Tampereen Yliopisto

TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTTAA 25.11.2010

Lehdistötiedote   •   Marras 26, 2010 10:44 EET

Arvetonta kirurgiaa kohteensa etsivällä uudella lääkeaineella
Kaksi suomalaista lääkäriä on kehittänyt täysin uuden lääkeaineen, joka estää arven muodostusta. Lääkeaineessa, rekombinantti-proteiinissa, on "osoitelappu",  jonka avulla se löytää verenkierron välityksellä aktiivisesti kohdekudokseen, kuten haavaan tai vammaan, ja hoitava osa, joka estää arven muodostusta. Osoitelappu toimii myös solutasolla tarttumalla solun reseptoriin, jolloin lääkeaineen hoitavan osan teho kasvaa huomattavasti. Keksintöä kehitetään nyt lääkkeeksi.
Lääkeaineen ovat kehittäneet akateemikko Erkki Ruoslahti, joka työskentelee Sanford-Burnham Medical Research Institute -tutkimuslaitoksessa Yhdysvalloissa ja tutkija, dosentti Tero Järvinen Tampereen yliopiston lääketieteen laitokselta. Ruoslahti on kansainvälisesti arvostettu molekyylibiologian tutkija, syöpätutkija, joka on 1970-luvulta lähtien työskennellyt Yhdysvalloissa.
- Projekti alkoi siitä, että Erkki Ruoslahti loukkasi olkapäänsä tennistä pelatessaan ja halusi kehittää menetelmän, jossa lääkeaineet hakeutuvat repeämis/vammakohteen täsmällisesti verenkierron välityksellä, kertoo Tero Järvinen.

- Professori Ruoslahti oli aiemmin osoittanut, että ympäröivä kudos muokkaa verisuonten rakennetta siten, että jokaisessa verisuonessa on kudosspesifisia rakenteita eli reseptoreita, joita voidaan käyttää  ikään kuin postinumeroita, kunhan vain paketissa eli lääkeaineessa on oikea osoitelappu.

- Tutkimustuloksemme viittaavat siihen, että osoitelappu lisää myös lääkeaineen tehoa, mahdollisesti jopa satakertaisesti,  koska se "ankkuroi" lääkeaineen solujen pinnalla arpea aiheuttavien kasvutekijöiden vaikutusreitille.  Näin lääkeaine estää arpea muodostavia kasvutekijöitä tehokkaammin, Järvinen selostaa.

Ruoslahti ja Järvinen aikovat viedä lääkeaineen kliinisiin potilastutkimuksiin mahdollisimman pian. Toistaiseksi he jatkavat prekliinisiä kokeita.

- Nyt julkaistun työn alustavien tulosten pohjalta meidät valittiin Yhdysvaltain armeijan perustamaan maailman johtavien kudosregeneraatiotutkijoiden Armed Forces Institute of Regenerative Medicine -projektiin, AFIRMiin. Se on 500 miljoonan dollarin projekti, jolla Yhdysvaltain armeija rahoittaa tieteellisesti maailman parhaita kudosregeneraatioalan tutkimuksia tavoitteena saada lääkeaineita tai kantasolupohjaisia hoitoja vammautuneille sotilaille. Yhdysvaltain armeija on siis ollut tutkimuksen pääasiallinen rahoittaja, Järvinen kertoo.

- Jo prekliiniset kokeet rekombinantti-proteiinilla ovat kalliita. Omaan tutkimusohjelmaamme rahaa tarvitaan muutamia miljoonia dollareita, vaikka yhteistyökumppanimme rahoittavat suurimman osan projekteista. Kliinisiin hoitokokeisiin tarvitaan rahaa sitten vielä huomattavasti enemmän, Järvinen kertoo.

- Olemme hakeneet rahoitusta Ruoslahden johdolla sekä Suomesta Tekesiltä että Yhdysvalloista National Institute of Healthilta. Lisäksi pieni biotekniikan start-up yhtiö Vascular Biosciences on lupautunut rahoittamaan tutkimusta ja pyrkii hankkimaan lisärahoitusta omien kanaviensa, riskisijoittajien, kautta.
Jo ennen tulosten julkaisemista tutkijoihin on ottanut yhteyttä useita omalla alallaan maailman johtavia tutkimusryhmiä, jotka ovat olleet halukkaita testaamaan kehitettyä lääkeainetta. Ryhmät aloittavat lääkeaineen testaamisen omissa sairausmalleissaan selvittääkseen, voidaanko lääkeaineella estää arpeutumista esimerkiksi kirurgisten vammojen, sydäninfarktin tai selkäydinvamman jälkeen tai sidekudossairauksissa ja keuhkosairauksissa, joissa fibroosia kehittyy.
Kalifornialainen biotekniikan yritys Vascular BioSciences on nimittänyt Järvisen lääkekehitysjohtajakseen. Hän tulee työskentelemään Yhdysvalloissa eri pituisia jaksoja vuosittain.
Lääkeainetta koskeva artikkeli julkaistiin tällä viikolla yhdysvaltalaisessa Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America -lehdessä, joka on yksi maailman johtavista tiedejulkaisuista: Tero A. H. Järvinen and Erkki Ruoslahti: Target-seeking antifibrotic compound enhances wound healing and suppresses scar formation in mice. PNAS published ahead of print November 24, 2010, doi:10.1073/pnas.1016233107
Lisätietoja:
Tero Järvinen, 044 285 4620, tero.jarvinen@uta.fi
http://www.sanfordburnham.org/research_and_faculty/faculty_search/ruoslahti_e_md_phd.aspx
--
Tampereen yliopisto
Viestintäyksikkö
33014  TAMPEREEN YLIOPISTO

Puh. (03) 3551 7902
Sähköposti: viestinta@uta.fi
Mediatiedotteet: http://www.uta.fi/ajankohtaista/tiedotteet