Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Tilastotietoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta

Lehdistötiedote   •   Loka 15, 2010 11:30 EEST

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on julkaissut ”Tilastotietoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta” -raportin. Siihen on koottu tilastotietoa Kaakkois-Suomen toisen asteen ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon sekä ammattikorkeakoulun perustustutkintoon johtavasta aikuiskoulutuksesta. Oppisopimuskoulutus raportoidaan erikseen.

Kaakkoissuomalaisilla aikuisilla on keskimääräistä heikompi koulutustaso. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa on valtakunnallista keskiarvoa enemmän aikuisia kaikissa seutukunnissa Lappeenrantaa lukuun ottamatta. Heikoin tilanne on Imatran seutukunnassa. Kymenlaaksossa noin 22 000 ja Etelä-Karjalassa noin 16 000 25-64-vuotiasta aikuista on pelkän perusasteen koulutuksen varassa. Positiivista on, että Etelä-Karjalassa kouluttamattomien osuus vähenee koko maan keskiarvoa nopeammin. Eniten ovat osuuttaan kasvattaneet alemman korkeakouluasteen ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet. Tähän ryhmään kuuluvat mm. ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet.

 

Uusien aikuisopiskelijoiden määrä ei ole kasvanut kummassakaan maakunnassa yhtä nopeasti kuin koko maassa. Uusien opiskelijoiden osuus on pieni etenkin erikoisammatti­tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Kymenlaaksossa  uusien opiskelijoiden määrä on lisääntynyt suhteellisesti eniten ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa (näyttö), Etelä-Karjalassa ammattitutkintoon johtavassa koulutuksessa.

 

Vaikka oppilaitosmuotoisen ammatillisen perustutkintokoulutuksen (näyttö) kapasiteetti on Kymenlaaksossa Etelä-Karjalaa parempaa, se ei kuitenkaan ole täysin riittävää suhteessa aikuisväestön määrään. Kymenlaaksossa vire on kuitenkin myönteinen, sillä tarkastelujaksolla opiskelijamäärä on lähes kaksinkertaistunut, myös uusien opiskelijoiden ja suoritettujen tutkintojen määrä on kasvanut. Etelä-Karjalassa opiskelijoiden ja uusien opiskelijoiden määrät ovat pysyneet melko samalla tasolla, sen sijaan suoritettujen tutkintojen määrät ovat nousseet. Suurimpia opiskelijamäärät ovat lähihoitajakoulutuksessa. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksen osuus on ollut selvässä kasvussa. 

 

Ammattitutkintoon johtavan koulutuksen kokonaiskapasiteetti suhteessa aikuisväestön määrään näyttää Kotka-Haminan sekä Lappeenrannan seudulla hyvältä,  Kouvolan seutukunnan osalta tilanne on hieman heikompi. Heikoin tilanne on Imatran seutukunnassa. Kymenlaaksossa sekä opiskelijamäärien että aloittavien opiskeilijoiden määrät ovat kääntyneet tarkastelujaksolla laskuun, Etelä-Karjalassa tilanne on päinvastainen. Ammattitutkintokoulutus on runsainta tekniikan ja liikenteen sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla, joka on viime vuosina vahvistunut.

 

Erikoisammattitutkintoon johtava koulutus on selvästi vähäisempää kuin aikuisten väestöosuus edellyttäisi. Opiskelijavirrat olivat negatiiviset. Opiskelijamäärät sekä uusien suoritettujen tutkintojen määrät vaihtelevat vuosittain ja ovat melko alhaisia. Vuonna 2008 opiskelijoita oli koko Kaakkois-Suomessa hieman yli sata, uusia opiskelijoita aloitti alle 40 ja tutkintoja suoritettiin 25.

 

Oppisopimuskoulutuksen perustutkintoon johtava koulutus ei ole ollut kovin vahva koulutusmuoto. Tarkasteltaessa osallistujamääriä, uusien opiskelijoiden sekä suoritettujen tutkintojen määrää kehitys on Kymenlaaksossa ollut positiivisempaa kuin Etelä-Karjalassa. Koulutus on painottunut Kymenlaaksossa lähihoitaja-, merkonomi-, sekä talotekniikan koulutukseen. Etelä-Karjalan koulutusalajakauma oli Kymenlaaksoa monipuolisempi.

 

Ammattitutkintoon johtavan oppisopimuskoulutuksen kokonaiskapasiteetti suhteessa aikuisväestön määrään näyttää paremmalta kuin perustutkintokoulutuksessa. Vuonna 2008 osa tunnusluvuista kääntyi kuitenkin laskuun. Kolme neljäsosaa koulutuksesta on ollut tekniikan ja liikenteen sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan koulutusta.

 

Erikoisammattitutkintoon johtavan oppisopimuskoulutuksen kokonaiskapasiteetti ei yllä aikuisväestön määrään. Opiskelijamäärien, uusien opiskelijoiden ja suoritettujen tutkintojen määrä vaihtelee huomattavasti vuosittain. Koulutus on painottunut yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle.

 

Aikuisten perustutkintoon johtavan ammattikorkeakoulutuksen kokonaiskapasiteetti näyttää Kymenlaaksossa hyvältä suhteessa aikuisväestön osuuteen. Myös opiskelijavirrat olivat tasapainoisia. Suhteellisesti opiskelijamäärä, uusien opiskelijoiden sekä suoritettujen tutkintojen määrä on kasvanut valtakunnallista keskiarvoa enemmän. Etelä-Karjalassa koulutus ei näyttäisi olevan riittävää väestöosuuteen verrattuna. Opiskelijavirrat olivat hieman negatiiviset. Opiskelijamäärä on pysynyt melko tasaisena, uusien opiskelijoiden määrät vaihtelevat jonkin verran. Molemmissa maakunnissa suurin koulutusala oli sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala.

Linkki julkaisuun

 

Lisätietoja
Erikoissuunnittelija Tarja Paananen
puh. 040 5838 302