Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Terveys- ja hoitosuunnitelma vahvistaa potilaan asemaa ja parantaa hoidon laatua

Lehdistötiedote   •   Marras 03, 2011 13:55 EET

Nyt on ensimmäistä kertaa määritelty kansallisesti potilaan hoitoa koskevan terveys- ja hoitosuunnitelman sisältöalueet. Hoitosuunnitelma kokoaa yhteen potilaan kannalta keskeiset terveysongelmat ja niiden hoidon. Lähtökohtana on toimintakulttuurin kehittäminen niin, että potilas on aktiivisesti mukana oman hoitonsa suunnittelussa ja tavoitteiden asettamisessa.

”On potilaan oikeus saada olla mukana oman terveys- ja hoitosuunnitelmansa työstämisessä. Nykyaikaiseen terveydenhuoltoon ei sovi ajatus vain hoidon kohteena olemisesta”, toteaa peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson. Uusi terveydenhuoltolaki edellyttää tarvittaessa terveys- ja hoitosuunnitelman tekemistä kiireettömissä hoidoissa.

”Suomessa on moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna tarvetta korostaa entistä enemman asiakas- ja potilaslähtöistä toimintatapaa”, painottaa myös THL:n ylijohtaja Marina Erhola.

Osana systemaattista toimintatavan muutosta THL on mukana toteuttamassa terveys- ja hoitosuunnitelman yhtenäistä tietosisältöä. ”Potilas on ollut keskipisteessä terveys- ja hoitosuunnitelmaa rakennettaessa”, korostaa THL:n ylilääkärinä työhön osallistunut Jorma Komulainen. ”Suunnitelmaan on koottu potilaan kannalta tärkeät sairaudet ja terveysongelmat, riippumatta siitä hoidetaanko niitä terveyskeskuksessa, työterveyshuollossa tai keskussairaalassa. ”Tekninen toteutus tietojärjestelmiin toteutetaan aikataulun mukaan vuoteen 2014 mennessä.

Yhtenäinen suunnitelma parantaa laatua ja turvallisuutta

”THL:n laatiman terveys- ja hoitosuunnitelman yhtenäinen tietosisältö on askel kohti potilaan terveysongelmien kokonaisvaltaista käsittelyä”, ylilääkäri Komulainen sanoo. ”Odotamme, että terveys- ja hoitosuunnitelma otetaan laajaan käyttöön terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Siitä tulee työväline myös kansalaisen omahoidon ja terveyskäyttäytymisen edistämiseen sähköisten terveyspalvelujen kehittyessä. Suunnitelma sisältää hoidon tarpeen, tavoitteiden ja keinojen lisäksi potilaan kokonaisterveyttä kuvaavat tiedot diagnooseista ja lääkityksestä. "

Komulaisen mukaan suunnitelman pohjalta hoitoa voidaan toteuttaa myös muualla kuin potilaan vakituisessa terveyskeskuksessa. Yhtenäinen rakenne mahdollistaa sen, että terveys- ja hoitosuunnitelman käsittely ei tulevaisuudessa ole riippuvainen hoitopaikassa käytettävästä tietojärjestelmästä. Sen jälkeen kun terveydenhuollon toimijat ovat liittyneet kansalliseen sähköiseen potilastietojärjestelmään (KanTa) tai potilastietoja välittävään alueelliseen tietojärjestelmään, voidaan suunnitelmaa käyttää potilaan luvalla kaikissa niissä hoitopaikoissa, joissa hän asioi. Tämä edistää myös potilaan oikeutta valita oma hoitopaikkansa.

Terveys- ja hoitosuunnitelman rakenteesta kerrotaan THL:n julkaisussa ”Rakenteinen terveys- ja hoitosuunnitelma”.

Hoitosuunnitelmasta kokemuksia jo nyt

Terveys- ja hoitosuunnitelman sisältöä on kehitetty ja pilotoitu 61 paikkakunnalla, muun muassa Lahdessa ja Tampereella. 

Terveys- ja hoitosuunnitelmaan on sanallisesti kuvattu potilaan hoidon tarve, tavoitteet ja toteutus tavalla, jota sekä potilas että hoitajat ja lääkärit ymmärtävät. ”Hoitosuunnitelma voi parhaimmillaan toimia potilaan karttana kohti parempaa vointia, lisätä hoitomyönteisyyttä ja omahoitoon sitoutumista”, kertoo terveyskeskuslääkäri Päivi Linnanen Lahdesta. ”Suunnitelman käyttö tuo kustannustehokkuutta, kun  ylimääräiset käynnit vähenevät ja aikaa vapautuu muuhun potilastyöhön. Myös suunnitelman toteutus ja seuranta helpottuvat.”

”Hoitosuunnitelma on erityisen käyttökelpoinen monisairaiden potilaiden kohdalla. Heillä voi olla tarvetta yhteydenpitoon useamman eri asiantuntijan kanssa ja hoitosuunnitelma auttaa sekä potilasta että ammattilaista pysymään ajan tasalla hoitoon liittyvissä asioissa”, kuvaa sairaanhoitaja Eeva Salmi Tampereelta. Hoitosuunnitelmasta potilas saa myös tiedon siitä, mitä tulee tehdä tai keihin olla yhteydessä ongelman tai sairauden pahetessa. Samalla resurssit kohdentuvat paremmin, kun asiat pyritään hoitamaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. ”Hoitosuunnitelman laatiminen vaatii sekä potilaalta että ammattilaiselta sitoutumista ja aikaa. Jatkossa hyöty on molemminpuolista, ja näkyy sekä parantuneena potilasturvallisuutena että potilaan luottamuksena hoitosuhteeseen”, jatkaa terveyskeskuslääkäri Jukka Karjalainen Tampereelta.

Terveys- ja hoitosuunnitelman rakennetta on valmisteltu yhteistyössä THL:n, sosiaali- ja terveysministeriön, Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan (Kaste) kuuluvan Potku-hankkeen, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin sekä useiden asiantuntijoiden kesken.

Lähde:

Rakenteinen terveys- ja hoitosuunnitelma

Lisätietoja:

Jorma Komulainen
ylilääkäri
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
puh. 050 591 2526
etunimi.sukunimi@thl.fi

Päivi Linnanen
LL/yleislääketieteen erikoistuva lääkäri
Lahden kaupunki, Paavolan terveyasema
puh. 050 377 7470
paivi.e.linnanen(at)lahti.fi

Eeva Salmi
sairaanhoitaja
Tampereen terveyskeskus / Potku- projekti
puh. 040 8007609
etunimi.sukunimi@tampere.fi

Jukka Karjalainen
yleislääketieteen erikoislääkäri
Tampereen terveyskeskus / POTKU-projekti
puh. 040 800 7677
etunimi.sukunimi@tampere.fi

Tiina Puhakka
tiedottaja
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
puh. 020 610 7673
etunimi.sukunimi@thl.fi

Lyhytosoite: http://www.thl.fi/doc/fi/27248

Päivitetty 3.11.2011