Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Tammikuun runsaat lumisateet pysäyttivät teräsjään lisääntymisen Etelä-Savon järvissä

Lehdistötiedote   •   Helmi 04, 2011 17:11 EET

Vuodenvaihteeseen saakka hyvin kehittynyt teräsjään paksuuntuminen Etelä-Savon järvissä pysähtyi ja osin jopa heikkeni tammikuun aikana. Runsaat lumisateet ovat muodostaneet kohva- ja vesikerroksia teräsjään päälle suojaksi, niin että kantavan teräsjään paksuus on jopa paikoin ohentunut tammikuun aikana.

 

Etelä-Savon järvillä tammi-helmikuun vaihteessa tehtyjen mittausten mukaan keskimääräinen jäänpaksuus järvillä oli 52 senttimetriä. Huomioitavaa on kuitenkin se, että kokonaispaksuudesta teräsjään osuus oli keskimäärin vain 32 senttimetriä.

 

Jäälle kertyneet kohva- ja vesikerrokset sekä lisääntyvä lumipeite aiheuttanevat sen, ettei kantavan teräsjään määrä pääse enää kasvamaan, vaan alkaa hiljakseen kevättä kohti heiketä.

 

Jäänpaksuudet seurantakohteissa

 

Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella seurataan jäätilanteen muutoksia kymmenellä alueellisella ja kahdella valtakunnallisella kohteella. Valtakunnallisia kohteita ovat Kyyvesi Haukivuorella ja Haukivesi Savonlinnan Oravissa. Kyyvedellä jäätä oli tammikuun lopulla 58 senttimetriä ja Haukivedellä 46 senttimetriä.

 

Jäänpaksuudet alueellisilla kohteilla 31.1 ja 2.2.2011:
 

Kunta, kylä

Järvi

Teräsjään paksuus, cm

Jään kokonaispaksuus, cm

Mikkeli, Haukivuori

Iso-Naakkima

   26

      46

Juva, Kirkonkylä

Jukajärvi

   28

      53

Mikkeli, Vehmaskylä

Avojärvi

   28

      54

Mäntyharju, Tommola

Korpijärvi

   38

      38

Mäntyharju, Kirkonkylä

Pyhävesi

   30

      53

Mäntyharju, Nurmaa

Hietanen

   34

      53

Pertunmaa, Lihavanpää

Peruvesi

   28

      48

Pieksämäki, Virtasalmi

Längelmäenjärvi

   32

      59

Rantasalmi, Pirttiselkä

Sääksjärvi

   33

      58

Ristiina, Kirkonkylä

Yövesi, Kissalahti

   39

      59

 

Ilmoitetut jäänpaksuudet eivät milloinkaan kerro koko kyseisen järven jäätilannetta, vaan pelkästään yhden tutkimuskohteen tilanteen. Mittauspaikat kullakin järvellä sijaitsevat noin 100 metriä rannasta, eivätkä näin ollen kuvaa selkävesien jäätilannetta. Mittauskohteet eivät myöskään sijaitse salmissa eivätkä virtaavissa paikoissa.

Mittauskohteet kartalla:

 

Vain teräsjää kantaa tarpeeksi

Jään kantokyky on aina arvioitava teräsjään mukaan. Yksin kulkevan ihmisen alla on oltava vähintään viisi senttimetriä teräsjäätä. Moottorikelkalla ajettaessa teräsjäätä on oltava koko ajoreitin pituudella vähintään 15 senttimetriä. Vasta noin 20 senttimetriä paksu teräsjää kantaa henkilöauton. Teräsjää on kirkas, läpikuultava ja tasainen. Vaalea ja huokoinen lumisohjosta muodostunut jää on kohvajäätä, jonka kantavuus on vain puolet teräsjään kantavuudesta.

Oikeat varusteet mukaan jäälle

Jäällä liikuttaessa on pidettävä mukana jäänaskaleita, joiden avulla voi vetää itsensä takaisin jäälle. Hyvä apuväline on myös tukeva keppi, jolla voi kokeilla jään laatua sekä auttaa hädän tullen itseään ja toisia. Heittoliinan voi tarvittaessa nopeasti heittää auttajalle tai autettavalle. Kelluntapuvut ja -takit sekä pelastusliivit suojaavat viimalta ja helpottavat onnettomuuden sattuessa pelastautumista. Jäällä liikuttaessa kannattaa aina pitää mukana myös pilliä, koska sen ääni kuuluu huutoa kauemmaksi.

Ajankohtainen vesi-, lumi- ja jäätilanne

Vesistöjen jäänpaksuuden mittaaminen

Lisätietoja

Tutkimusmestari Markku Mäkeläinen, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, p. 040 5313 090