Fingrid Oyj

Tulos parani merkittävästi ja investoinnit jatkuivat korkealla tasolla

Lehdistötiedote   •   Helmi 17, 2011 00:06 EET

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2010:
Tulos parani merkittävästi ja investoinnit jatkuivat korkealla tasolla

- konsernin liikevoitto 74 (51) miljoonaa euroa
- konsernin vuoden viimeisen neljänneksen liikevoitto oli 23 (16) miljoonaa
euroa
- liikevaihto 456 (359) miljoonaa euroa
- investoinnit 144 (136) miljoonaa euroa
- omavaraisuusaste 28,6 (27,2)%
- korolliset nettolainat 855 (798) miljoonaa euroa
- yhtiön hallitus esittää osingoksi 2 018,26 euroa osaketta kohti

Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Fingridin tilinpäätöksestä:

"Fingridin tulos parani merkittävästi sähkön kulutuksen kasvun,
kantaverkkotariffikorotusten ja toiminnan kehittämisen seurauksena. Kaikki
keskeiset tunnusluvut paranivat. Yhtiön nettolainanotto on kuitenkin kasvussa
mittavan investointiohjelman vuoksi.

Vuoden aikana Fingrid laski liikkeeseen yksittäisille sijoittajille suunnattuja
joukkovelkakirjalainoja yhteensä 86 miljoonan euron arvosta, nosti 20 miljoonan
euron pitkäaikaisen lainan Pohjoismaisesta Investointipankista ja nosti
arvoltaan 150 miljoonan euron pitkäaikaisen lainan Euroopan
Investointipankista.

Fingrid investoi kantaverkkoon ja varavoimaan seuraavan kymmenen vuoden aikana
1,7 miljardia euroa, vuositasolla tämä tarkoittaa 100 - 200 miljoonan
investointikuluja. Investoinnit edellyttävät lisälainanottoa ja myös
siirtotariffien korotuksia tulevina vuosina.

Kantaverkko selvisi jakeluverkkoja koetelleista kesän myrskyistä vähin
vaurioin. Merkittäviä häiriöitä ei kantaverkossa vuoden aikana ollut,
häiriöistä liittymispisteisiin aiheutunut keskimääräinen sähkötön aika tosin
kasvoi jonkin verran aikaisempiin vuosiin verrattuna.

Vuosi 2010 oli sähkömarkkinoiden laajentumisen osalta merkittävä. Marraskuussa
syntyivät maailman suurimmat sähkömarkkinat, kun Pohjoismaat yhdistettiin
Läntiseen Keski-Eurooppaan. Markkinat yhdentyivät myös Suomen ja Viron välillä,
kun nykyinen Estlink-yhteys otettiin kokonaisuudessaan markkinoiden käyttöön.
Vuoden aikana tehtiin myös investointipäätös uuden merikaapeliyhteyden
toteuttamisesta Suomen ja Viron välille."

Taloudellinen tulos

Konsernin liikevaihto oli 456 miljoonaa euroa (359 milj. euroa) tilikauden
aikana. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 7 miljoonaa euroa (2 milj. euroa).

Kantaverkkotulot nousivat 4,5 prosentin tariffikorotuksen ja sähkön kulutuksen
kasvun seurauksena 24 miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen verrattuna.
Tasesähkön myynti oli 160 miljoonaa euroa (92 milj. euroa) ja tasesähkön osto
145 miljoonaa euroa (85 milj. euroa). Rajasiirtotuotot pysyivät edellisvuoden
tasolla.

Häviösähkökulut nousivat 13 miljoonalla eurolla 65 miljoonaan euroon
häviösähkön määrän kasvun ja keskimääräisen Suomen aluehinnan nousun johdosta.
Myös poistot ja reservikulut nousivat edellisvuoteen verrattuna.

Kunnonhallintakustannukset ja henkilöstökulut pysyivät vuoden 2009 tasolla.
Turpeen syöttötariffin ja tehoreservitoiminnan nettotuotoissa ei ollut
olennaista muutosta edellisvuoteen verrattuna.

Liikevaihto ja liike-- 1-12/10 1-12/09 10-12/10 10-12/09
toiminnan muut tuotot (milj. €)
Kantaverkkotulot 211 188 64 57
Tasesähkön myynti 160 92 49 26
Rajasiirto 24 24 6 6
Estlink pullonkaulatulot 9 0 6 0
Pohjoismaiset pullonkaulatulot 9 5 1 1
Tehoreservi 14 13 2 4
Läpisiirtotuotot 19 28 5 6
Turpeen syöttötariffi 1 3 0 3
Muu liikevaihto 9 5 4 0
Liiketoiminnan muut tuotot 7 2 4 1

Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä 463 361 142 105


Kulut (milj. €) 1-12/10 1-12/09 10-12/10 10-12/09
Tasesähkön osto 145 85 49 25
Häviösähkön hankinta 65 52 19 15
Poistot 67 65 17 16
Reservit 22 21 6 5
Henkilöstö 20 20 6 6
Kunnonhallinta 18 18 5 6
Tehoreservi 13 13 3 3
Läpisiirtomaksut 10 16 2 4
Estlink verkkovuokrat 9 0 6 0
Turpeen syöttötariffi 1 3 0 3
Muut kustannukset 21 19 7 5

Kulut yhteensä 391 312 120 89

Liikevoitto* 72 49 22 16
* ilman sähköjohdannaisten arvonmuutoksia



Konsernin liikevoitto oli 74 miljoonaa euroa (51 milj. euroa).
Sähköjohdannaisten arvonmuutoksista kirjattiin tulokseen +2 miljoonaa euroa (+2
milj. euroa).

Viimeisen neljänneksen liikevoitto oli 23 miljoonaa euroa (16 milj. euroa)

Konsernin tilikauden voitto oli 42 miljoonaa euroa (25 milj. euroa). Yhtiön
hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 2 018,26 euroa
osakkeelta.

Sijoitetun pääoman tuotto oli 5,1 % (3,9 %) ja oman pääoman tuotto 8,7 % (5,7
%). Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 28,6 % (27,2 %).

Konsernin ja Fingrid Oyj:n palveluksessa oli vuoden lopussa, määräaikaiset
mukaan lukien 263 henkilöä. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 260 henkilöä.
Vakinaisen henkilöstön määrä oli 249 (245).

Investoinnit

Fingridin kokonaisinvestoinnit vuonna 2010 olivat 144 miljoonaa euroa (136
milj. euroa). Tästä määrästä sähköverkkoon investoitiin yhteensä 109 miljoonaa
euroa (126 milj. euroa) ja varavoimaan 31 miljoonaa euroa (5 milj. euroa).
Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat noin 4 miljoonaa euroa (4 milj. euroa).

Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa
(1,3 milj. euroa). Käynnissä oli yhteensä noin 60 tutkimus- ja kehityshanketta.
Merkittävimmät panostukset käytettiin voimajohtopylväiden kehitystyöhön sekä
verkon käyttövarmuuden ja markkinaintegraation edistämiseen.

Fingridin vuosittaiset investoinnit kantaverkkoon ovat kasvaneet merkittävästi
vuosikymmenen alkupuolen 40 miljoonan euron tasosta yli 140 miljoonaan euroon.
Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen ja uuden tuotannon liittäminen
kantaverkkoon, ikääntyvän verkon uusiminen sekä kulutuksen ja tuotannon
alueelliset muutokset Suomessa ovat aiheuttaneet investointien voimakkaan
nousun.

Vuoden aikana laadittiin yhteistyössä eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden
kanssa ENTSO-E:n kymmenvuotinen verkkosuunnitelma (Ten Year Network Development
Plan). Suunnitelma pitää sisällään merkittävät investointiehdotukset
eurooppalaisen verkon kehittämiseksi noin 25 miljardin euron edestä.

Voimajärjestelmä

Suomessa kulutettiin vuonna 2010 sähköä lähes kahdeksan prosenttia enemmän kuin
vuonna 2009, yhteensä 87,5 terawattituntia (81,3 terawattituntia vuonna 2009).
Fingridin verkossa sähköä siirrettiin 68,1 terawattituntia (62,8
terawattituntia), joka vastasi 78 prosenttia Suomen kulutuksesta.

Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen vuoden 2010 aikana 2,8 terawattituntia (2,7
terawattituntia vuonna 2009) ja vietiin Suomesta Ruotsiin 5,7 terawattituntia
(4,1 terawattituntia).

Suomeen tuotiin Virosta Estlink-yhteyden kautta sähköä 2,0 terawattituntia (1,8
terawattituntia) ja Suomesta vietiin sähköä Viroon 0,2 terawattituntia.

Sähkön tuonti Venäjältä oli 11,6 terawattituntia vuonna 2010 (11,7
terawattituntia).

Sähkömarkkinat

Kylmä sää koetteli alkuvuonna kaikkia Pohjoismaita, mikä näkyi tukkusähkön
hintapiikkeinä. Myös loppuvuonna hintoja nostivat niin kylmä sää kuin Norjan
vähäiset vesivarastot. Spot-markkinoiden hintataso olikin edellisvuotta
selkeästi korkeampi. Systeemihinnan keskiarvo oli 53 euroa megawattitunnilta
(35 €/MWh vuonna 2009) ja Suomen aluehinnan keskiarvo oli 57 euroa
megawattitunnilta (37 €/MWh).

Fingridille kertyi toimintavuonna 9 miljoonaa euroa pohjoismaisia
pullonkaulatuloja, jotka muodostuivat pääosin Etelä-Norjan ja Tanskan
tarjousalueiden rajoilla, mutta marraskuuhun 2010 saakka voimassa olleiden
jakoperiaatteiden mukaan Fingrid sai myös osan näistä. Jatkossa tulot jaetaan
vain pullonkaulatulojen aiheuttaneiden maiden välillä.

Toimintavuoden aikana Fingrid käytti vastakauppaan 0,2 miljoonaa euroa (0,7
milj. euroa vuonna 2009). Nämä aiheutuivat pääosin ulkomaan yhteyksien
häiriöistä ja osin myös maan sisäisen verkon siirtorajoituksista.

Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä

Fingridin omistusjärjestelyissä on tapahtumassa muutoksia, sillä EU:n
sisämarkkinadirektiivi edellyttää siirtoverkkoyritysten eriyttämistä sähkön
tuotantoa ja myyntiä harjoittavista yrityksistä maaliskuuhun 2012 mennessä.
Fortum Power and Heat Oy on alustavan sopimuksen mukaan myymässä 25 prosentin
omistuksensa Fingridistä Suomen valtiolle ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö
Ilmariselle. Myös Pohjolan Voima Oy neuvottelee Fingridin 25 prosentin
omistusosuutensa myynnistä valtiolle ja Ilmariselle. Osakekaupan jälkeen
valtion omistusosuus Fingridissä olisi 53,1 %, Ilmarisen 19,9 % ja muiden
osakkaiden, jotka pääosin ovat suomalaisia eläkevakuutus- ja vakuutusyhtiöitä,
27 %.

Fingrid investoi kantaverkkoon ja varavoimaan seuraavan kymmenen vuoden aikana
yhteensä 1,7 miljardia euroa. Vuositasolla investoinnit ovat noin 100 - 200
miljoonaa euroa. Suuret investoinnit vaikuttavat negatiivisesti yhtiön
kassavirtaan ja edellyttävät lisälainanottoa. Tästä johtuen yhtiö joutuu
korottamaan siirtotariffejaan tulevina vuosina.

Kansainvälinen luottoluokituslaitos Standard & Poor's Rating Services (S&P)
asetti 28.1. 2011 Fingrid Oyj:n pitkäaikaisen luottoluokituksen A+ (A plus)
ja lyhytaikaisen luottoluokituksen A-1 (A yksi) tarkkailuun positiivisin
näkymin ("CreditWatch Positive").

Muilta osin Fingridin liiketoiminnassa ja taloudellisessa tilassa ei tilikauden
päättymisen jälkeen ole ollut olennaisia tapahtumia tai muutoksia.

Tilinpäätös on tilintarkastettu.

Tilinpäätös ja toimintakertomus on tilinpäätöstiedotteen liitteenä ja lisäksi
siitä erillisenä on annettu selvitys Fingrid Oyj:n hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä.

Liitteet

Fingrid Oyj:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2010
Fingrid Oyj:n selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, p. 030 395 5140 tai 040 593 8428

Talous- ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld, p. 030 395 5157 tai 040 519 5041



FINGRID OYJ

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

1.1.2010 - 31.12.2010



SISÄLLYSLUETTELO



1. Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus

Tunnusluvut

Hallituksen voitonjakoehdotus

2. Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös (IFRS)

Tuloslaskelma

Tase

Laskelma oman pääoman muutoksista

Liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)

Tuloslaskelma

Tase

Rahavirtalaskelma

Liitetiedot

3. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset



1. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Taloudellinen tulos

Konsernin liikevaihto oli 456 miljoonaa euroa (359 milj. euroa) tilikauden
aikana. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 7 miljoonaa euroa (2 milj. euroa).

Kantaverkkotulot nousivat 4,5 prosentin tariffikorotuksen ja sähkön kulutuksen
kasvun seurauksena 24 miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen verrattuna.
Tasesähkön myynti oli 160 miljoonaa euroa (92 milj. euroa) ja tasesähkön osto
145 miljoonaa euroa (85 milj. euroa). Rajasiirtotuotot pysyivät edellisvuoden
tasolla. Alkuvuoden suurten pohjoismaisten pullonkaulatulojen myötä Fingridin
osuus tuloista nousi 4 miljoonalla eurolla viime vuoteen verrattuna. Viron
hinta-alueen käyttöön vuokratun rajayhteyden, Estlink 1:n, 9 miljoonan euron
kustannukset katettiin kyseisestä yhteydestä saaduilla pullonkaulatuloilla.
Fingridin osuus eurooppalaisista läpisiirtokorvauksista pieneni 2 miljoonalla
eurolla nettomääräisesti.

Häviösähkökulut nousivat 13 miljoonalla eurolla hankitun häviösähkön määrän
kasvun ja keskimääräisen Suomen aluehinnan nousun johdosta. Myös poistot ja
reservikulut nousivat edellisvuoteen verrattuna. Kunnonhallintakustannukset ja
henkilöstökulut pysyivät vuoden 2009 tasolla. Turpeen syöttötariffin ja
tehoreservitoiminnan nettotuotoissa ei ollut olennaista muutosta edellisvuoteen
verrattuna. Tilikauden viimeisen neljänneksen vastaavat muutokset ilmenevät
alla olevasta taulukosta (milj. €).

Liikevaihto ja liike-- 1-12/10 1-12/09 10-12/10 10-12/09
toiminnan muut tuotot
Kantaverkkotulot 211 188 64 57
Tasesähkön myynti 160 92 49 26
Rajasiirto 24 24 6 6
Estlink pullonkaulatulot 9 0 6 0
Pohjoismaiset pullonkaulatulot 9 5 1 1
Tehoreservi 14 13 2 4
Läpisiirtotuotot 19 28 5 6
Turpeen syöttötariffi 1 3 0 3
Muu liikevaihto 9 5 4 0
Liiketoiminnan muut tuotot 7 2 4 1

Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä 463 361 142 105


Kulut 1-12/10 1-12/09 10-12/10 10-12/09
Tasesähkön osto 145 85 49 25
Häviösähkön hankinta 65 52 19 15
Poistot 67 65 17 16
Reservit 22 21 6 5
Henkilöstö 20 20 6 6
Kunnonhallinta 18 18 5 6
Tehoreservi 13 13 3 3
Läpisiirtomaksut 10 16 2 4
Estlink verkkovuokrat 9 0 6 0
Turpeen syöttötariffi 1 3 0 3
Muut kustannukset 21 19 7 5

Kulut yhteensä 391 312 120 89

Liikevoitto* 72 49 22 16
* ilman sähköjohdannaisten arvonmuutoksia

Konsernin liikevoitto oli 74 miljoonaa euroa (51 milj. euroa).
Sähköjohdannaisten arvonmuutoksista kirjattiin tulokseen +2 miljoonaa euroa (+2
milj. euroa).

