkkisulfidi 861 817
---------------------
  33 716 3 913



4. Vaihto-omaisuus



  30.9.2010 31.12.2009
---------------------
Raaka-aineet ja tarvikkeet 7 699 9 919

Malmi kasalla 80 154 57 726

Keskeneräiset tuotteet 64 212 39 403

Valmiit tuotteet 8 324 2 464
---------------------
Vaihto-omaisuus yhteensä 160 389 109 512


5. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät

Vuosina 2008-2009 Talvivaara Infrastructure Oy rakensi uuden pistoraiteen, joka
yhdistää kaivoksen kansallisen rataverkkoon. Suomen valtio korvaa Talvivaara
Infrastructure Oy:lle rakentamiskustannuksia 40,0 miljoonaan euroon (ALV 0%)
saakka kahdessa erässä vuosina 2010-2011, kun sovitut rautatien
vähimmäiskuljetusmääriä koskevat ehdot täyttyvät. Ensimmäistä maksuerää koskevan
vähimmäiskuljetusmäärän tultua täyteen toukokuussa 2010 Suomen valtio maksoi
ensimmäisen 20 miljoonan euron lunastuserän kesäkuussa 2010.  Jäljellä olevien
vähimmäiskuljetusmäärien oletetaan toteutuvan seuraavien 12 kuukauden aikana.
Kaivosrata on luokiteltu myytävänä olevaksi pitkäaikaiseksi omaisuuseräksi
30.6.2010 alkaen.


Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät 30.9.2010 31.12.2009
---------------------


Kaivosrata 39 391 -






6. Lainat ja pääomalainat



(kaikki luvut EUR '000)

Pitkäaikaiset 30.9.2010 31.12.2009
---------------------
Pääomalainat 1 405 1 405

Investointi- ja käyttöpääomalaina 56 332 45 417

Projektilaina(1) - 189 505

Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina 77 450 75 477

Luottolimiitti 39 292 -

Ratalaina - 19 861

Rahoitusleasingvelat 35 718 15 306

Korkotukilainat - 4 187

Muut lainat 29 572 33 143
---------------------
  239 769 384 301
---------------------


Lyhytaikaiset

Projektilaina(1) - 32 625

Ratalaina 18 474 19 898

Rahoitusleasingvelat 6 934 1 287

Korkotukilainat 4 193 -
---------------------
  29 601 53 810
---------------------

---------------------
Lainat yhteensä 269 370 438 111


   (1)         )Projektilaina on uudelleenluokiteltu pitkäaikaisiin lainoihin
vuoden 2009 vertailutiedoissa, koska päätös projektilainan takaisinmaksusta
tehtiin tilikauden päättymisen jälkeen.



7. Saadut ennakkomaksut



(kaikki luvut EUR '000)



Pitkäaikaiset 30.9.2010 31.12.2009
---------------------


Ennakkomaksu sinkkituotteesta 230 235 -
---------------------
  230 235 -
---------------------


Lyhytaikaiset

Ennakkomaksu sinkkituotteesta 12 764 -

Ennakkomaksu kaivosradasta 20 000 -
---------------------
  32 764 -
---------------------

---------------------
Yhteensä 262 999 -



Talvivaara vastaanotti vuoden 2010 ensimmäisellä kvartaalilla 335 miljoonan
USA:n dollarin suuruisen ennakkomaksun Nyrstar NV:ltä. Ennakkomaksu liittyy
Talvivaara Sotkamo Oy:n ja Nyrstar NV:n allekirjoittamaan pitkäaikaiseen
tuotevirtasopimukseen Talvivaaran sinkkituotannosta. Sopimuksen perusteella
Talvivaara toimittaa Nyrstar NV:lle 1,25 miljoonaa tonnia sinkkiä vuodesta..
Toimitukset alkoivat maaliskuussa 2010 ja 30.9.2010 mennessä Talvivaara oli
toimittanut 12 519 tonnia sinkkiä Nyrstar NV:lle. Ennakkomaksu on vähentynyt
noin 3,4 miljoonaa USA:n dollaria toimitetun sinkin perusteella.


Konsernin tunnusluvut
---------------------------------------------------
1.7.-30.9 1.7.-30.9 1.1.-30.9 1.1.-30.9 1.1.-31.12
    2010 2009 2010 2009 2009
---------------------------------------------------


EUR
Liikevaihto '000 45 091 826 91 945 2 604 7 571



EUR
Liikevoitto (tappio) '000 10 931 -15 303 11 130 -23 208 -54 776



Liikevoitto/-
tappioprosentti   24,2 % -1852,7 % 12,1 % -891,2 % -723,5 %



Voitto (tappio) ennen EUR
veroja '000 34 231 -15 314 -11 022 -30 003 -75 085



EUR
Kauden voitto (tappio) '000 25 357 -10 749 -8 343 -21 947 -54 958



Oman pääoman tuotto   6,6 % -2,7 % -2,2 % -5,2 % -13,6 %



Omavaraisuusaste   39,9 % 47,8 % 39,9 % 47,8 % 43,5 %



EUR
Korolliset nettovelat '000 263 394 354 130 263 394 354 130 426 234



Velkaantumisaste   67,0 % 84,2 % 67,0 % 84,2 % 111,4 %



EUR
Investoinnit '000 36 874 24 315 92 183 82 052 118 514



Tutkimus- ja EUR
kehitystoiminnan menot '000 - - 63 - 261



Aineelliset EUR
käyttöomaisuushyödykkeet '000 687 226 615 194 687 226 615 194 644 356



