Suomen Tasavallan Presidentti

Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Palkansaajien tutkimuslaitoksen 40-vuotisjuhlaseminaarissa Paasitornissa 22.11.2011

Lehdistötiedote   •   Marras 22, 2011 22:18 EET

MUUTOSVARAUKSIN; PUHEEN KIELI ENGLANTI


Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Palkansaajien tutkimuslaitoksen 40-vuotisjuhlaseminaarissa Paasitornissa 22.11.2011

Aivan ensiksi haluan lämpimästi onnitella 40-vuotiasta Palkansaajien tutkimuslaitosta. Työnne on erittäin arvokasta. Palkansaajien tutkimuslaitos on kautta vuosien tuonut tarpeellisen ja tärkeän näkökulman yhteiskunnalliseen keskusteluun. Valitsemanne juhlaseminaarin teema - "Haastaako talouskriisi kestävän kehityksen?" - on erittäin ajankohtainen. Pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin puolustajia pyydetään usein ottamaan kantaa tähän samaan kysymykseen.

Haluan myös omasta puolestani toivottaa professori Joseph Stiglitzin lämpimästi tervetulleeksi. Minulla on ollut ilo työskennellä hänen kanssaan ILOn globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomissiossa. Olen oppinut paitsi tuntemaan hänet henkilökohtaisesti, myös arvostamaan hänen työtään suuresti.

Kestävän kehityksen saavuttaminen on yhteinen haasteemme. "Business as usual" ei voi jatkua. Juuri tämä oli kantava ajatus YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin asettaessa korkean tason kestävän kehityksen paneelin etsimään rohkeita mutta käytännöllisiä ratkaisuja kestävän kehityksen aikaansaamiseksi. Pääsihteeri kehotti meitä vallankumouksellisuuteen. Paneelin työ on jo loppusuoralla, ja sen suositukset esitetään pääsihteeri Ban Ki-moonille alkuvuodesta.

Paneeli piti työnsä alusta lähtien välttämättömänä, että kestävän kehityksen taloudellista, sosiaalista ja ekologista ulottuvuutta on edistettävä tasapainoisesti. Havaintomme on, että viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana näin ei ole tapahtunut. Erityisesti sosiaalinen ulottuvuus on jäänyt jalkoihin.

Ajankohtainen globaali talous- ja rahoituskriisi huolestuttaa myös meitä eurooppalaisia. Köyhyys ja työttömyys ovat kasvussa Euroopassa. Samalla suuri osa maailman väestöä on jatkuvasti elänyt köyhyydessä ilman oikeutta ravintoon, terveydenhoitoon, toimeentuloon sekä vailla poliittisia oikeuksia. Kaikkein kovimmin kriisi iskee juuri kaikkein köyhimpiin. He ovat myös alttiita uusille riskeille. Ilmastonmuutos, ruokakriisi ja talouskriisi tuntuvat voimakkaimmin juuri heidän arjessaan.

Akuutit kriisit voivat helposti johtaa poliittisten päätöksentekijöiden lyhytnäköisyyteen. Pidän kuitenkin välttämättömänä, että samalla kun ratkomme ajankohtaista talouskriisiä, pureudumme myös globaalin "kestävyyskriisin" ratkaisemiseen. Talouden kriisi voi myös saada ihmiset etsimään avoimesti uusia ja radikaalejakin keinoja maapallomme ja sen talouden rakentamiseen kestävälle pohjalle.

Tärkeimpiä ovat inhimilliset resurssit ja ihmisiin investoiminen. Myös markkinat, instituutiot ja toimintatavat kaipaavat tehokkaita toimia. Kyseessä on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Työmarkkinapolitiikka jää usein laajemman talouspolitiikan varjoon. Uusia työpaikkoja on luotava. Kestävän kehityksen kannalta on olennaista, että ne ovat säällisiä ja vihreitä.

Naisten merkitystä taloudelle ei mielestäni vieläkään ole täysin ymmärretty. "The Economist"-lehden mukaan naisten lisääntynyt osallistuminen työelämään viimeisen 30 vuoden aikana on merkinnyt maailmantalouden kannalta yhtä paljon kuin Kiinan talouskasvu. Eikä naisten voimavaroja ole edelleenkään hyödynnetty täysimittaisesti.

Naisten syrjinnän lopettaminen sekä naisten ja miesten tasa-arvo ovat paitsi naisten ihmisoikeuksien kannalta välttämätöntä, myös taloudellisesti järkevää.

Kestävän kehityksen luomiseksi on sijoitettava nuoriin. Nuorten työttömyys murentaa yhteiskuntaa syvältä viemällä uskon tulevaisuuteen. Se on myös omiaan horjuttamaan vakautta.

Kestävän kehityksen paneeli on tarttumassa myös pitkään keskusteltuun kysymykseen kehityksen mittareista. Tiedämme, että bruttokansantuote (BKT) on aivan liian kapea mittari. Tarvitaan kattavampi kehityksen mittari.

Viime toukokuussa minulla oli mahdollisuus osallistua Tukholmassa järjestettyyn kolmanteen Nobel-symposiumiin, jossa keskustelimme Nobel-voittajien kanssa kestävästä kehityksestä ja sen mittareista. Sekä itse symposiumi että sen mietintö olivat erittäin inspiroivia ja ajatuksia herättäviä. Haluankin kiittää professori Stiglitziä hänen työstään tämän tärkeän aiheen parissa.

Paneeli on myös löytämässä yksimielisyyden ns. kestävän kehityksen tavoitteiden hyödyllisyydestä. Epätäydellisyydestään huolimatta vuosituhannen kehitystavoitteet ovat osoittautuneet hyväksi keinoksi mobilisoida kansainvälinen yhteisö ja kansalliset hallitukset yhteisesti sovittujen tavoitteiden toteuttamiseen. Tästä on hyvä jatkaa. Tarkoitus on, että vuosituhattavoitteiden umpeutuessa vuonna 2015 meillä on valmiina kestävän kehityksen tavoitteet.

Toivotan parhainta jatkoa Palkansaajien tutkimuslaitokselle. Kestävän kehityksen saavuttamiseen tarvitaan rohkeita toimijoita, joilla on vahva ääni.

Kiitos.