Viimeisen neljänneksen liikevoitto oli 23 miljoonaa euroa (16 milj. euroa)

Konsernin tilikauden voitto oli 42 miljoonaa euroa (25 milj. euroa).

Sijoitetun pääoman tuotto oli 5,1 % (3,9 %) ja oman pääoman tuotto 8,7 % (5,7
%). Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 28,6 % (27,2 %). Emoyhtiön
liikevaihto oli 456 miljoonaa euroa (356 milj. euroa) ja tilikauden voitto 6
miljoonaa euroa (5 milj. euroa).

Kantaverkon kehittäminen ja ylläpito

Fingridin vuosittaiset investoinnit kantaverkkoon ovat kasvaneet merkittävästi
vuosikymmenen alkupuolen 40 miljoonan euron tasosta yli 140 miljoonaan euroon.
Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen ja uuden tuotannon liittäminen
kantaverkkoon, ikääntyvän verkon uusiminen sekä kulutuksen ja tuotannon
alueelliset muutokset Suomessa ovat aiheuttaneet investointien voimakkaan
nousun.

Vuoden aikana valmistui neljä uutta kytkinasemaa ja 150 kilometriä uutta
voimajohtoa. Fingrid sai päätökseen myös Lapin 220 kilovoltin vahvistukset,
jolla parannetaan Pohjois-Suomen käyttövarmuutta. Lisäksi tehtiin useita
kantaverkon elinkaaren hallintaan liittyviä toimenpiteitä. Näistä
merkittävämpiä olivat päämuuntajien ja GIS-kytkinlaitosten perushuollot sekä
pylväiden harusrakenteiden vahvistus sekä Leväsuon ja Ventusnevan välisen 220
kV voimajohdon peruskorjaus. Lisäksi toteutettiin Tahkoluodon
varavoimalaitoksen perusparannus ja uusittiin Vaskiluodon varavoimalaitoksen
polttoainevarasto.

Fingridin hallitus teki investointipäätöksen toisen tasasähköyhteyden (650
megawattia) rakentamisesta Suomen ja Viron välille yhteistyössä Viron
kantaverkkoyhtiö Elering Oü:n kanssa. Euroopan Unioni myönsi hankkeelle 100
miljoonan euron tuen. Yhteyden rakentamisen kokonaiskustannusten arvioidaan
olevan 320 miljoonaa euroa, josta Fingridin osuus on noin puolet.

Uusia hankintapäätöksia tehtiin vuonna 2010 yhteensä 255 miljoonan euron
arvosta, joista merkittävimmät olivat Forssan varavoimalaitokseen, Suomen ja
Viron väliseen tasasähköyhteyteen ja Yllikkälän ja Huutokosken väliseen
siirtoyhteyteen liittyvät hankinnat.

Vuoden aikana laadittiin yhteistyössä eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden
kanssa ENTSO-E:n kymmenvuotinen verkkosuunnitelma (Ten Year Network Development
Plan). Suunnitelma pitää sisällään merkittävät investointiehdotukset
eurooppalaisen verkon kehittämiseksi noin 25 miljardin euron edestä.

Fingridin kokonaisinvestoinnit vuonna 2010 olivat 144 miljoonaa euroa (136
milj. euroa). Tästä määrästä sähköverkkoon investoitiin yhteensä 109 miljoonaa
euroa (126 milj. euroa) ja varavoimaan 31 miljoonaa euroa (5 milj. euroa).
Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat noin 4 miljoonaa euroa (4 milj. euroa).

Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa
(1,3 milj. euroa). Käynnissä oli yhteensä noin 60 tutkimus- ja kehityshanketta.
Merkittävimmät panostukset käytettiin voimajohtopylväiden kehitystyöhön sekä
verkon käyttövarmuuden ja markkinaintegraation edistämiseen.

Voimajärjestelmä

Suomen sähkön kulutus kääntyi toimintavuonna uudelleen nousuun ja lähestyi
talouden taantumaa edeltänyttä tasoa. Sähkön kulutusta kasvattivat teollisuuden
sähkön käytön nopea kasvu ja kylmä talvisää. Suomessa kulutettiin vuonna 2010
sähköä lähes kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2009, yhteensä 87,5
terawattituntia (81,3 terawattituntia vuonna 2009). Fingridin verkossa sähköä
siirrettiin 68,1 terawattituntia (62,8 terawattituntia), joka vastasi 78
prosenttia Suomen kulutuksesta.

Sähkön siirto Suomen ja Ruotsin välillä oli pääosin vientiä Ruotsiin loppukesää
lukuun ottamatta. Kantaverkon rakennus- tai kunnossapitotöistä ei aiheutunut
sähkömarkkinoille tarjottavaan kapasiteettiin merkittäviä rajoituksia. Sähköä
tuotiin Ruotsista Suomeen vuoden 2010 aikana 2,8 terawattituntia (2,7
terawattituntia vuonna 2009) ja vietiin Suomesta Ruotsiin 5,7 terawattituntia
(4,1 terawattituntia).

Sähköä vietiin Suomesta Viroon loppukesällä ja syksyllä, mutta muutoin
vallitseva siirtosuunta oli tuonti Virosta Suomeen. Fingrid huolehti
Estlink-yhteyden käytöstä yhdessä Viron kantaverkkoyhtiö Eleringin kanssa.
Suomeen tuotiin Virosta Estlink-yhteyden kautta sähköä 2,0 terawattituntia (1,8
terawattituntia) ja Suomesta vietiin sähköä Viroon 0,2 terawattituntia.

Sähkön tuontikapasiteetti Venäjältä oli aiempien vuosien tapaan käytössä
täysimääräisesti; yhteyden vuosihuolto rajoitti kuitenkin tuontikapasiteettia
heinäkuussa. Sähkön tuonti Venäjältä oli 11,6 terawattituntia vuonna 2010 (11,7
terawattituntia).

Kantaverkon häiriöiden lukumäärä oli keskimääräisellä tasolla verrattuna
aikaisempiin vuosiin. Merkittäviä häiriöitä ei kantaverkossa vuoden aikana
ollut, häiriöistä liittymispisteisiin aiheutunut keskimääräinen sähkötön aika
tosin kasvoi jonkin verran aikaisempiin vuosiin verrattuna.

Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen

Kylmä sää koetteli alkuvuonna kaikkia Pohjoismaita, mikä näkyi tukkusähkön
hintapiikkeinä. Myös loppuvuonna hintoja nostivat niin kylmä sää kuin Norjan
vähäiset vesivarastot. Spot-markkinoiden hintataso olikin edellisvuotta
selkeästi korkeampi. Systeemihinnan keskiarvo oli 53 euroa megawattitunnilta
(35 €/MWh vuonna 2009) ja Suomen aluehinnan keskiarvo oli 57 euroa
megawattitunnilta (37 €/MWh).

Sähkömarkkinaintegraatiossa otettiin vuoden aikana merkittäviä askeleita
eteenpäin. Pohjoismaiden ja läntisen Keski-Euroopan spot-markkinat yhdistyivät
9.11.2010. Markkinoiden yhdistämisen myötä hinta-alueiden välisen
siirtokapasiteetin käyttö on tehostunut ja kilpailu on kasvanut erityisesti
läntisessä Keski-Euroopassa. Markkinaintegraatio oli nopeaa myös Itämeren
alueella. Pohjoismainen sähköpörssi laajentui Viroon huhtikuun alussa ja
kaupankäynti Viron hinta-alueella käynnistyi vilkkaasti.

Fingridille kertyi toimintavuonna 9 miljoonaa euroa pohjoismaisia
pullonkaulatuloja, jotka muodostuivat pääosin Etelä-Norjan ja Tanskan
tarjousalueiden rajoilla, mutta marraskuuhun 2010 saakka voimassa olleiden
jakoperiaatteiden mukaan Fingrid sai myös osan näistä. Jatkossa tulot jaetaan
vain pullonkaulatulojen aiheuttaneiden maiden välillä.

Toimintavuoden aikana Fingrid käytti vastakauppaan 0,2 miljoonaa euroa (0,7
milj. euroa vuonna 2009). Nämä aiheutuivat pääosin ulkomaan yhteyksien
häiriöistä ja osin myös maan sisäisen verkon siirtorajoituksista.

Rahoitus

Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä. Vuoden aikana Fingrid laski
liikkeeseen yksittäisille sijoittajille suunnattuja joukkovelkakirjalainoja
yhteensä 86 miljoonan euron arvosta, nosti 20 miljoonan euron pitkäaikaisen
lainan Pohjoismaisesta Investointipankista NIB:stä ja nosti arvoltaan 150
miljoonan euron pitkäaikaisen lainan Euroopan Investointipankista EIB:stä.
Yhtiö on nostanut korkokulujen suojaustasoa ostamalla pääosin
korkokattosopimuksia, jotka ulottuvat seuraavalle 3-5 vuodelle.

Nettorahoituskulut ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia alenivat
tarkastelukauden aikana merkittävästi ja olivat 12 miljoonaa euroa (20 milj.
euroa). Korkotuotot olivat 2 miljoonaa euroa (4 milj. euroa). IFRS:n mukaiset
nettorahoituskulut olivat 18 miljoonaa euroa (18 milj. euroa), joihin sisältyvä
johdannaisten käyvän arvon muutos oli 6 miljoonaa euroa negatiivinen
(positiivinen 3 milj.euroa).

Konsernin liiketoiminnan rahavirta investoinneilla ja osingoilla vähennettynä
oli
19 miljoonaa euroa negatiivinen (-74 milj. euroa).

Rahavarat olivat 31.12.2010 yhteensä 222 miljoonaa euroa (204 milj. euroa).
Korolliset lainat, olivat 1 077 miljoonaa euroa (995 milj. euroa), joista
pitkäaikaisia oli 878 miljoonaa euroa (679 milj. euroa) ja lyhytaikaisia 199
miljoonaa euroa (316 milj. euroa). Valuutta- ja korkojohdannaisten vastapuoliin
liittyvää riskiä oli 56 miljoonaa euroa (25 milj. euroa).

Yhtiöllä on 250 miljoonan euron valmiusluotto, joka on täysin nostamaton.

Kansainväliset luottoluokituslaitokset päivittivät yhtiön luottoluokitukset.
Fitch Ratings alensi 9.8.2010 Fingridin pitkäaikaisen luottoluokituksen AA-
tasolta A+ tasolle ja lyhytaikaisen luottoluokituksen F1+ tasolta F1 tasolle
sekä Fingridin kansainväliselle joukkovelkakirjalainaohjelmalle luokituksen
tasolta AA tasolle AA-. Fitch Ratings arvioi tulevaisuuden näkymän
negatiiviseksi ("Negative outlook"). Standard & Poor's Rating Services (S&P)
säilytti 20.9.2010 luokituksen ennallaan. Pitkäaikainen luottoluokitus on A+ ja
lyhytaikainen luokitus on A-1. Tulevaisuuden näkymä arvioidaan vakaaksi
("Stable outlook"). Moody's Investors Service päivitti 20.12.2010 Fingridin
luottoluokituksen ja säilytti sen ennallaan. Pitkäaikainen luokitus on A1 ja
lyhytaikainen luokitus on P-1. Tulevaisuuden näkymä on edelleen negatiivinen
("Negative outlook").

Henkilöstö ja palkitsemisjärjestelmät

Konsernin ja Fingrid Oyj:n palveluksessa oli vuoden lopussa, määräaikaiset
mukaan lukien 263 henkilöä. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 260 henkilöä.
Vakinaisen henkilöstön määrä oli 249 (245).

Henkilöstöstä oli vuoden lopulla naisia 22,4 % (22,7 %) ja miehiä 77,6 % (77,3
%). Vakinaisen henkilöstön lukumäärästä vuonna 2010 oli 24 - 29-vuotiaita 21
(24) henkilöä, 30 - 34-vuotiaita 36 (33), 35 - 39-vuotiaita 37 (40), 40 -
44-vuotiaita 35 (31), 45 - 49-vuotiaita 41 (42), 50 - 54-vuotiaita 37 (35), 55
- 59-vuotiaita 21 (23) ja 60 - 65-vuotiaita 21 (17).

Vuoden 2010 aikana käytettiin henkilöstön koulutukseen yhteensä 17 564 tuntia
(15 317), keskimäärin 67 tuntia (59)/henkilö. Henkilöstön sairauspoissaolot
vuoden 2010 aikana olivat 1,7 prosenttia tehdystä työajasta. Töiden
vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän lisäksi käytössä ovat laatu- ja
kannustepalkkiojärjestelmät.

Hallitus ja ylin johto

Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 17.3.2010 Helsingissä.
Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Timo Rajala 30.6.2010
asti, 1.7.2010 alkaen toimitusjohtaja Lauri Virkkunen, ensimmäiseksi
varapuheenjohtajaksi johtaja Timo Karttinen ja toiseksi varapuheenjohtajaksi
teollisuusneuvos Arto Lepistö. Hallituksen jäseniksi valittiin
pääomasijoitusjohtaja Risto Autio, johtaja Ari Koponen, varainhankintapäällikkö
Ritva Nirkkonen ja energiajohtaja Anja Silvennoinen.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö
PricewaterhouseCoopers Oy.

Hallituksella on kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunta ja
palkitsemisvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat vuonna 2010 Ritva
Nirkkonen (pj), Risto Autio, Arto Lepistö ja Anja Silvennoinen.
Palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat Timo Rajala 30.6.2010 asti(pj), Lauri
Virkkunen 1.7.2010 alkaen (pj), Timo Karttinen ja Arto Lepistö.

Yhtiön toimitusjohtaja on Jukka Ruusunen.

Hallinnointikoodin mukainen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmistä on
annettu erillisenä. Selvitys ja muut hallinnointikoodin edellyttämät tiedot
ovat luettavissa myös yhtiön internet-sivuilta, www.fingrid.fi.

Sisäinen valvonta, riskien hallinta ja sisäinen tarkastus

Fingridin sisäinen valvonta perustuu riippumattomaan sisäiseen tarkastukseen,
sisäisiin toimintaperiaatteisiin ja ohjeisiin, taloudelliseen raportointiin,
valvontaan ja dokumentointiin sekä prosessien ja menettelytapojen
läpinäkyvyyteen. Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että Fingridin
toiminta on tehokasta ja tuloksellista, talousraportointi on luotettavaa ja
että lakeja, määräyksiä ja yhtiön omia toimintaohjeita noudatetaan.

Hallitus hyväksyy vuosittain riskienhallinnan periaatteet ja siihen tehtävät
muutokset. Hallitus hyväksyy riskienhallinnan toimenpiteet osana yhtiön
strategiaa, mittaristoa, toimintasuunnitelmaa ja budjettia. Hallituksen
tarkastusvaliokunta saa vuosittain tilannekatsauksen yhtiön toimintaan
liittyvistä riskeistä ja niiden hallinnasta.

Sisäinen tarkastaja valvoo muun muassa yhtiön ohjeiden, lakien ja
viranomaismääräysten noudattamista ja raportoi havainnoistaan
tarkastusvaliokunnalle liittyen yhtiön toimintaohjeisiin, valtuuksiin ja
sääntöihin. Hallituksen tarkastusvaliokunta tarkastelee sisäisen valvonnan
toimivuutta ja raportoi hallitukselle.

