Ilmatieteen laitos

Touko-syyskuun aikana ennätysmäärä raehavaintoja

Lehdistötiedote   •   Loka 08, 2010 09:32 EEST

Ilmatieteen laitoksen mukaan menneenä kesänä raesateet painottuivat maan länsiosaan sekä Pohjois-Pohjanmaalle. Maan itäosassa sekä Lapissa raekuurot olivat hieman harvemmassa. Suuria eli halkaisijaltaan yli kahden sentin kokoisia rakeita havaittiin 13.5.–25.8. välisenä aikana 22 eri päivänä, kun niitä vuotta aiemmin kirjattiin puolet vähemmän. Kesän aikana raehavaintoja kertyi eri lähteistä lähes 400 kappaletta.

Ilmatieteen laitoksen mukaan raepäiviä kertyi viime vuosien tapaan runsaasti, kaikkiaan 47 kappaletta, ja raekaudesta muodostuikin vilkas. Toukokuun ja syyskuun välisenä aikana raetapauksia havaittiin yhteensä 386 kappaletta, kun kesällä 2008 tapauksia kertyi reilu 180 ja kesällä 2009 noin 150 kappaletta.
Suurimmat havaitut rakeet olivat jälleen kerran 8 cm kokoisia ja ne mitattiin Sastamalassa sekä Kurun lähellä 8. elokuuta. – Raehavaintojen määrän suuri kasvu selittyy sillä että olosuhteet olivat viime kesiä otollisemmat raekuurojen synnylle, mutta myös niiden entistä tehokkaammalla seurannalla, Ilmatieteen laitoksen meteorologi Jari Tuovinen sanoo. Menneenä kesänä Ilmatieteen laitos teki yhteistyötä myrskybongareiden kanssa raehavainnoin keruun osalta. Lumiraetapauksia ei kirjata tietokantaan, koska ne poikkeavat monin tavoin jäärakeista. Kaikki esitetyt luvut kuvaavat siis vain jääraetapauksia ja päiviä, jolloin jäärakeita on satanut.

Raekausi alkoi vauhdikkaasti toukokuussa
Raekausi käynnistyi maan eteläosassa hieman tavallista aiemmin, kun 5. toukokuuta Uudenmaan sekä Hämeen alueella kehittyi yksittäisiä ukkoskuuroja. Näiden kuurosateiden yhteydessä satoi paikoin pieniä jäärakeita. Käytännössä raekausi käynnistyi kunnolla sään lämpenemisen yhteydessä, toukokuun 13. päivänä, jolloin havaittiin ensimmäiset suuret rakeet Tuupovaaran Kinnasniemellä. Tätä seuraavina viitenä päivänä havaittiin maan länsiosissa ja etenkin Pohjanmaalla yleisesti 1–2 cm rakeita. Rakeita havaittiin toukokuussa peräti 12 eri päivänä.

Kesäkuun 3. päivä oli kuukauden voimakkain raepäivä. Tuolloin maan keskiosissa tuli yleisesti voimakkaitakin ukkoskuuroja ja suurimmat rakeet osuivat Viitasaaren tienoille, jossa raekoko ylsi 4,5 cm asti. Suuremmilta vahingoilta kuitenkin säästyttiin. Kesäkuun alkupäivien jälkeen sää viileni ja oli koko maassa koleaa. Lakkiaispäivänä (5.6.) lähes koko maassa saatiin lumiraekuuroja, Savossa lumirakeet olivat paikoin melko kookkaita. Myös Juhannus-päivänä (26.6.) saatiin rakeita etenkin maan länsiosissa, Satakunnasta aina Länsi-Lappiin asti ulottuvalla alueella. Kuukauden loppujaksolle osui vain muutama yksittäinen raekuuro, mutta sää alkoi vähitellen lämmetä. Rakeita satoi kesäkuussa vain kuutena eri päivänä.

Keskikesällä hellettä, rankkoja ukkoskuuroja ja myös rakeita
Heinäkuussa sää oli helteisen kuumaa. Heti kuukauden 1. päivänä maan pohjoisosassa tuli yleisesti voimakkaita raekuuroja. Rovaniemen Raajärvellä rakeet olivat halkaisijaltaan 4 cm kokoisia. Helteen tiukentaessa otettaan ja lämpötilojen kohotessa laajalti yli 30 asteen näkyi lämmön vaikutus myös rakeisiin. Lämpötilan 0-raja (0˚C korkeus ilmakehässä) kohosi useana päivänä yli 4000 metrin maan etelä- ja keskiosassa. Tämä tarkoitti sitä että selvitäkseen alas edes muutaman millimetrin jäähippuna, oli rakeen oltava reilun 2 cm kokoinen 0-rajan kohdalla. Korkean 0-rajan vuoksi suuri osa raekuuroista muuttuikin rankoiksi vesikuuroiksi, lisäten satavan veden määrää ja havaitut rakeet jäivät pääasiassa pieniksi. Kuitenkin heinäkuun lopulla (26., 27., 29. ja 30.7.) raekuurojen ajoitus osui epätavallisesti myöhemmin iltaan tai aamupäivään.

Koko kesän ja samalla raekauden voimakkain jakso koettiin elokuun alussa. Ensin Veeran päivänä 4.8. satoi maan keskiosissa 2–5 cm kokoisia rakeita. Tämän jälkeen Sylvin päivänä 8.8. satoi Sastamalan alueella sekä Kurun tienoilla yleisesti 58 cm kokoisia jääkappaleita, aiheuttaen mittavia vahinkoja ajoneuvoille sekä rakennusten valokatteille, ikkunoille ja jopa kattorakenteille. Suurimmat havaitut rakeet saattoivat olla yli 8 cm kokoisia Sastamalan Karkussa ja Kurun pohjoispuolella, sillä olosuhteet olivat varsin otolliset rajuille raekuuroille. Kauhavan länsiosassa tuli vielä myöhään 8. päivän iltana 6 cm kokoisia jääpalloja taivaalta. Virallisen ennätyksen vahvistavaa valokuvaa ei 8 cm suuremmasta rakeesta ole esitetty. Halkaisijaltaan 8 cm rae kuitenkin sivuaa suurinta Suomessa havaittua raetta, aiemmin mitatut kaksi tapausta sattuivat Lappeenrannassa elokuussa 1968 sekä Leppäviralla kesäkuussa 2009. Kuukauden loppupuolella raekuurot jäivät yksittäisiksi. Heinäkuussa rakeita satoi peräti 15 päivänä, elokuussa raehavaintoja tehtiin yhdeksänä päivänä.

Raekausi päättyi korkeapaineen vahvistumiseen syyskuun lopulla
Elokuun loppu ja syyskuun alku olivat viileitä. Joitakin raekuuroja esiintyi länsirannikolla sekä Lapissa. Toinen lyhyt raejakso keskittyi syyskuun puoliväliin lähinnä etelään sekä lounaaseen. Syyskuussa raepäiviä oli enää viisi.

Lisätietoja:

Meteorologi Jari Tuovinen, puh. 050 307 0073, jari.tuovinen@fmi.fi
Raehavaintolomake: http://ilmatieteenlaitos.fi/palaute/rae.html

Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta http://fmi.fi/rss.xml. Ilmatieteen laitoksen meteorologit Twitterissä: http://twitter.com/meteorologit

Toimittajapalvelua myös Ilmatieteen laitoksen viestinnästä, puh. (09) 1929 2230