EUR
Johdannaisinstrumentit '000 2 381 64 975 2 381 64 975 33 121



EUR
Lainat '000 269 370 422 764 269 370 422 764 438 111



EUR
Rahavarat '000 5 976 68 624 5 976 68 624 11 877



Osakekohtaiset
tunnusluvut
--------------------------------------------------------
1.7.-30.9. 1.7.-30.9. 1.1.-30.9. 1.1.-30.9. 1.1.-31.12.
  10 09 10 09 09
--------------------------------------------------------


Osakekohtainen
tulos EUR 0,08 -0,04 -0,04 -0,08 -0,19



Oma pääoma/osake EUR 1,54 1,75 1,54 1,75 1,51



Osakkeen
kurssikehitys
Lontoon pörssissä

  Keskikurssi(1) EUR 4,98 4,27 4,59 3,39 3,57

    GBP 4,15 3,72 3,94 3,00 3,18



  Alin kurssi(1) EUR 4,32 3,70 3,99 1,45 1,45

    GBP 3,60 3,23 3,42 1,29 1,29



  Ylin kurssi(1) EUR 5,90 4,78 5,74 4,71 4,68

    GBP 4,92 4,17 4,92 4,17 4,17



  Kurssi kauden
lopussa(2) EUR 5,72 4,18 5,72 4,18 4,35

    GBP 4,92 3,80 4,92 3,80 3,86



  Muutos kauden
aikana   34,7 % 11,7 % 27,3 % 219,1 % 224,6 %



Osakekannan
markkina-
arvo kauden EUR
lopussa(3) '000 1 402 951 1 023 794 1 402 951 1 023 794 1 066 454

GBP
  '000 1 206 468 930 936 1 206 468 930 936 947 118



Osakkeiden vaihdon
kehitys

Osakkeiden vaihto   11 247 35 736 77 074 119 239 153 421

Osuus osakkeiden
painotetusta
keskiarvosta   4,6 % 15,5 % 31,4 % 51,9 % 65,6 %



Osakkeen
kurssikehitys
Helsingin
pörssissä

Keskikurssi(1) EUR 5,09 4,38 4,66 4,19 4,21



Alin kurssi(1) EUR 4,35 3,75 3,99 3,05 3,05



Ylin kurssi(1) EUR 5,72 4,86 5,72 4,86 4,86



Kurssi kauden
lopussa(2) EUR 5,68 4,18 5,68 4,18 4,33



Muutos kauden
aikana   27,6 % 3,2 % 31,2 % 33,5 % 38,3 %



Osakekannan
markkina-
arvo kauden EUR
lopussa(3) '000 1 392 829 931 708 1 392 829 931 708 1 061 615



Osakkeiden vaihdon
kehitys

Osakkeiden vaihto   21 058  45 054 97 450 86 452 113 077

Osuus osakkeiden
painotetusta
keskiarvosta   8,6 % 19,6 % 39,7 % 37,6 % 48,4 %



Osakkeiden
keskimääräinen 245 216 229 915 245 216 229 915 233 762
lukumäärä   366 326 366 326 033



Osakkeiden
lukumäärä 245 316 245 176 245 316 245 176 245 176
kauden lopussa   718 718 718 718 718

( )
(1)) Osakekurssi on laskettu käyttämällä keskiarvoa Euroopan keskuspankin
julkaisemista EUR/GBP valuuttakursseista.
(2)) Osakekurssi on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden
päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia
(3)) Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa on laskettu käyttämällä Euroopan
keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia

Muut tunnusluvut
---------------------------------------------------
1.7.-30.9 1.7.-30.9 1.1.-30.9 1.1.-30.9 1.1.-31.12
  2010 2009 2010 2009 2009
---------------------------------------------------
Liikkeelle lasketut optiot
kauden lopussa 5 065 100 4 334 500 5 065 100 4 334 500 5 352 500

Osakkeiden määrä, joka
voidaan merkitä liikkeelle

laskettuja optioita vastaan 5 065 100 4 334 500 5 065 100 4 334 500 5 352 500

Ääniosuus, joka liikkeelle
laskettujen optioiden

nojalla voidaan saada 2,0 % 1,7 % 2,0 % 1,7 % 2,1 %




Henkilöstöä
koskevat
tunnusluvut

1.7.-30.9. 1.7.-30.9. 1.1.-30.9. 1.1.-30.9. 1.1.-31.12.
    2010 2009 2010 2009 2009
--------------------------------------------------------
Palkat ja EUR
palkkiot '000 3 828 3 062 12 209 9 912 14 876

Henkilöstön
keskimääräinen
lukumäärä   379 277 356 266 272

Henkilöstön
lukumäärä kauden
lopussa   370 283 370 283 308




Konsernin tunnusluvut

Oman pääoman tuotto Tilikauden voitto (tappio) /
----------------------------------------
(Oma pääoma kauden alussa + oma pääoma
  kauden lopussa)/2



Omavaraisuusaste Oma pääoma/
----------------------------------------
  Taseen loppusumma



Korollinen nettovelka Korolliset velat - Rahavarat



Velkaantumisaste Korollinen nettovelka/
----------------------------------------
  Oma pääoma





Osakekohtaiset tunnusluvut

Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus
Osakekohtainen tulos kauden voitosta (tappiosta)/
----------------------------------------
  Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä



Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus
Oma pääoma/osake omasta pääomasta/
----------------------------------------
  Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä



Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa *
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa osakekurssi kauden lopussa





[HUG#1460809]





Talvivaara Osavuosikatsaus Tammi -Syyskuu 10 10 11 2010:
http://




This announcement is distributed by Thomson Reuters on behalf of
Thomson Reuters clients. The owner of this announcement warrants that:
(i) the releases contained herein are protected by copyright and
other applicable laws; and
(ii) they are solely responsible for the content, accuracy and
originality of the information contained therein.

Source: Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj via Thomson Reuters ONE

Source: Millistream / Hug