Osana sisäistä valvontaa sisäinen tarkastus tarkasti toimintavuonna mm.
Fingridin jatkuvuussuunnittelua, ulkoistettua palkkahallintoa ja maa-alueiden
hankintaan liittyviä prosesseja. Sisäinen tarkastus vastaa myös
liiketoimintariskien hallinnan tarkastuksesta ja raportoi työnsä tulokset
tarkastusvaliokunnalle.

Yhtiön riskienhallinta jakautuu operatiivisten riskien ja strategisten riskien
hallintaan. Operatiivisten riskien tunnistamisesta, raportoinnista ja
riskienhallinnan toimenpiteistä vastaavat yksiköiden päälliköt omalla
vastuualueellaan. Riskienhallinnan toteutuksesta ja seurannasta vastaavat
vastuulliset johtajat omalla vastuualueellaan toiminnoittain.

Keskeisimmät strategiset riskit tunnistetaan osana yhtiön strategiatyötä, josta
vastaa yhtiön johtoryhmä. Yhtiön strategiassa on esitetty yhtiötason keskeiset
riskit ja niihin liittyvä riskienhallinta. Näiden riskien seuranta,
koordinointi ja hoito toteutuvat johtoryhmässä, mutta jokainen toiminto ja/tai
liiketoimintaprosessi vastaa oman toimintansa riskienhallinnan toteuttamisesta.
Yhtiön johtoryhmä identifioi ja arvioi strategisia henkilöstöön ja osaamiseen,
yhtiön talouteen, asiakkaisiin ja sidosryhmiin sekä liiketoimintaprosesseihin
liittyviä riskejä säännöllisesti. Lisäksi riskejä arvioidaan yhteiskunnan
kannalta liittyen sähkömarkkinoiden toimintaan, käyttövarmuuteen ja
turvallisuuteen sekä ympäristöön. Konsernin taloushallinto on vastuussa
taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvistä kontrollirakenteista.

Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät

Yhtiön suurimpia liiketoimintariskejä ovat sähköjärjestelmän toimivuuteen
liittyvät riskit kuten suurhäiriö tai tehopula, väärät tai ennakoimattomat
investoinnit johtuen esim. alueellisesta kulutusmuutoksesta tai muutoksista
tuotannossa. Myös sääntelyyn liittyvät riskit kuten muutokset suomalaisessa tai
eurooppalaisessa regulaatiossa voivat heikentää yhtiön taloudellista asemaa tai
mahdollisuuksia toteuttaa sähkömarkkinoiden kehittämiseen liittyviä
tavoitteita. Merkittäviä riskejä ovat myös vastapuoliriski sekä sähkön hintaan
ja korkotason muutoksiin liittyvät riskit. Muita riskejä ovat henkilöstöriskit
liittyen muun muassa sähköturvallisuuteen.

Laajaan Suomea tai pohjoismaista sähköjärjestelmää koskevaan häiriöön Fingrid
on varautunut erilaisin reservein, toimintaohjein, valmiussuunnitelmin ja
harjoituksin. Strategiassaan yhtiö panostaa lisäksi käytönvalvontajärjestelmän
monipuoliseen hyödyntämiseen, häiriöselvityksen nopeuttamiseen ja
tehopulatilanteiden hallintaan. Sähköjärjestelmän mittavat häiriöt voivat
johtua useammasta samanaikaisesta viasta verkossa, yhtiön
käytönvalvontajärjestelmän toimimattomuudesta, tuotantokapasiteetin
riittämättömyydestä tai ulkopuolisesta tapahtumasta, joka estää verkon
käyttötoiminnan kokonaan tai osittain.

Vääriä tai ennakoimattomia investointeja pyritään välttämään päivittämällä
säännöllisesti verkkosuunnitelmia, jatkuvalla vuoropuhelulla asiakkaan kanssa
ja tekemällä yhteistyötä muiden kantaverkkoyhtiöiden kanssa.

Fingridin toiminta on säänneltyä toimintaa, jota valvoo Energiamarkkinavirasto.
Yhtiö pyrkii luomaan toimivat yhteistyö- ja vuorovaikutusmallit eri
sidosryhmiin avoimesti, osallistumaan aktiivisesti viranomaisten selvitystöihin
ja työryhmiin sekä panostamalla toimintaan kantaverkkoyhtiöiden
eurooppalaisessa kattojärjestössä ENTSO-E:ssä.

Ennakoimaton kulujen kasvu tai tulojen pieneneminen pyritään rajaamaan
kehittämällä konsernin talousohjausta ja taloudellisen liikkumavaran
arviointia. Sähkön hintaan ja korkotason muutoksiin liittyviltä vaihteluilta
suojaudutaan johdannaisilla. Fingridin kanssa sopimussuhteessa olevien
osapuolten velvoitteisiin liittyvää vastapuoliriskiä rajataan
sopimuksellisesti, erilaisin limiitein ja tekemällä säännöllistä seurantaa
vastapuolten taloudellisesta asemasta.

Henkilöstöriskeihin liittyviä osaamis- ja työturvallisuusriskejä pyritään
rajaamaan yhtiön strategisella pitkän aikavälin henkilöstösuunnittelulla,
kohdennetuilla koulutusohjelmilla sekä henkilöstölle että
palveluntoimittajille, auditoimalla työmaita suunnitelmallisesti toisaalta
parhaiden käytäntöjen saavuttamiseksi ja toisaalta työturvallisuuden
parantamiseksi.

Osana yhteiskuntavastuuta Fingrid on tunnistanut riskit, joilla on suuri
vaikutus yhteiskunnalle. Näitä ovat suurhäiriö tai laaja pitkäkestoinen häiriö,
luottamuksen väheneminen sähkömarkkinoiden toimintaan, rajainvestointien
lykkääntyminen, runkoverkon vahvistusohjelman myöhästyminen sekä yllättävät
pitkäaikaiset siirtokapasiteetin rajoitukset.

Fingrid on valitsemissaan strategisissa panostuskohteissa ottanut huomioon myös
näiden riskien hallinnan ja toimintasuunnitelmassaan varautunut riskeihin
erilaisin toimenpitein, joita muun muassa suurhäiriön osalta on yllä kuvattu.
Yhtiö pyrkii edistämään eurooppalaisten sähkömarkkinoiden integroitumista ja
markkinoiden tehokkuuden varmistamista rakentamalla lisää rajasiirtoyhteyksiä
ja julkaisemalla markkinoiden läpinäkyvyyden kannalta keskeistä markkinatietoa.
Yhtiö valmistelee ja resurssoi keskeiset rajasiirto- ja runkoverkon
vahvistamishankkeet huolella ja ottaa huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa
ympäristövaikutukset pitkäjänteisesti. Pitkäaikaiset siirtokapasiteetin
rajoitukset aiheuttavat asiakkaille ja yhteiskunnalle taloudellista haittaa,
jota minimoidaan varmentamalla kriittisiä kohteita kantaverkossa ja
rajasiirtoyhteyksillä sekä tehokkaalla keskeytyssuunnittelulla, esimerkiksi
optimoimalla keskeytysten ajoitusta siten, että taloudellinen vaikutus
asiakkaille on mahdollisimman pieni.

Osakepääoma

Yhtiön osakepääoma on vähintään 55 900 000 euroa ja enintään 223 600 000 euroa,
joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä
muuttamatta. Nykyinen osakepääoma on 55 900 000 euroa. Yhtiön osakkeet
jakautuvat A-sarjan osakkeisiin ja B-sarjan osakkeisiin.

A-sarjan osakkeita on 2078 kappaletta ja B-sarjan osakkeita 1247 kappaletta.
Osakkeisiin liittyvää äänivaltaa ja osingonmaksua on tarkemmin kuvattu
tilinpäätöksen liitetiedoissa ja yhtiön internet-sivuilla olevassa
yhtiöjärjestyksessä.

Ympäristöasiat

Yhtiön ympäristöasioiden toimintaperiaatteet on kuvattu yhtiön
internet-sivuilla Fingrid Oyj:n tavassa toimia ympäristöasioissa. Fingridin
toiminnan merkittävimmät vaikutukset ympäristöön ovat sähkönsiirron
selkärankana toimivat voimajohdot ja niiden vaatimat maa-alueet sekä
solmupisteinä olevat sähköasemat.

Yhtiöllä on ongelmajätteeksi luokiteltavia kreosootti- ja suolakyllästeisiä
puupylväitä ja kaapelikanavien kansia yhteensä 26 514 tonnia. Niiden
hävityskuluja varten on tilinpäätöksessä kirjattu noin 1,9 miljoonan euron
varaus, joka on vastaavasti lisätty aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.
Sähköasemien laitteissa on kasvihuonekaasuksi luokiteltua rikkiheksafluoridia
(SF6-kaasu) 25,9 tonnia. Kaasun hävityskuluista ei ole kirjattu varausta, koska
kaasu voidaan käyttää uudelleen puhdistuksen jälkeen.

Fingrid toimii sähkön alkuperätakuun myöntäjänä Suomessa. Takuu kuuluu Euroopan
Unionin RES E-direktiivin edellyttämään järjestelmään.

Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä

Fingridin omistusjärjestelyissä on tapahtumassa muutoksia, sillä EU:n
sisämarkkinadirektiivi edellyttää siirtoverkkoyritysten eriyttämistä sähkön
tuotantoa ja myyntiä harjoittavista yrityksistä maaliskuuhun 2012 mennessä.
Fortum Power and Heat Oy on alustavan sopimuksen mukaan myymässä 25 prosentin
omistuksensa Fingridistä Suomen valtiolle ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö
Ilmariselle. Myös Pohjolan Voima Oy neuvottelee Fingridin 25 prosentin
omistusosuutensa myynnistä valtiolle ja Ilmariselle. Osakekaupan jälkeen
valtion omistusosuus Fingridissä olisi 53,1 %, Ilmarisen 19,9 % ja muiden
osakkaiden, jotka pääosin ovat suomalaisia eläkevakuutus- ja vakuutusyhtiöitä,
27 %.

Fingrid investoi kantaverkkoon ja varavoimaan seuraavan kymmenen vuoden aikana
yhteensä 1,7 miljardia euroa. Vuositasolla investoinnit ovat noin 100 - 200
miljoonaa euroa. Suuret investoinnit vaikuttavat negatiivisesti yhtiön
kassavirtaan ja edellyttävät lisälainanottoa. Tästä johtuen yhtiö joutuu
korottamaan siirtotariffejaan tulevina vuosina.

Kansainvälinen luottoluokituslaitos Standard & Poor's Rating Services (S&P)
asetti 28.1.2011 Fingrid Oyj:n pitkäaikaisen luottoluokituksen A+ (A plus) ja
lyhytaikaisen luottoluokituksen A-1 (A yksi) tarkkailuun positiivisin näkymin
("CreditWatch positive").

Muilta osin Fingridin liiketoiminnassa ja taloudellisessa tilassa ei tilikauden
päättymisen jälkeen ole ollut olennaisia tapahtumia tai muutoksia.

KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2006 2007 2008 2009 2010
--------------------------------------------------------------------------------
IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS
--------------------------------------------------------------------------------

Toiminnan laajuus
Liikevaihto milj.€ 351,3 334,6 382,3 358,9 456,3

Investoinnit, brutto milj.€ 69,6 79,2 87,9 135,6 144,1
- liikevaihdosta % 19,8 23,7 23,0 37,8 31,6

Tutkimus- ja milj.€ 1,2 1,2 0,9 1,3 1,6
kehitystoiminnan menot
- liikevaihdosta % 0,4 0,4 0,2 0,4 0,3

Henkilöstö keskimäärin 238 241 241 251 260
Henkilöstö tilikauden 233 244 249 260 263
lopussa

Palkat ja palkkiot yhteensä milj.€ 13,8 14,6 15,8 16,0 17,2

Kannattavuus
Liikevoitto milj.€ 79,5 90,7 68,4 50,8 74,4
- liikevaihdosta % 22,6 27,1 17,9 14,1 16,3

Voitto ennen veroja milj.€ 51,5 56,5 37,5 33,2 56,3
- liikevaihdosta % 14,7 16,9 9,8 9,3 12,3

Sijoitetun pääoman tuotto % 6,4 7,3 5,8 3,9 5,1
Oman pääoman tuotto % 10,4 10,3 6,6 5,7 8,7

Rahoitus ja taloudellinen
asema
Omavaraisuusaste % 25,5 27,5 26,7 27,2 28,6
Korolliset nettolainat milj.€ 766,3 754,6 726,7 797,5 855,2

Osakekohtaiset tunnusluvut
Tulos/osake € 11 531 12 616 8 379 7 417 12 562
Osinko/osake € 2 082 2 156 2 018 2 022 2 018*
Oma pääoma/osake € 115 952 129 338 125 600 134 676 154 654

Osakkeiden lukumäärä 31.12.
- A-sarjan osakkeet kpl 2 078 2 078 2 078 2 078 2 078
- B-sarjan osakkeet kpl 1 247 1 247 1 247 1 247 1 247
Yhteensä kpl 3 325 3 325 3 325 3 325 3 325

* Hallituksen esitys
yhtiökokoukselle.


TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET
---------------------------------


Sijoitetun pääoman = voitto ennen veroja + korko- ja muut x 100
tuotto, % rahoituskulut
-------------------------------------------------
taseen loppusumma - korottomat velat
(keskimäärin vuoden aikana)


Oman pääoman tuotto, % = tilikauden voitto x 100
----------------------------------------
oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana)


Omavaraisuusaste, % = oma pääoma x 100
------------------------------------
taseen loppusumma - saadut ennakot


Tulos/osake, € = tilikauden voitto
------------------------------------
osakkeiden keskimääräinen lukumäärä


Osinko/osake, € = tilikauden osinko
------------------------------------
osakkeiden keskimääräinen lukumäärä


Oma pääoma/osake, € = oma pääoma
----------------------------------------
osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä


Korolliset nettolainat, € = korolliset lainat - rahavarat
HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

Fingrid Oyj:n voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 7 208 616,08
euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen
tapahtunut olennaisia muutoksia eikä myöskään ehdotettu voitonjako vaaranna
hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että

- osinkoa maksetaan yhtiöjärjestyksen 5 §:n mukaisesti 2 018,26 euroa
osakkeelta,

yhteensä 6 710 698,27 euroa

- vapaaseen omaan pääomaan jätetään 497 917,81 euroa.

2. Tilinpäätös

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS)

--------------------------------------------------------------------------------
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009
Liitet 1 000 € 1 000 €
ieto
--------------------------------------------------------------------------------

LIIKEVAIHTO 2 456 326 358 938
Liiketoiminnan muut tuotot 3 6 978 2 248

Aineiden ja tarvikkeiden käyttö 4 -253 593 -188 468

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 5 -20 385 -19 803

Poistot 6 -66 813 -64 612

Muut liiketoiminnan kulut 7, 8, -48 096 -37 522
9
--------------------------------------------------------------------------------

LIIKEVOITTO 74 416 50 780

Rahoitustuotot 10 2 040 4 084
Rahoituskulut 10 -20 508 -21 911
--------------------------------------------------------------------------------
Rahoitustuotot ja -kulut -18 468 -17 827

Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 384 284

VOITTO ENNEN VEROJA 56 332 33 238

Tuloverot 11 -14 564 -8 575
--------------------------------------------------------------------------------

TILIKAUDEN VOITTO 41 768 24 663

MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT

Rahavirran suojaukset 12 31 159 11 760
Muuntoerot 12 224 456
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin 12 1 8
omaisuuseriin liittyvät erät
--------------------------------------------------------------------------------

--------------------------------------------------------------------------------
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ 73 152 36 886

================================================================================
Tuloksen jakautuminen:
Yhtiön osakkeenomistajille 41 768 24 663
Laajan tuloksen jakautuminen:
Yhtiön osakkeenomistajille 73 152 36 886

Tulos/osake, € 13 12 562 7 417

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta
voitosta laskettu osakekohtainen
tulos:
Laimentamaton osakekohtainen tulos, € 13 12 562 7 417
Laimennettu osakekohtainen tulos, € 13 12 562 7 417


Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.



KONSERNITASE

VARAT 31.12.2010 31.12.2009
----------------------------------------------------------------------------
Liitetieto 1 000 € 1 000 €
----------------------------------------------------------------------------

PITKÄAIKAISET VARAT

Aineettomat hyödykkeet:
Liikearvo 15 87 920 87 920
Muut aineettomat hyödykkeet 16 89 692 88 039
----------------------------------------------------------------------------
177 613 175 960

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet: 17
Maa- ja vesialueet 13 509 11 410
Rakennukset ja rakennelmat 82 991 76 877
Koneet ja kalusto 403 357 412 155
Voimajohdot 607 389 607 996
Muut aineelliset hyödykkeet 3 097 3 253
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 142 930 69 447
----------------------------------------------------------------------------
1 253 273 1 181 139

Sijoitukset: 18
Osuudet osakkuusyrityksissä 7 718 7 110
Myytävissä olevat sijoitukset 366 329
----------------------------------------------------------------------------
8 084 7 439

Saamiset:
Johdannaisinstrumentit 30 79 400 11 740
Laskennalliset verosaamiset 26 10 893 6 711
----------------------------------------------------------------------------
90 293 18 451
----------------------------------------------------------------------------

PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 1 529 263 1 382 988

LYHYTAIKAISET VARAT

Vaihto-omaisuus 19 6 101 5 415
Johdannaisinstrumentit 30 295 2 115
Myyntisaamiset ja muut saamiset 20 57 563 54 184
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti 21 217 903 199 766
kirjattavat rahoitusvarat
Rahavarat 22 3 780 4 105

LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 285 642 265 585

VARAT YHTEENSÄ 1 814 905 1 648 573


Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.



KONSERNITASE

OMA PÄÄOMA JA VELAT 31.12.2010 31.12.2009
-----------------------------------------------------------------
Liitetieto 1 000 € 1 000 €
-----------------------------------------------------------------

EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA
OMA PÄÄOMA

Osakepääoma 25 55 922 55 922
Ylikurssirahasto 25 55 922 55 922
Arvonmuutosrahastot 25 19 768 -11 392
Muuntoerot 25 312 88
Kertyneet voittovarat 25 382 299 347 255
-----------------------------------------------------------------

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 514 224 447 796

PITKÄAIKAISET VELAT

Laskennalliset verovelat 26 149 262 121 774
Lainat 28 877 530 679 124
Varaukset 29 1 899 1 921
Johdannaisinstrumentit 30 116 24 042
-----------------------------------------------------------------
1 028 807 826 862
LYHYTAIKAISET VELAT

Lainat 28 199 327 315 974
Johdannaisinstrumentit 30 481
Ostovelat ja muut velat 31 72 066 57 940
-----------------------------------------------------------------
271 874 373 915

VELAT YHTEENSÄ 1 300 681 1 200 776

OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 1 814 905 1 648 573


Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.




--------------------------------------------------------------------------------
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, 1 000 €
Emoyhtiön
omistajille kuuluva
oma pääoma
--------------------------------------------------------------------------------
Liite- Osake- Ylikur Arvon-mu Muunto Kertynee Yhteens
tieto pääoma ssi-ra utos-rah -erot t ä
hasto astot voittova
rat
--------------------------------------------------------------------------------
01.01.2009 55 922 55 922 -23 159 -368 329 303 417 621
--------------------------------------------------------------------------------
Tilikauden laaja
tulos
--------------------------------------------------------------------------------
Tilikauden voitto 25 24 663 24 663
tai tappio
Muut laajan
tuloksen erät
Rahavirran 12 11 760 11 760
suojaukset
Muuntoerot 12 456 456
Myytävänä oleviin 12 8 8
pitkäaikaisiin
omaisuuseriin
liittyvät erät
--------------------------------------------------------------------------------
Muut laajan 11 768 456 12 224
tuloksen erät
yhteensä
verovaikutuksella
oikaistuna
--------------------------------------------------------------------------------
Laaja tulos -11 392 88 24 663 36 886
--------------------------------------------------------------------------------
Liiketoimet
omistajien kanssa
Osinko vuodelta -6 711 -6 711
2008
--------------------------------------------------------------------------------
31.12.2009 55 922 55 922 -11 392 88 347 255 447 796
--------------------------------------------------------------------------------

--------------------------------------------------------------------------------
01.01.2010 55 922 55 922 -11 392 88 347 255 447 796
--------------------------------------------------------------------------------
Tilikauden laaja
tulos
--------------------------------------------------------------------------------
Tilikauden voitto 25 41 768 41 768
tai tappio
Muut laajan
tuloksen erät
Rahavirran 12 31 159 31 159
suojaukset
Muuntoerot 12 224 224
Myytävänä oleviin 12 1 1
pitkäaikaisiin
omaisuuseriin
liittyvät erät
--------------------------------------------------------------------------------
Muut laajan 31 160 224 31 384
tuloksen erät
yhteensä
verovaikutuksella
oikaistuna
--------------------------------------------------------------------------------
Laaja tulos 31 160 224 41 768 73 152
--------------------------------------------------------------------------------
Liiketoimet
omistajien kanssa
--------------------------------------------------------------------------------
Osinko vuodelta 25 -6 724 -6 724
2009
--------------------------------------------------------------------------------
31.12.2010 55 922 55 922 19 768 312 382 299 514 224
--------------------------------------------------------------------------------


Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.


--------------------------------------------------------------------------------

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009
Liiteti 1 000 € 1 000 €
eto
--------------------------------------------------------------------------------

Liiketoiminnan rahavirrat:
Tilikauden voitto 25 41 768 24 663
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity 36 63 677 62 841
maksutapahtumaa
Korkokulut ja muut rahoituskulut 20 508 21 911
Korkotuotot -2 035 -4 080
Osinkotuotot -4 -4
Verot 14 564 8 575
Käyttöpääoman muutokset:
Myynti- ja muiden saamisten muutos -3 270 -5 376
Vaihto-omaisuuden muutos -686 -787
Osto- ja muiden velkojen muutos -496 707
Varausten muutos 29 -23 -34
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti -133 -3 081
kirjattavat rahoitusvarat
Maksetut korot -19 450 -43 703
Saadut korot 2 167 7 157
Maksetut verot 11 -1 760 -1 956
--------------------------------------------------------------------------------
Liiketoiminnan nettorahavirta 114 827 66 833

Investointien rahavirrat:
Investoinnit aineellisiin 17 -137 982 -127 585
käyttöomaisuushyödykkeisiin
Investoinnit aineettomiin 16 -4 814 -6 937
hyödykkeisiin
Investoinnit muihin sijoituksiin 18 3 1
Aineellisten 17 904 116
käyttöomaisuushyödykkeiden myynti
Lainasaamisten takaisinmaksut
Saadut osingot 10 4 4
Saadut avustukset 15 000
--------------------------------------------------------------------------------
Investointien nettorahavirta -126 885 -134 400

Rahoituksen rahavirrat:
Lainojen nostot 475 688 365 396
Lainojen takaisinmaksut -439 094 -293 391
Maksetut osingot 25 -6 724 -6 711
--------------------------------------------------------------------------------
Rahoituksen nettorahavirta 29 870 65 294

Rahavarojen muutos 17 812 -2 273

Rahavarat tilikauden alussa 203 871 206 144
Rahavarat tilikauden lopussa 21, 22 221 683 203 871


Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Fingrid Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu, julkinen
osakeyhtiö. Fingridin konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön
hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial
Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Fingridin kotipaikka on Helsinki, ja sen
rekisteröity osoite on PL 530 (Arkadiankatu 23 B), 00101 Helsinki.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta
www.fingrid.fi tai Fingrid Oyj:n pääkonttorista.

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin
hankintamenoihin, ellei laadintaperiaatteissa tai liitetiedoissa ole toisin
mainittu.

Fingrid Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 14.2.2011 tämän
tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan
osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen
julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös
mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.

Päätoiminnot

Fingrid Oyj on valtakunnallinen kantaverkkoyhtiö, joka vastaa Suomen
päävoimansiirtoverkosta. Yhtiön tehtävänä on kehittää kantaverkkoa, ylläpitää
sähkön kulutuksen ja tuotannon kunkinhetkinen tasapaino, selvittää osapuolten
väliset sähköntoimitukset valtakunnan tasolla sekä parantaa sähkömarkkinoiden
toimintaedellytyksiä. Lisäksi yhtiö vastaa rajasiirtoyhteyksien käytöstä
Pohjoismaihin, Viroon ja Venäjälle.

Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö Fingrid Oyj:n lisäksi yhtiön
100-prosenttisesti omistaman tytäryhtiön Finextra Oy:n. Osakkuusyrityksinä on
yhdistelty Porvoon Alueverkko Oy (omistus 33,3 %) ja Nord Pool Spot AS (omistus
20,0 %). Konsernilla ei ole yhteisyrityksiä.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, vaihto- ja
käyttöomaisuushyödykkeiden sisäiset katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä
sisäinen voitonjako eliminoidaan. Konserniyhtiöiden keskinäisen osakeomistuksen
eliminoinnissa käytetään hankintamenomenetelmää. Osakkuusyritykset yhdistellään
konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin ja sen
osakkuusyritysten välisistä realisoimattomista voitoista eliminoidaan konsernin
omistusosuutta vastaava osuus. Osakkuusyhtiöiden noudattamat tilinpäätöksen
laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia
periaatteita.

Segmenttiraportointi

Fingrid -konsernin koko liiketoiminnan on katsottu olevan Suomessa
harjoitettavaa järjestelmävastuullista kantaverkkotoimintaa, joka muodostaa
vain yhden segmentin. Yksittäisten tuotteiden ja palvelujen riskeissä ja
kannattavuudessa ei ole olennaisia poikkeavuuksia. Tämän vuoksi IFRS 8
-standardin mukaista segmenttiraportointia ei esitetä.

Toimintasegmentti raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle
operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa.
Ylin operatiivinen päätöksentekijä on hallitus.

Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet

Myynnin tuloutus tapahtuu palvelun luovutuksen perusteella. Sähkön siirto
tuloutetaan, kun siirto on tapahtunut. Tasesähköpalvelut tuloutetaan palvelun
luovutuksen perusteella. Liittymismaksut tuloutetaan ajan kulumisen
perusteella. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty mm.
välilliset verot ja alennukset.

Julkiset avustukset

EU:lta tai muulta taholta saadut, aineelliseen käyttöomaisuuteen liittyvät
julkiset avustukset vähennetään hyödykkeen hankintamenoista, jolloin ne
pienentävät hyödykkeestä tehtäviä poistoja. Muut avustukset jaksotetaan tuloksi
niille kausille, jolloin avustuksia vastaavat kulut syntyvät. Muut saadut
avustukset on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Eläkejärjestelyt

Konsernin henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa
eläkevakuutusyhtiössä. Konsernilla on sekä IAS 19 -standardin mukaisia
maksupohjaisia että etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisissa
järjestelyissä suoritukset kirjataan kuluksi sen tilikauden tuloslaskelmaan,
jota veloitus koskee. Maksupohjaisissa järjestelyissä konsernilla ei ole
oikeudellisia eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen,
mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan eläke-etuuksien maksamisesta.

Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen
tilinpäätöspäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen
käypä arvo ja jota oikaistaan kirjaamattomilla vakuutusmatemaattisilla
voitoilla ja tappioilla ja takautuvaan työsuoritukseen perustuvilla menoilla.
Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan velvoitteen määrä perustuu
riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa
käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected
unit credit method). Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut
vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien
korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa.

Kokemusperäisistä tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten
muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, jotka ylittävät
10 % järjestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta tai 10 % etuuspohjaisesta
järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvosta sen mukaan, kumpi näistä on
suurempi, kirjataan tulosvaikutteisesti.

Tutkimus ja kehitys

Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnan tarkoituksena on oman toiminnan
tehostaminen. Sen seurauksena ei synny uusia, erillisinä myytäviä palveluja tai
tuotteita. Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sillä
tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät
vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten
perusteella suoritettavat vuokrat on käsitelty liiketoiminnan muissa kuluissa,
ja ne kirjataan tuloslaskelmaan tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa. Muut
vuokrasopimukset koskevat pääasiassa toimistotiloja, maa-alueita ja
verkkovuokria. IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin periaatteiden mukaisesti ne
vuokrasopimukset, joissa yhtiölle siirtyvät olennaisilta osin hyödykkeen
omistamiselle ominaiset riskit ja edut, luokitellaan
rahoitusleasingsopimuksiksi.

Ulkomaan rahan määräiset erät

Konsernin tilinpäätös esitetään euroina, joka on emoyhtiön toiminnallinen
valuutta. Ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat ja rahoituserät kirjataan
tapahtumapäivänä Euroopan keskuspankin keskikurssiin. Ulkomaan valuutan
määräiset saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöksessä Euroopan keskuspankin
julkaisemaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Liiketoiminnan kurssivoitot ja
-tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle.
Rahoitusinstrumenttien kurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin
ja -kuluihin.

Kurssiero, joka johtuu ulkomaisen osakkuusyrityksen tuloslaskelmaerien
muuntamisesta keskikurssin mukaan ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän
kurssin mukaan, esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä.

Tuloverot

Konsernin tuloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden
tuloksia vastaavat suoriteperusteiset verot, aikaisempien tilikausien verojen
oikaisut ja laskennallisten verojen muutokset. IAS 12 -standardin mukaisesti
konserni kirjaa laskennallisen verosaamisen pitkäaikaisena saamisena ja
vastaavasti laskennallisen verovelan pitkäaikaisena velkana.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan kaikista väliaikaisista eroista
omaisuus- ja velkaerien verotusarvojen sekä kirjanpitoarvojen välillä
velkamenetelmän mukaisesti. Laskennallinen vero on kirjattu tilinpäätöspäivään
mennessä säädetyillä verokannoilla.

Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät käyttöomaisuuden poistoista ja
rahoitusinstrumenteista. Ulkomaisen osakkuusyrityksen jakamattomista
voittovaroista ei ole kirjattu laskennallista veroa, koska osingon
vastaanottaminen ei aiheuta verovaikutusta pohjoismaisen verosopimuksen
perusteella (eikä ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa
tulevaisuudessa). Laskennallinen verosaaminen väliaikaisista eroista kirjataan
siihen määrään asti, joka todennäköisesti voidaan hyödyntää tulevaisuudessa
syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.

Osakekohtainen tulos

Konserni on laskenut laimentamattoman osakekohtaisen tuloksen IAS 33
-standardin mukaisesti. Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan käyttäen
tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettua keskimääräistä
osakemäärää.

Koska konsernilla ei ole käytössä optiojärjestelmiä eikä omaan pääomaan
sidottuja etuja tai muita oman pääoman ehtoisia rahoitusinstrumentteja, ei
laimennusvaikutusta ole.

Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

Yritysten ja liiketoimintojen hankinnasta syntynyt liikearvo muodostuu
hankintamenon sekä hankittujen käypiin arvoihin arvostettujen yksilöitävissä
olevien nettovarojen erotuksena. Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville
yksiköille, ja se testataan vuosittain arvonalentumisten varalta.
Osakkuusyritysten osalta liikearvo sisällytetään osakkuusyrityksen investoinnin
arvoon.

Muita aineettomia hyödykkeitä ovat ohjelmistot ja maankäyttöoikeudet.
Ohjelmistot arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin
arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Maankäyttöoikeuksista, joilla on
rajaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan
vuosittain arvonalentumisen varalta.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat:

Ohjelmistot 3 vuotta

Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät, myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan
vain siinä tapauksessa, että niiden vaikutuksesta yritykselle koituva
taloudellinen hyöty lisääntyy yli aiemman suoritustason. Muussa tapauksessa
menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.

Päästöoikeudet

Ilmaiseksi saadut päästöoikeudet kirjataan aineettomiin hyödykkeisiin
nimellisarvoonsa ja ostetut hankintahintaan. Palautettavia päästöoikeuksia
varten kirjataan velka. Jos konsernilla on riittävästi päästöoikeuksia
kattamaan palautusvelvoitteet, velka kirjataan ko. päästöoikeuksia vastaavalla
kirjanpitoarvolla. Jos päästöoikeudet eivät riitä kattamaan
palautusvelvollisuuksia, arvostetaan velka ko. päästöoikeuksien
markkina-arvoon. Päästöoikeuksista ei kirjata poistoja. Taseesta
poiskirjaaminen tapahtuu niiden luovutushetkellä, jolloin toteutuneet päästöt
on selvitetty. Velasta johtuva kulu kirjataan tuloslaskelmaan materiaalit ja
palvelut ryhmän kuluihin.

Päästöoikeuksien myyntivoitot sisältyvät muihin tuottoihin.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Maa-alueet, rakennukset, voimajohdot, koneet ja laitteet muodostavat suurimman
osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Ne on arvostettu taseessa
alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä
mahdollisilla arvonalentumisilla. Jos käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta
osasta, jolla on eripituiset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä
hyödykkeinä.

Uudistettu IAS 23 Vieraan pääoman menot -standardi edellyttää, että ehdot
täyttävän hyödykkeen hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen
hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan
pääoman menot. Konserni on soveltanut uudistettua standardia niihin ehdot
täyttäviin hyödykkeisiin, joihin liittyvien vieraan pääoman menojen aktivointi
on alkanut 01.01.2009, jonka arvo ylittää eur 50 000 ja investoinnin valmiiksi
saattaminen kestää yli 12 kuukautta. Hankintamenoon aktivoidut vieraan pääoman
menot lasketaan konsernin keskimääräisen vieraan pääoman kustannuksen mukaan.

Kun käyttöomaisuushyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan,
uuteen osaan liittyvät menot aktivoidaan. Muut myöhemmin syntyvät menot
aktivoidaan vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä
vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen
hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Korjaus- ja ylläpitomenot
kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot taloudellisen
vaikutusajan mukaisesti. Tilivuoden aikana käyttöön otetun käyttöomaisuuden
poistot lasketaan hyödykekohtaisesti käyttöönottokuukausien mukaan. Maa- ja
vesialueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat tarkistetaan
jokaisena tilinpäätöspäivänä ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista
arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoajat:

Rakennukset ja rakennelmat:

Sähköasemien rakennukset ja erilliset rakennukset 40 vuotta

Sähköasemien rakennelmat 30 vuotta

Kaasuturbiinivoimalaitosten rakennukset ja rakennelmat 20-40 vuotta

Erilliset rakennelmat 15 vuotta

Voimajohdot:

Voimajohdot 400 kV 40 vuotta

Tasasähköjohdot 40 vuotta

Voimajohdot 110-220 kV 30 vuotta

Kreosoottipylväät ja niiden hävittämiskustannukset 30 vuotta

Voimajohtojen (400 kV) alumiinipylväät 10 vuotta

Valokuitu-ukkosjohtimet 10-20 vuotta

Koneet ja kalusto:

Sähköasemien koneet 10-30 vuotta

Kaasuturbiinivoimalaitokset 20 vuotta

Muut koneet ja kalusto 3-5 vuotta

Käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot tai
tappiot kirjataan tuloslaskelmaan joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai
kuluihin. Taseesta poiskirjaaminen tapahtuu, kun suunnitelman mukainen
poistoaika on päättynyt, hyödyke myyty, romutettu tai muutoin luovutettu
ulkopuoliselle.

Arvonalentumiset

Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan tilinpäätöshetkellä mahdollisten
arvonalentumisten havaitsemiseksi. Jos alentumista havaitaan, arvio
omaisuuserästä kerrytettävissä olevasta rahamäärästä määritetään.
Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan
yksikön tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän.
Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Poistojen kohteena olevia omaisuuseriä tarkastellaan arvonalentumisen varalta
myös aina silloin, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä
siitä, ettei omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaavaa rahamäärää mahdollisesti
saada kerrytetyksi.

Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappio kohdistetaan ensin
vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja sen
jälkeen vähentämään tasasuhteisesti muita yksikön omaisuuseriä.

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä
määritetään niin, että se on käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla
menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut
vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin,
jotka kuvastavat kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä
pääomakustannusta ennen veroja. Diskonttauskoroissa otetaan huomioon myös
kyseisten hyödykkeiden erityinen riski.

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin
paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, jos
omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytetyissä
arvioissa on tapahtunut muutos. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan
siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty kirjanpitoarvoksi
(poistoilla vähennettynä), jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu
arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei
peruuteta.

Myytävissä olevat sijoitukset

Myytävissä olevat sijoitukset ovat pitkäaikaisia varoja, ellei johdon
aikomuksena ole luovuttaa niitä 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.
Julkisesti noteeratut osakkeet luokitellaan myytävissä oleviksi sijoituksiksi
ja arvostetaan käypään arvoon, joka on tilinpäätöspäivän markkinahinta. Käyvän
arvon muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan, kunnes sijoitus myydään tai
muutoin luovutetaan, jolloin käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan
nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmää käyttäen.
Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu
myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat
menot sekä arvioidut myynnin toteuttamiseksi välttämättömät menot.
Vaihto-omaisuus muodostuu materiaali- ja polttoainevarastoista.

Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset kirjataan alun perin käypään arvoon. Epävarmojen
saamisten määrä arvioidaan perustuen yksittäisten erien riskiin. Saamisten
arvonalentumiskirjaus tehdään, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni
ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin (esim. velallisen
vakavat taloudelliset ongelmat, todennäköisyys, että velallinen ajautuu
konkurssiin tai muihin taloudellisiin järjestelyihin sekä maksujen eräpäivien
laiminlyönti yli 90 päivällä). Arvonalentumiset kirjataan suoraan vähentämään
saamisten kirjanpitoarvoa ja liiketoiminnan muihin kuluihin.

Johdannaisinstrumentit

Johdannaiset kuuluvat ryhmään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät
johdannaisvarat ja -velat. Johdannaiset kirjataan alun perin
johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon, ja sen jälkeen ne
arvostetaan käypään arvoon. Tästä syntyvän arvonmuutoksen kirjaaminen riippuu
siitä onko johdannainen määritetty suojausinstrumentiksi ja minkä luonteista
erää se suojaa. Yhtiö solmii johdannaissopimuksia vain suojautuakseen riskeiltä
tietyn politiikan mukaisesti.

Sähköjohdannaiset

Yhtiö solmii sähköjohdannaissopimuksia suojatakseen häviösähköennusteen
mukaista sähkönhankintaansa, hallituksen hyväksymän häviösähköhankinnan
mukaisesti. Sähköjohdannaisten osalta yhtiö soveltaa suojauslaskentaa perustuen
häviösähköhankinnan rahavirran suojaukseen. Suojausinstrumenttien ja
suojauskohteiden välinen suhde dokumentoidaan suojausta aloittaessa. Samoin
dokumentoidaan riskienhallinnan tavoitteet ja strategiat, joiden mukaan
erilaisiin suojaustoimiin ryhdytään. Rahavirran suojauksiksi määritettyjen,
ehdot täyttävien johdannaisten käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan
omaan pääomaan. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan
välittömästi tuloslaskelmaan erään liiketoiminnan muut tuotot ja kulut. Omaan
pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan niillä
kausilla, jolloin suojauskohde vaikuttaa tulokseen. Suojauslaskennan
määritelmän täyttävien tuotteiden käypien arvojen muutokset merkitään omaan
pääomaan, suojausrahastoon. Muiden sähköjohdannaisten käypien arvojen muutokset
merkitään tuloslaskelmaan. Yhtiön ostamat pörssinoteeratut vuosi- ja
kvartaalituotteet on määritetty suojausinstrumenteiksi.

Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään tai kun suojaus ei enää täytä
suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä, omaan pääomaan sillä hetkellä
sisältyvät kertyneet voitot ja tappiot jäävät omaan pääomaan, ja ne siirretään
vasta kun ennakoitu liiketoimi merkitään tuloslaskelmaan erään liiketoiminnan
muut kulut.

NASDAQ OMX Commodities:ssa noteeratut tuotteet arvostetaan tilinpäätöspäivän
kaupankäyntihintoihin.

Korko- ja valuuttajohdannaiset

Yhtiö solmii johdannaissopimuksia suojatakseen rahoitusriskejä (korko- ja
valuuttapositiota) hallituksen vahvistaman rahoitustoiminnan keskeisten
periaatteiden mukaisesti. Fingrid ei sovella suojauslaskentaa näiden
johdannaisten osalta. Johdannaisvara tai -velka merkitään kirjanpitoon alun
perin hankintamenoon. Tilinpäätöspäivänä johdannaiset arvostetaan käypään
arvoon ja arvonmuutos merkitään suoraan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja
-kuluihin.

Johdannaisten käyvät arvot tilinpäätöspäivänä perustuvat eri
laskentamenetelmiin. Valuuttatermiinit on arvostettu termiinihintoihin. Koron-
ja valuutanvaihtosopimukset on arvostettu kunkin valuutan korkokäyrän
perusteella nykyarvoon. Korko-optiot on arvostettu markkinoilla yleisesti
käytettyjen optiohinnoittelumallien mukaisesti.

Rahoitusvarat

Rahoitusvarat on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin. Ryhmä
sisältää rahamarkkina-arvopapereita sekä sijoituksia lyhyen koron rahastoihin.
Rahoitusarvopaperit merkitään selvityspäivänä taseeseen käypään arvoon. Tämän
jälkeen tilinpäätöksissä rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon ja niiden
arvonmuutos kirjataan tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat pääasiassa
sijoitus-, yritys- ja kuntatodistuksia, joiden laina-aika on yleensä 3 - 6
kuukautta, sekä sijoituksia lyhyen koron rahastoihin.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun ne erääntyvät, myydään tai muutoin
luovutetaan.

Tähän ryhmään kuuluvat omaisuuserät ovat lyhytaikaisia varoja.

Rahavarat

Rahavarat muodostuvat käteis- ja tilivaroista sekä pankkitalletuksista.
Pankkitalletukset on luokiteltu eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin, ja ne
merkitään kirjanpitoon alkuperäiseen hankintamenoon. Tilinpäätöksissä
pankkitalletukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.

Rahavarat kirjataan pois taseesta, kun ne erääntyvät, myydään tai muutoin
luovutetaan.

Tähän ryhmään kuuluvat omaisuuserät ovat lyhytaikaisia varoja.

Lainat

Nostetut lainat merkitään alun perin taseen käypään arvoon transaktiomenoilla
vähennettyinä. Transaktiomenoja ovat yli- ja alihinnat sekä järjestely-,
välitys- ja hallinnolliset palkkiot. Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon; saadun määrän ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus
merkitään tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä laina-ajan kuluessa.
Lainat kirjataan pois taseesta, kun ne erääntyvät ja maksetaan takaisin.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva
oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen
täyttäminen edellyttää maksusuoritusta ja velvoitteen määrä voidaan
luotettavasti arvioida.

Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon.
Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se
kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetken rahan aika-arvosta ja
velvoitteeseen liittyvistä riskeistä.

Fingridin käytössä on kreosootti- ja suolakyllästettyjä puupylväitä ja
kaapelikanavien kansia. Käytöstä poistuva kyllästetty puutavara on luokiteltu
ympäristöministeriön asetuksessa YMA 711/2001 ongelmajätteeksi.
Hävittämisvelvollisuudesta tulevina vuosikymmeninä aiheutuvista kustannuksista
kirjattiin varaus vuonna 2004.

Osingonjako

Hallituksen osingonjakoehdotusta ei kirjata tilinpäätökseen. Kirjaus tehdään
vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Kun konsernitilinpäätös laaditaan kansainvälisen tilinpäätöskäytännön
mukaisesti, yhtiön johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka
vaikuttavat kirjattavien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin sekä
esitettyihin ehdollisiin eriin. Nämä arviot ja oletukset perustuvat
historialliseen kokemukseen ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin,
joiden uskotaan olevan järkeviä olosuhteissa, jotka muodostavat perustan
tilinpäätökseen merkittyjen erien arvioinneissa. Toteutumat voivat poiketa
näistä arvioista. Arviointia on käytetty tilinpäätöstä laadittaessa mm.
arvonalentumistestauksen laskelmien laadinnassa, määriteltäessä aineellisten ja
aineettomien omaisuuserien pitoaikoja, laskennallisten verojen, varausten sekä
etuuspohjaisiin eläkkeisiin liittyvien varojen ja velkojen arvostuskysymysten
yhteydessä.

Tasesähkön oston ja myynnin arvioiminen

Tasesähkökaupan tulot ja kulut selviävät valtakunnallisen taseselvityksen
kautta, joka perustuu Työ- ja elinkeinoministeriön 9.12.2008 antamaan
asetukseen sähköntoimitusten selvitykseen liittyvästä tiedonvaihdosta.

Lopullinen taseselvitys valmistuu viimeistään kahden kuukauden päästä
toimituskuukaudesta, minkä johdosta tilinpäätöksessä tasesähkökaupan tuotot ja
kulut ovat osittain arvionvaraisia. Arviointi on tehty erikseen kulutus-,
tuotanto-, ja ulkomaisten taseiden osalta. Kahden ensin mainitun osalta
selvittämättömän tasesähkön arviointi on tehty käyttäen vertailuryhmälaskentaa.
Ulkomaisten taseiden osalta laskelmat on varmistettu ulkomaisten vastapuolten
kanssa.

Läpisiirtokorvaus

Sähkön läpisiirtokorvauksesta on sovittu eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden
kesken. Laskenta tehdään keskitetysti ENTSO-E:ssä (eurooppalainen
kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö). Läpisiirtokorvausta maksetaan verkon
käytöstä Euroopassa ja siirtohäviöistä. Läpisiirtokorvaukset lasketaan
huomioiden siirrot eri maiden välillä, ja Fingridin osuus korvaussummasta
määräytyy Suomen rajojen yli tapahtuvien sähkön siirtojen sekä verkon häviöiden
perusteella. Läpisiirtokorvauksista tulee laskut kuukausittain jälkikäteen
kaikkien sopimusosapuolien hyväksyttyä summat, eli noin 3-5 kuukauden kuluttua
laskun kohteena olevan kuukauden jälkeen.

Tilinpäätöksessä on tämän johdosta arvioitu elo-joulukuun 2010 vielä
laskuttamatta olevat läpisiirtokorvaukset. Arvio on tehty käyttäen toteutuneita
sähköenergian siirtoja Suomen rajoilla sekä yksikkökorvauksia, jotka on
arvioitu analysoimalla edellisten kuukausien toteumia ja tietoja verkon
siirroista näinä kuukausina.

Liikearvon arvioitu arvonalentuminen

Liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta
liitetiedossa 15 kuvatun periaatteen mukaisesti.

Uusien tai uudistettujen IFRS-standardien ja IFRIC-tulkintojen soveltaminen

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin
vuonna 2009 lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja
muutoksia olemassa oleviin standardeihin, jotka ovat voimassa 1.1.2010 alkaen.
Näillä voimaan tulleilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla ja
tulkinnoilla ei ole vaikutusta vuoden 2010 tilinpäätöseen.

IFRS 3 (uudistettu) Liiketoimintojen yhdistäminen

Liiketoimintojen yhdistämiseen sovelletaan uudistetun standardin mukaan
edelleen hankintamenetelmää, johon on tosin tehty joitakin merkittäviä
muutoksia. Esimerkiksi kaikki hankinnan toteuttamiseksi suoritetut maksut on
kirjattava hankinta­-ajankohdan käypiin arvoihin, ja veloiksi luokitellut
ehdolliset maksut arvostetaan myöhemmin käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Jokaisen hankinnan kohdalla saadaan valita, perustuuko määräysvallattomien
omistajien osuuden arvostus käypään arvoon vai näiden suhteelliseen osuuteen
hankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Kaikki hankintaan liittyvät menot
kirjataan kuluiksi.

IAS 27 (uudistettu) Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös

Uudistetun standardin mukaan määräysvallattomien omistajien kanssa
toteutuneiden liiketoimien vaikutukset on kirjattava omaan pääomaan, jos
määräysvalta ei muutu, eikä näistä liiketoimista synny enää liikearvoa tai
voittoja ja tappioita. Standardissa ohjeistetaan myös kirjanpitokäsittelyä
tilanteessa, jossa määräysvalta menetetään. Mahdollinen jäljelle jäävä
omistusosuus arvostetaan käypään arvoon, ja voitto tai tappio kirjataan
tulosvaikutteisesti.

IFRIC 12 Palvelutoimilupa-järjestelyt

Tulkinta koskee sopimusjärjestelyjä, joissa yksityinen taho osallistuu
julkisten palveluiden kehittämiseen, rahoittamiseen, toteuttamiseen tai
infrastruktuurin ylläpitoon.

IFRIC 15 Kiinteistöjen rakentamissopimukset

Tulkinta selventää käsitelläänkö sopimuksia kiinteistöjen rakentamisessa IAS 11
“Pitkäaikaishankkeet” vai IAS 18 “Tuotot” -standardin mukaisesti ja millä
tavalla rakennusprojekteja on tuloutettava.

IFRIC 16 Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset

IFRIC 16 selventää ulkomaisen nettoinvestoinnin suojauksen
kirjanpitokäsittelyä. Tämä tarkoittaa, että ulkomaisen nettoinvestoinnin
suojaus liittyy eroihin toimintavaluutassa, eikä esittämisvaluutassa. Lisäksi
suojausinstrumentin haltija voi olla mikä tahansa konserniyhtiö. IAS 21,
‘Valuuttakurssien muutosten vaikutukset' -standardin määräykset soveltuvat
suojattavaan erään.

IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille

Tulkinta sisältää ohjeistusta sellaisten järjestelyjen kirjanpitokäsittelystä,
joissa yritys jakaa omistajille muita varoja kuin käteisvaroja joko oman
pääoman rahastosta tai osinkona. IFRS 5:een tehtiin samalla muutos, jonka
mukaan omaisuuserät luokitellaan omistajille jaettaviksi vain silloin, kun ne
ovat valmiita jaettaviksi senhetkisessä kunnossaan ja niiden jakaminen on
erittäin todennäköistä.

IFRIC 18 Omaisuuserien siirrot asiakkailta

Tulkinta selvittää IFRS-standardien vaatimuksia koskien sellaisia sopimuksia,
joissa yhteisö saa asiakkailta aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen, jota
yhteisön on käytettävä liittääkseen asiakas johonkin verkkoon tai
mahdollistaakseen asiakkaalle joidenkin tavaroiden tai palveluiden toimituksen.

IFRIC 9 ja IAS 39 (muutos) Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi
luokittelun muutoksen yhteydessä

Muutokset selventävät, että siirrettäessä rahoitusvaroja pois käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavien ryhmästä, tulee kaikki kytketyt johdannaiset
arvioida uudelleen ja tarvittaessa käsitellä tilinpäätöksessä erillään
pääsopimuksesta.

IAS 39 (muutos) Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät

Muutoksen mukaan inflaatiota ei voida erikseen määrittää suojattavaksi
komponentiksi kiinteäkorkoisessa velassa. Lisäksi silloin, kun optioihin
sovelletaan suojauslaskentaa, ei option aika-arvoa voida enää sisällyttää
suojaamaan yksipuolista riskiä.

IFRS 2 (muutos) Osakeperusteiset maksut - käteisvaroina maksettavat
osakeperusteiset liiketoimet konsernissa

Muutos selventää IFRS 2:n soveltamisalaa. Sen mukaan sen yhteisön, joka
vastaanottaa tuotteita tai palveluita, tulee noudattaa IFRS 2:ta, vaikka
kyseinen yhtiö ei olisi velvollinen luovuttamaan käteisvaroja
osakeperusteisesti.

IFRS -standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset (Improvements to IFRSs
-muutokset 2009):

IFRS 2 (muutos) IFRS - soveltamisala

Muutos vahvistaa, että IFRS 2:n soveltamisalan ulkopuolelle jäävät uudistetussa
IFRS 3 -standardissa määriteltyjen liiketoimintojen yhdistämisten lisäksi
liiketoiminnasta annetut vastikkeet yhteisyrityksen muodostamisessa sekä saman
määräysvallan alaisia yksikköjä koskevat liiketoimet.

IFRS 5 (muutos) Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut
toiminnot

Muutos selventää, että IFRS 5 sisältää vaatimukset tiedoista, jotka on
esitettävä myytävänä olevaksi luokitelluista pitkäaikaisista omaisuuseristä
(tai luovutettavien erien ryhmistä) tai lopetettavista toiminnoista. Siinä myös
selvennetään, että IAS 1:n mukaisia yleisiä vaatimuksia on kuitenkin
noudatettava, erityisesti IAS 1:n kappaletta 15 (oikean kuvan antaminen) ja
kappaletta 125 (arvioihin liittyvät epävarmuustekijät)

IFRS 8 (muutos) Toimintasegmentit

Muutos selventää, että yhteisön on esitettävä segmentin varat
tilinpäätöksessään ainoastaan, mikäli kyseistä tietoa raportoidaan
säännöllisesti ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle. Lisäksi
standardiin on tehty vähäisiä teknisiä muutoksia.

IAS 1 (muutos) Tilinpäätöksen esittäminen

Muutos selventää, että velan mahdollinen suorittaminen omaa pääomaa liikkeeseen
laskemalla ei vaikuta velan luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikaiseksi.
Lyhytaikaisen velan määritelmää täsmennettiin, ja velka saadaan luokitella
pitkäaikaiseksi (edellyttäen, että yhteisöllä on ehdoton oikeus lykätä
käteisvaroja tai muita varoja luovuttamalla tapahtuvaa suorittamista vähintään
12 kuukauden päähän tilikauden päättymisestä) riippumatta siitä, että
vastapuoli voisi koska tahansa vaatia velan suorittamista osakkeina.

IAS 7 (muutos) Rahavirtalaskelma

Muutoksen perusteella ainoastaan ne maksut, joiden seurauksena kirjataan
omaisuuserä taseeseen, voidaan luokitella investointien rahavirroiksi.

IAS 17 (muutos) Vuokrasopimukset

Muutos poistaa erityisohjeistuksen, joka koskee maa-alueen luokittelua
rahoitusleasing- tai muuksi vuokrasopimukseksi. Tämän seuraksena maa-alueet
tulee luokitella rahoitusleasing- tai muuksi vuokrasopimukseksi noudattaen
yleisiä IAS 17 -standardin luokittelukriteereitä.

IAS 18 (muutos) Tulouttaminen

Muutoksella on lisätty IAS 18 -standardin liitteeseen ohjeistusta sen
määrittämisestä, toimiiko yhteisö päämiehenä vai agenttina.

IAS 36 (muutos) Omaisuuserien arvonalentuminen

Muutos selventää, että rahavirtaa tuottava yksikkö (tai yksikköjen ryhmä),
jolle liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten, voi olla
korkeintaan IFRS 8 -standardissa määritellyn toimintasegmentin suuruinen (eli
ennen segmenttien yhdistämistä raportoitaviksi segmenteiksi samanlaisiin
taloudellisiin ominaispiirteisiin perustuen kyseisen standardin ohjeistuksen
mukaan).

IAS 38 (muutos) Aineettomat hyödykkeet

Muutos selkeyttää liiketoimintojen yhdistämisessä hankitun aineettoman
hyödykkeen käyvän arvon määrittämistä koskevaa ohjeistusta, ja sen mukaan
aineettomien hyödykkeiden yhdistäminen yhdeksi omaisuuseräksi on sallittua, jos
kaikilla on sama taloudellinen vaikutusaika.

IAS 38 (muutos) Aineettomat hyödykkeet

Muutos selventää kuvausta arvostusmenetelmistä, joita yhteisöt tavallisesti
käyttävät määrittäessään käypää arvoa sellaisille liiketoimintojen
yhdistämisessä hankituille aineettomille hyödykkeille, joilla ei käydä kauppaa
toimivilla markkinoilla.

IAS 39 (muutos) Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen

Muutos selventää, että ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollistavat optiot,
joiden toteutushinta kompensoi lainanantajan tulevien korkotuottojen menetystä
pienentämällä uudelleensijoitusriskin aiheuttamaa taloudellista tappiota,
liittyy läheisesti päävelkasopimukseen.

IAS 39 (muutos) Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen

IAS 39 -standardin soveltamisalassa selventää, että (a) IAS 39 ei sovellu
sitoviin (termiini) sopimuksiin hankkijan ja myyjän välillä hankinnan kohteen
ostamiseksi jonain päivänä tulevaisuudessa, ja että termiinin juoksuajan ei
tulisi ylittää kohtuullista ajanjaksoa joka tavallisesti tarvitaan vaadittavien
hyväksyntien saamiseksi transaktion loppuun saattamiseksi; ja (b) kyseistä
poikkeusta ei tule soveltaa optiosopimuksiin, jotka toteutettaessa synnyttävät
määräysvallan yhteisössä eikä vastaaviin sijoituksiin osakkuusyhtiöissä tai
samanlaisiin transaktioihin.

IAS 39 (muutos) Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen

Muutos selventää, että voitot ja tappiot rahavirran suojausinstrumentista
suojattaessa tulevia rahavirtoja tulee siirtää omasta pääomasta tilikauden
tulokseen sillä tilikaudella, jolla suojattu ennakoitu rahavirta vaikuttaa
tilikauden tulokseen.

IFRIC 9 (muutos) Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi

Muutos IFRIC 9:n soveltamisalaan selventää, että IFRIC 9 ei koske mahdollista
kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointia hankintahetkellä, kun sopimus
hankitaan osana saman määräysvallan alaisten yritysten liiketoimintojen
yhdistämistä tai yhteisyrityksen muodostamista.

IFRIC 16 (muutos) Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset

Muutoksen mukaan ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksessa
ehdot täyttävä suojausinstrumentti voi olla missä tahansa konserniyhtiössä.
Ennen muutosta suojausinstrumentti ei voinut olla siinä yksikössä, joka on
suojauksen kohteena. Oletuksena on, että suojaussuhde, dokumentointi ja
tehokkuustestaus täyttävät IAS 39 -standardin vaatimukset.

Seuraavassa on lueteltu ne julkaistut standardit, tulkinnat ja muutokset
olemassa oleviin standardeihin ja tulkintoihin, jotka konserni ottaa käyttöön
1.1.2011 alkaen:

IAS 24 (uudistettu) Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä

Uudistetussa standardissa on selkeytetty ja yksinkertaistettu lähipiirin
määritelmää, ja julkiseen valtaan yhteydessä olevilta yhteisöiltä on poistettu
vaatimus kaikkien julkisen vallan tai muiden julkiseen valtaan yhteydessä
olevien yhteisöjen kanssa toteutuneiden liiketoimien yksityiskohtien
esittämisestä.

Standardilla ei tule olemaan olennaista vaikutusta konserni­tilinpäätökseen.

IAS 32 (muutos) Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu

Muutos koskee sellaisten liikkeeseen laskettujen oikeuksien
kirjanpitokäsittelyä, jotka ovat muun kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluutan
määräisiä. Tiettyjen ehtojen täyttyessä tällaiset oikeudet luokitellaan nyt
omaksi pääomaksi riippumatta siitä, missä valuutassa toteutushinta on
määritetty. Aiemmin tällaiset oikeudet käsiteltiin johdannaisvelkoina. Muutosta
sovelletaan takautuvasti IAS 8:n “Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet,
kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet” mukaisesti.

Muutoksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta konserni­tilinpäätökseen.

IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla

Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tapauksessa, jossa rahoitusvelan ehdot
neuvotellaan uudelleen ja sen tuloksena yritys laskee liikkeeseen oman pääoman
ehtoisia instrumentteja velkojalleen kuolettaakseen rahoitusvelan osaksi tai
kokonaan (velan vaihtaminen omaksi pääomaksi). Tulkinnan mukaan on kirjattava
tulosvaikutteisesti voitto tai tappio, joka määritetään rahoitusvelan
kirjanpitoarvon ja liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten
instrumenttien käyvän arvon erotuksena. Jos liikkeeseen laskettujen oman
pääoman ehtoisten instrumenttien käypä arvo ei ole luotettavasti
määritettävissä, niiden arvostus perustuu kuoletetun rahoitusvelan käypään
arvoon.

Tulkinnalla ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRS -standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset (Improvements to IFRSs
-muutokset 2010):

IFRS 3 (muutokset)

a) Siirtymäsäännöt, jotka koskevat ehdollista vastiketta liiketoimintojen
yhdistämisessä, joka on toteutunut ennen uudistetun standardin voimaantuloa.
Muutos selventää, että ne IFRS 7:n “Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä
esitettävät tiedot”, IAS 32:n ”Rahoitusinstrumentit: esittämistapa” ja IAS 39:n
”Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen” muutokset, joilla
poistetaan ehdollista vastiketta koskeva helpotus, eivät koske sellaista
ehdollista vastiketta, joka on syntynyt liiketoimintojen yhdistämisestä, jossa
hankinta-ajankohta on ennen uudistetun IFRS 3:n käyttöönottoa.

b) Määräysvallattomien omistajien osuuden arvostaminen.

Mahdollisuus valita määräysvallattomien omistajien osuuden arvostaminen joko
käypään arvoon tai määrään, joka vastaa suhteellista osuutta hankinnan kohteen
nettovarallisuudesta, koskee vain sellaisia instrumentteja, jotka edustavat
senhetkisiä omistusosuuksia ja oikeuttavat haltijansa suhteelliseen osuuteen
nettovarallisuudesta yhteisön purkautuessa. Kaikki muut määräysvallattomien
omistajien osuudet arvotetaan käypään arvoon, elleivät IFRS-standardit edellytä
muuta arvostusperustetta.

c) Osakeperusteiset palkitsemisjärjestelyt, joita ei korvata hankkijaosapuolen
järjestelyillä tai korvataan niillä vapaaehtoisesti.

IFRS 3:n soveltamisohje koskee kaikkia osakeperusteisia järjestelyjä, jotka
ovat osa liiketoimintojen yhdistämistä, mukaan lukien sellaiset
osakeperusteiset palkitsemisjärjestelyt, joita ei korvata hankkijaosapuolen
järjestelyillä tai korvataan niillä vapaaehtoisesti.

IFRS 7 (muutos) Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

Muutoksessa korostetaan rahoitusinstrumentteihin liittyvien riskien luonnetta
ja laajuutta koskevien tilinpäätöksessä esitettävien laadullisten ja
määrällisten tietojen välistä yhteyttä.

Muutoksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IAS 1 (muutos) Tilinpäätöksen esittäminen - oman pääoman muutoslaskelma

Muutoksella selvennetään, että yrityksen on esitettävä muiden laajan tuloksen
erien erittely jokaisen oman pääoman erän osalta joko oman pääoman muutoksia
osoittavassa laskelmassa tai liitetiedoissa.

Muutoksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IAS 27 (muutos) Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös

Muutoksella selvennetään, että IAS 27:n seurauksena tehtyjä muutoksia IAS
21:een “Valuuttakurssien muutosten vaikutukset”, IAS 28:aan “Sijoitukset
osakkuusyrityksiin” ja IAS 31:een “Osuudet yhteisyrityksissä” sovelletaan
ei-takautuvasti 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla tai aiemmin,
jos IAS 27 on otettu käyttöön aiemmin.

Muutoksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IAS 34 (muutos) Osavuosikatsaukset

Muutos sisältää havainnollistavaa ohjeistusta IAS 34:n mukaisten
esittämisperiaatteiden soveltamisesta ja lisää esitettäviä tietoja koskevia
vaatimuksia, jotka liittyvät:

-- Olosuhteisiin, jotka todennäköisesti vaikuttavat rahoitusinstrumenttien
käypiin arvoihin ja niiden luokitteluun;
-- Rahoitusinstrumenttien siirtoihin käyvän arvon hierarkian eri tasojen
välillä;
-- Rahoitusvarojen luokittelun muutoksiin; ja
-- Ehdollisten varojen ja velkojen muutoksiin.

Muutoksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

2. TIETOJA LIIKEVAIHDOSTA JA SEGMENTEISTÄ
-----------------------------------------


LIIKEVAIHTO, 1 000 € 2010 2009
------------------------------------------------

Kantaverkkotulot 211 462 187 850
Tasesähkön myynti 159 812 92 497
Rajasiirto 23 865 24 353
Läpisiirtotuotot 19 298 27 904
Tehoreservi 13 962 13 469
Estlink pullonkaulatulot 9 465
Pohjoismaiset pullonkaulatulot 9 045 4 855
Turpeen syöttötariffi 895 3 408
Muu liikevaihto 8 520 4 602
------------------------------------------------
Yhteensä 456 326 358 938
Kantaverkkopalveluiden avulla asiakas saa oikeuden siirtää sähköä kantaverkosta
ja kantaverkkoon liittymispisteensä kautta. Kantaverkkopalvelusta sovitaan
kantaverkkosopimuksella, joka solmitaan kantaverkkoon liittyneen asiakkaan ja
Fingridin kesken. Kantaverkkopalvelusta Fingrid perii kulutus-, kuormitus-,
liittymispiste- ja markkinarajamaksun. Sopimusehdot ovat yhtäläiset ja
julkiset.

Pohjoismaisten ulkomaanyhteyksien siirtopalvelut mahdollistavat osallistumisen
pohjoismaiseen Elspot- ja Elbas -pörssikauppaan. Konserni tarjoaa Venäjän
yhteyksillä kiinteitä siirtopalveluita kaikkien sähkökaupan osapuolten
käyttöön. Siirtopalvelu on tarkoitettu kiinteäluonteiselle sähkön tuonnille.
Sopiessaan Venäjän siirtopalveluista asiakas varaa käyttöönsä siirto-oikeuden
erikseen sovittavaksi ajaksi. Siirtovarauksen pienin yksikkö on 50 MW.
Sopimusehdot ovat yhtäläiset ja julkiset.

Jokainen sähkömarkkinatoimija on velvollinen huolehtimaan sähkötaseensa
tasapainottamisesta joko sopimalla siitä Fingridin kanssa tai jonkun muun
toimijan kanssa. Fingrid ostaa ja myy tasesähköä tasapainottaakseen
sähkömarkkinatoimijan (tasevastaavan) tunnittaisen sähkötaseen. Tasesähkökauppa
ja tasesähkön hinnoittelu perustuvat tasepalvelusopimukseen, jonka ehdot ovat
yhtäläiset ja julkiset.

Fingrid huolehtii maan hetkellisen tehotasapainon ylläpidosta ostamalla ja
myymällä säätösähköä Suomessa. Tasevastaavat voivat osallistua pohjoismaiseen
säätösähkömarkkinaan jättämällä tarjouksia käytössään olevasta kapasiteetista.
Säätösähkömarkkinoille osallistumisen ehdot ja säätösähkön hinnoittelu
perustuvat tasepalvelusopimukseen.

Pullonkaulatulot ovat kantaverkkoyhtiön markkinaosapuolilta saamat tulot
siirtokapasiteetin käytöstä niillä siirtoyhteyksillä, joilla voimajärjestelmän
käyttövarmuus rajoittaa sähkön siirtoa. Fingrid saa osuuden pohjoismaisista
pullonkaulatuloista sopimusperusteisesti.

Läpisiirtokorvaukset (ITC) ovat Fingridin tuottoja ja/tai kuluja, joita
kantaverkkoyhtiö saa kantaverkkonsa käytöstä muilta eurooppalaisilta
kantaverkkoyhtiöiltä ja/tai maksaa muille kantaverkkoyhtiöille käyttäessään
niiden verkkoa palvellessaan omia asiakkaitaan.

Tehoreservi sisältää poistumisuhan alaisen lauhdevoimakapasiteetin
käyttövalmiuden ylläpidon (tehoreservi) ja turpeen syöttötariffi sisältää
turvelauhdutusvoiman saaman korvauksen.

Tietoja segmenteistä ei esitetä, koska Fingrid -konsernin koko liiketoiminnan
on katsottu olevan Suomessa harjoitettavaa järjestelmävastuullista
kantaverkkotoimintaa, joka muodostaa vain yhden segmentin. Yksittäisten
tuotteiden ja palvelujen riskeissä ja kannattavuudessa ei ole olennaisia
poikkeavuuksia.

3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT, 1 000 € 2010 2009
----------------------------------------------------

Vuokratuotot 1 632 1 751
Saadut avustukset 138 105
Muut tuotot 5 207 392
----------------------------------------------------
Yhteensä 6 978 2 248


4. MATERIAALIT JA PALVELUT, 1 000 € 2010 2009
-----------------------------------------------------------------

Ostot tilikauden aikana 243 000 169 427
Varastojen muutos, lisäys (--) tai vähennys (+) -686 -787
-----------------------------------------------------------------
Aineet ja tarvikkeet 242 314 168 640

Ulkopuoliset palvelut 11 279 19 828
-----------------------------------------------------------------
Yhteensä 253 593 188 468


5. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT, 1 000 € 2010 2009
-----------------------------------------------------------------------

Palkat ja palkkiot 17 177 16 028
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt 2 891 2 800
Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt (liitetieto 27) -456 -340
Muut henkilösivukulut 773 1 314
-----------------------------------------------------------------------
Yhteensä 20 385 19 803

Ylimmän johdon palkat ja palkkiot (liitetieto 37) 1 376 1 358
Konsernissa on käytössä palkitsemisjärjestelmä, jonka yleiset periaatteet
Fingrid Oyj:n hallitus on hyväksynyt 23.10.2007. Palkitsemisvaliokunta on
lisäksi kokouksessaan 12.12.2007 määritellyt johtoryhmän bonuksen määräytymisen
periaatteet. Johtoryhmän jäsenten palkka muodostuu peruspalkasta sekä
tulospalkkiosta, joka perustuu yhtiön strategisiin mittareihin. Johtoryhmän
jäsenille maksetaan hallituksen palkitsemisvaliokunnan päätöksen mukainen
bonus, jonka enimmäismäärä on toimitusjohtajan osalta 35 % ja muiden
johtoryhmän jäsenten osalta 25 % vuosipalkasta. Järjestelmä muuttui yhden
vuoden tarkastelujaksosta kolmevuotiseen tarkastelujaksoon 1.1.2010, jolloin
palkitseminen perustuu strategisten mittareiden keskiarvoon 2008-2010
kolmivuotisjaksolta.

Yhtiön palveluksessa toimihenkilöitä tilikauden aikana: 2010 2009
Henkilöstö keskimäärin 260 251
Henkilöstö vuoden lopussa 263 260


6. POISTOT, 1 000 € 2010 2009
-------------------------------------------

Aineettomat hyödykkeet 2 792 3 665
Rakennukset ja rakennelmat 3 669 2 997
Koneet ja kalusto 32 631 31 760
Voimajohdot 27 299 25 824
Muut aineelliset hyödykkeet 423 367
-------------------------------------------
Yhteensä 66 813 64 612


7. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT, 1 000 € 2010 2009
-------------------------------------------------------------------------------

Vieraat urakat, työsuoritukset ym. 32 618 30 696
Voitot/tappiot sähköjohdannaisten käypään arvoon arvostamisesta -2 282 -1 683
Vuokrakulut 11 543 2 199
Valuuttakurssivoitot ja -tappiot -649 -289
Muut kulut 6 866 6 599
-------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 48 096 37 522


8. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT, 1 000 € 2010 2009
-------------------------------------------------

Tilintarkastuspalkkiot 42 34
Muut palkkiot 46 8
-------------------------------------------------
Yhteensä 88 42


9. TUTKIMUS JA KEHITYS, 1 000 € 2010 2009
-------------------------------------------------

Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot 1 556 1 302
-------------------------------------------------
Yhteensä 1 556 1 302
-------------------------------------------------


10. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT, 1 000 € 2010 2009
--------------------------------------------------------------------------------

Korkotuotot, kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä -2 005 -3 982
rahoitusvaroista
Korkotuotot, rahavarat ja pankkitalletukset -30 -98
Osinkotuotot -4 -4
--------------------------------------------------------------------------------
-2 039 -4 084

Korkokulut, lainoista 21 242 24 932
Nettokorkokulut, korko- ja valuuttajohdannaisista -7 645 -863
Voitot johdannaisten käypään arvoon arvostamisesta -4 008 -16 637
Tappiot johdannaisten käypään arvoon arvostamisesta 10 258 13 973
Nettovaluuttakurssierot 0 22
Muut rahoituskulut 760 548
--------------------------------------------------------------------------------
20 607 21 974

Aktivoidut korkokulut, vieraan pääoman menot (liitetieto 17) -100 -63
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 18 468 17 827
--------------------------------------------------------------------------------


11. TULOVEROT, 1 000 € 2010 2009
----------------------------------------------------------------

Välittömät verot 2 207 1 779
Laskennalliset verot (liitetieto 26) 12 357 6 796
----------------------------------------------------------------
Yhteensä 14 564 8 575

Tuloveron täsmäytyslaskelma:
Voitto ennen veroja 56 332 33 238
----------------------------------------------------------------

Suomen yhtiöverokannan mukaan laskettu vero 26 % 14 646 8 642
Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tulot -82 -67
----------------------------------------------------------------
Verokulu tuloslaskelmassa 14 564 8 575


12. MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN LIITTYVÄT VEROT, 1 000 €
--------------------------------------------------------------------------------
-
2010 2009
--------------------------------------------------------------------------------
Ennen Vero-va Verojen Ennen Vero-va Verojen
veroja ikutus jälkeen veroja ikutus jälkeen
--------------------------------------------------------------------------------
Rahavirran suojaukset 38 084 -6 924 31 159 15 891 -4 132 11 760
Muuntoerot 224 224 456 456
Myytävänä oleviin 1 0 1 11 -3 8
pitkäaikaisiin
omaisuuseriin liittyvät
erät
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 38 308 -6 924 31 384 16 358 -4 135 12 224
--------------------------------------------------------------------------------


13. OSAKEKOHTAINEN TULOS 2010 2009
---------------------------------------------------------

Tilikauden voitto, 1 000 € 41 768 24 663
Keskimääräinen painotettu osakemäärä, kpl 3 325 3 325

Laimentamaton osakekohtainen tulos, € 12 562 7 417
Laimennettu osakekohtainen tulos, € 12 562 7 417



14. OSAKEKOHTAINEN OSINKO
-------------------------
Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 2 018,26
(2009: 2 022,29) euroa osaketta kohden, jolloin osinko on kokonaisuudessaan 6,7
(2009: 6,7) miljoonaa euroa.



15. LIIKEARVO, 1 000 € 2010 2009
--------------------------------------

--------------------------------------
Hankintameno 1.1. 87 920 87 920
--------------------------------------
Hankintameno 31.12. 87 920 87 920

Kirjanpitoarvo 31.12. 87 920 87 920
Fingrid -konsernin koko liiketoiminta on Suomessa harjoitettavaa
järjestelmävastuullista kantaverkkotoimintaa, jolle konsernin liikearvo
kokonaisuudessaan kohdistuu.

Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa
määritetty käyttöarvon avulla. Arvonalentumislaskelmissa käytetyt
rahavirtaennusteet pohjautuvat yhtiön seuraavan 10 vuoden strategian pohjalta
laadittuihin taloudellisiin ennusteisiin. Arvonalentumistestauksessa käytetyt
rahavirrat muodostuvat liiketoiminnan tuloista ja kuluista sekä
investointiohjelman mukaisista korvausinvestoinneista. Ennustetut rahavirrat
kattavat seuraavan kymmenen vuoden ajanjakson. Tätä ajanjaksoa seuraavien
vuosien ennakoidut rahavirrat on arvioitu ekstrapoloimalla ennakoidut
rahavirrat nollan prosentin kasvuarviota käyttäen. Laskelmissa käytetty
diskonttokorko verojen jälkeen on 5,0 %.

Yhtiön johdon käsityksen mukaan kohtuulliset muutokset laskelmissa käytetyissä
keskeisissä oletuksissa eivät johtaisi siihen, että olisi tarvetta
arvonalentumiskirjauksiin.



16. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET, 1 000 € 2010 2009
--------------------------------------------------------------

Maankäyttöoikeudet
Hankintameno 1.1. 82 114 78 935
Lisäykset 1.1. - 31.12. 2 545 3 179
Vähennykset 1.1. - 31.12. -59
--------------------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 84 600 82 114
--------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12. 84 600 82 114
--------------------------------------------------------------

Muut aineettomat hyödykkeet
Hankintameno 1.1. 21 623 18 370
Lisäykset 1.1. - 31.12. 1 959 3 252
--------------------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 23 582 21 623
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -15 697 -12 032
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. -2 792 -3 665
--------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12. 5 092 5 925
--------------------------------------------------------------

Kirjanpitoarvo 31.12. 89 692 88 039


17. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET, 2010 2009
1 000 €
--------------------------------------------------------------------------------

Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1. 11 410 10 832
Lisäykset 1.1. - 31.12. 2 098 583
Vähennykset 1.1. - 31.12. 0 -4
--------------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 13 509 11 410
--------------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12. 13 509 11 410
--------------------------------------------------------------------------------

Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1. 97 842 73 883
Lisäykset 1.1. - 31.12. 9 783 23 959
Vähennykset 1.1. - 31.12.
--------------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 107 624 97 842
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -20 964 -17 967
Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. -3 669 -2 997
--------------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12. 82 991 76 877
--------------------------------------------------------------------------------

Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1. 663 983 612 269
Lisäykset 1.1. - 31.12. 23 836 51 714
Vähennykset 1.1. - 31.12. -4
--------------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 687 816 663 983
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -251 828 -220 068
Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. -32 631 -31 760
--------------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12. 403 357 412 155
--------------------------------------------------------------------------------

Voimajohdot
Hankintameno 1.1. 869 911 806 702
Lisäykset 1.1. - 31.12. 27 130 63 626
Vähennykset 1.1. - 31.12. -668 -417
--------------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 896 373 869 911
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -261 915 -236 219
Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. 230 128
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. -27 299 -25 824
--------------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12. 607 389 607 996
--------------------------------------------------------------------------------

Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1. 13 830 12 838
Lisäykset 1.1. - 31.12. 266 991
--------------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 14 096 13 830
--------------------------------------------------------------------------------
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -10 577 -10 210
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. -423 -367
--------------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12. 3 097 3 253

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1. 69 447 81 081
Lisäykset 1.1. - 31.12. 127 274 84 961
Siirrot muihin aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -53 890 -96 659
1.1. - 31.12.
Kaudella aktivoidut vieraan pääoman menot (liitetieto 10) 100 63
--------------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 142 930 69 447
--------------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12. 142 930 69 447
--------------------------------------------------------------------------------

--------------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12. 1 253 273 1 181 139
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat sisältävät pysyvien vastaavien
aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ennakkomaksut ja valmisteilla
olevista investoinneista aiheutuneet hankintamenot.



18. SIJOITUKSET, 1 000 € 2010 2009
------------------------------------------------------------------------------

Myytävissä olevat sijoitukset
Hankintameno 1.1. 329 324
Lisäykset 1.1.-31.12. 39
Vähennykset 1.1. - 31.12. -3 -7
Käyvän arvon muutokset 1.1. - 31.12. 1 11
------------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12. 366 329
------------------------------------------------------------------------------

Käyvän arvon muutokset on kirjattu omaan pääomaan (liitetieto 25).


Osuudet osakkuusyrityksissä
Hankintameno 1.1. 7 110 6 370
Osuus tuloksesta 1.1. - 31.12. 384 284
Muuntoerot 1.1. - 31.12. 224 456
---------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12. 7 718 7 110
---------------------------------------------------------------------------

Kirjanpitoarvo 31.12. 8 084 7 439

Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon sisältyy liikearvoa 31.12. 3 245 3 245
---------------------------------------------------------------------------
Osakkuusyrityksiin ei liity sellaisia olennaisia väliaikaisia eroja, joista on
kirjattu laskennallisia verosaamisia tai -velkoja.



Osakkuusyritysten taloudellinen
yhteenveto, 1 000 €
--------------------------------------------------------------------------------
2009 Varat Velat Liike-vaiht Voitto/ Omistus-
o tappio -
osuus
(%)
--------------------------------------------------------------------------------
Nord Pool Spot AS, Lysaker, 292 049 273 554 12 346 1 215 20,0
Norja
Porvoon Alueverkko Oy, Porvoo 5 931 5 832 5 066 96 33,3

2010 Varat Velat Liike-vaiht Voitto/ Omistus-
o tappio -
osuus
(%)
--------------------------------------------------------------------------------
Nord Pool Spot AS, Lysaker, 340 747 319 121 13 839 2 002 20,0
Norja
Porvoon Alueverkko Oy, Porvoo 5 797 5 209 4 949 12 33,3

Tytäryhtiöosakkeet 31.12.2010 Omistus- Omistus-
- -
osuus osuus
(%) (%)
--------------------------------------------------------------------------------
Finextra Oy, Helsinki 100 100


19. VAIHTO-OMAISUUS, 1 000 € 2010 2009
------------------------------------------

Aineet ja tarvikkeet 1.1. 5 542 5 318
Keskeneräiset työt 559 97
------------------------------------------
Yhteensä 6 101 5 415
Vaihto-omaisuuden kuluksi kirjattu hankintameno oli 0,2 milj. euroa (0,5 milj.
euroa vuonna 2009).



20. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET, 1 000 € 2010 2009
------------------------------------------------------------------

Myyntisaamiset 45 300 39 419
Myyntisaamiset osakkuusyrityksiltä (liitetieto 37) 3 219 777
Siirtosaamiset 9 001 13 956
Muut saamiset 43 32
------------------------------------------------------------------
Yhteensä 57 563 54 184

Siirtosaamisiin sisältyvät oleelliset erät 2010 2009
------------------------------------------------------------------
Myynnin jaksotukset 3 606 8 996
Ostojen jaksotukset/ennakkomaksut 857 533
Korkosaamiset 4 334 3 917
Vuokrat/ennakkomaksut 205 205
------------------------------------------------------------------
Yhteensä 9 001 13 650


Myyntisaamisten ikäjakauma 2010 2009
--------------------------------------------------------
Erääntymättömät myyntisaamiset 47 970 39 840
1-30 päivää erääntyneet myyntisaamiset 501 274
31-60 päivää erääntyneet myyntisaamiset 32 3
yli 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset 16 79
--------------------------------------------------------
Yhteensä 48 519 40 196
Yhtiöllä ei ole 31.12.2010 eikä 31.12.2009 erääntyneitä myyntisaamisia, joista
on kirjattu arvonalentumisia. Aikaisemman maksukäyttäytymisen perusteella yhtiö
odottaa saavansa erääntyneet saamiset 3 kuukauden kuluessa.

Saamiset, joiden eräpäivät on neuvoteltu uudelleen, eivät sisälly
erääntyneisiin myyntisaamisiin.

Myyntisaamiset ja muut saamiset valuutoittain, 1 000 € 2010 2009
----------------------------------------------------------------------
EUR 57 546 54 174
GBP 7
SEK 17 4
----------------------------------------------------------------------
Yhteensä 57 563 54 184
Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo ei poikkea olennaisesti
tasearvosta.



21. RAHOITUSVARAT, 1 000 € 2010 2009
--------------------------------------------

Sijoitustodistukset 99 659 74 881
Yritystodistukset 118 244 124 885
--------------------------------------------
Yhteensä 217 903 199 766
Rahoitusvarat on kirjattu käypään arvoon ja arvonmuutokset esitetty
tuloslaskelmassa korkotuotoissa ja -kuluissa.



22. RAHAVARAT, 1 000 € 2010 2009
----------------------------------------

----------------------------------------
Pankkitilit ja käteisvarat 1 111 1 812
Pantatut tilit 2 669 592
Pankin velkakirjat 1 700
----------------------------------------
Yhteensä 3 780 4 105


23. RAHOITUSVARAT JA -VELAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN, 1 000 €
--------------------------------------------------------------------------------
-
Lainat Käypään arvoon Myytäviss Jaksotettu Yhteensä Liite-
ja muut tulos-vaikutte ä olevat un tieto
saamise isesti rahoitus- hankinta-m
t kirjattavat varat enoon
varat/velat kirjattava
t
rahoitus--
varat/vela
t
Tase-erä
31.12.2010
--------------------------------------------------------------------------------
Pitkäaikaiset
rahoitusvarat
:
Myytävissä 366 366 18
olevat
sijoitukset
Korko- ja 52 798 52 798 30
valuuttajohda
nnaiset
Lyhytaikaiset
rahoitusvarat
:
Korko- ja 4 629 4 629 30
valuuttajohda
nnaiset
Muut
rahoitusvarat
Myyntisaamise 57 563 57 563 20
t ja muut
saamiset
Käypään 217 903 217 903 21
arvoon
tulosvaikutte
isesti
kirjattavat
rahavarat
Rahat ja 3 780 3 780 22
pankkisaamise
t
--------------------------------------------------------------------------------
Rahoitusvarat 61 343 275 330 366 337 039
yhteensä

Pitkäaikaiset
rahoitusvelat
:
Lainat 877 530 877 530 28
Korko- ja 116 116 30
valuuttajohda
nnaiset
Lyhytaikaiset
rahoitusvelat
:
Lainat 199 327 199 327 28
Korko- ja 1 679 1 679 30
valuuttajohda
nnaiset
Ostovelat ja 58 556 9 843 68 398 31
muut velat
--------------------------------------------------------------------------------
Rahoitusvelat 58 556 1 795 1 086 700 1 147 051
yhteensä


Lainat Käypään arvoon Myytä-vis Jaksotettu Yhteensä Liite-
ja muut tulos-vaikutte sä olevat un tieto
saamise isesti rahoitus- hankinta-m
t kirjattavat varat enoon
varat/velat kirjattava
t
rahoitus--
varat/vela
t
Tase-erä
31.12.2009
--------------------------------------------------------------------------------
Pitkäaikaiset
rahoitusvarat
:
Myytävissä 329 329 18
olevat
sijoitukset
Korko- ja 11 740 11 740 30
valuuttajohda
nnaiset
Lyhytaikaiset
rahoitusvarat
:
Korko- ja 6 032 6 032 30
valuuttajohda
nnaiset
Muut 1 1
rahoitusvarat
Myyntisaamise 54 184 54 184 20
t ja muut
saamiset
Käypään 199 766 199 766 21
arvoon
tulosvaikutte
isesti
kirjattavat
rahavarat
Rahat ja 4 105 4 105 22
pankkisaamise
t
--------------------------------------------------------------------------------
Rahoitusvarat 58 290 217 538 329 276 156
yhteensä

Pitkäaikaiset
rahoitusvelat
:
Lainat 679 124 679 124 28
Korko- ja 7 595 7 595 30
valuuttajohda
nnaiset
Lyhytaikaiset
rahoitusvelat
:
Lainat 315 974 315 974 28
Ostovelat ja 45 548 8 665 54 213 31
muut velat
--------------------------------------------------------------------------------
Rahoitusvelat 45 548 7 595 1 003 763 1 056 906
yhteensä
--------------------------------------------------------------------------------


24. KÄYVÄN ARVON HIERARKIA, 1 2010 2009
000 €
--------------------------------------------------------------------------------
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 1 Taso 2 Taso 3
--------------------------------------------------------------------------------
Käypään arvoon kirjattavat
varat
Myytävissä olevat sijoitukset 49 265 48 265
Korko- ja valuuttajohdannaiset 56 645 11 567
Sähkötermiinit, NASDAQ OMX 26 602
Commodities
Käypään arvoon 217 903 199 766
tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahavarat
--------------------------------------------------------------------------------
Käypään arvoon kirjattavat 26 651 274 813 48 211 598
varat yhteensä
--------------------------------------------------------------------------------

Käypään arvoon kirjattavat
velat
Korko- ja valuuttajohdannaiset 1 013 1 391
Sähkötermiinit, NASDAQ OMX 17 605
Commodities
Sähkötermiinit, muut 182
--------------------------------------------------------------------------------
Käypään arvoon kirjattavat 1 013 17 605 1 574
velat yhteensä
--------------------------------------------------------------------------------
Käypään arvoon arvostettavat varat ja velat luokitellaan kolmi-tasoiseen
hierarkiaan käyvän arvon esittämisessä. Hierarkia määritetään sopimuksen
syöttötietojen mukaan. Luokittelu perustuu instrumentin alimmalla tasolla
olevaan syöttötietoon, joka on merkittävä kyseisen käypään arvoon arvostettavan
erän kannalta kokonaisuudessaan tarkasteltuna.

Taso 1: syöttötiedot ovat julkisesti noteerattuja toimivilla markkinoilla.

Taso 2: syöttötiedot eivät ole noteerattuja hintoja ja perustuvat todettavissa
olevaan markkinatietoon joko suoraan tai välillisesti.

Taso 3: syöttötiedot eivät ole noteerattuja hintoja ja eivät ole todettavissa
olevaa markkinatietoa.



25. OMA PÄÄOMA
--------------
Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, arvonmuutosrahastosta
(sis. suojaus- ja käyvän arvon rahastot), muuntoeroista sekä kertyneistä
voittovaroista. Suojausrahasto sisältää häviösähkön suojausinstrumenttien
käyvän arvon muutokset. Käyvän arvon rahasto sisältää myytävissä olevien
sijoitusten käyvän arvon muutokset. Muuntoeroihin kirjataan
hankintamenomenetelmän mukaiset osakkuusyhtiöiden nettoinvestointien
muuntoerot. Tilikauden voitto kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.

Osakepääoma ja ylikurssirahasto, 1 Osake-pääoma Ylikurssi-rahas Yhteensä
000 € to
--------------------------------------------------------------------------------
1.1.2009 55 922 55 922 111 845
-------------------------------------------
Muutos
--------------------------------------------------------------------------------
31.12.2009 55 922 55 922 111 845
-------------------------------------------
Muutos
--------------------------------------------------------------------------------
31.12.2010 55 922 55 922 111 845
-------------------------------------------

-------------------------------------------
Osakepääoma jakautuu seuraavasti Osake-määrä Osakkeista Äänistä
kpl % %
--------------------------------------------------------------------------------
Osakesarja A 2 078 62,49 83,32
-------------------------------------------
Osakesarja B 1 247 37,51 16,68
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 3 325 100,00 100,00
-------------------------------------------

-------------------------------------------
Osakemäärä, kpl Osakesarja A Osakesarja B Yhteensä
--------------------------------------------------------------------------------
1.1.2010 2 078 1 247 3 325
-------------------------------------------
Muutos
--------------------------------------------------------------------------------
31.12.2010 2 078 1 247 3 325
-------------------------------------------
Osakkeiden enimmäismäärä on 13 000 kappaletta kuten myös vuonna 2009.
Osakkeella ei ole nimellisarvoa.

A-sarjan osake oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään kolmella äänellä ja
B-sarjan osake yhdellä äänellä. Valittaessa hallituksen jäseniä jokainen
A-sarjan osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kymmenellä äänellä ja
jokainen B-sarjan osake yhdellä äänellä.

B-sarjan osakkeet tuottavat oikeuden saada ennen A-sarjan osakkeita
voitonjakoon käytettävissä olevista varoista jäljempänä määritelty vuotuinen
osinko. Tämän jälkeen jaetaan vastaava osinko A-sarjan osakkeille. Ellei
vuotuista osinkoa voida jakaa osakkeille jonakin vuonna, osakkeet tuottavat
oikeuden saada jakamatta jäänyt määrä myöhempinä vuosina voitonjakoon
käytettävissä olevista varoista, kuitenkin siten, että B-sarjan osakkeet
tuottavat oikeuden saada vuotuinen osinko ja jakamatta jäänyt määrä ennen
A-sarjan osakkeita.

Yhtiökokous päättää vuotuisesta osingosta.

Osingon määrittely: vuotuinen osingon määrä lasketaan kalenterivuosittain
siten, että osakkeen merkintähinta, lisättynä mahdollisissa osakepääoman
korotuksissa maksetuilla määrillä ja vähennettynä mahdollisilla oman pääoman
palautuksina maksetuilla määrillä, kerrotaan osinkoprosentilla, kuitenkin niin,
että minimiosinko on 6 %. Osinkoprosentin määrittelyn perusteena käytetään
Saksan valtion 30 vuoden obligaation tuottoa.

Vuoden 2010 osinkoehdotus on määritelty 6,0 %:n mukaan.

Vähemmistöosuuksia ei ole.

Osakkeenomistajat ryhmittäin Osakemäärä Osakkeista % Äänistä %
kpl
--------------------------------------------------------------------------------

----------------------------------------
Julkiset yritykset 834 25,08 33,44
----------------------------------------
Yksityiset yritykset 844 25,38 33,57
----------------------------------------
Julkisyhteisöt 410 12,33 16,44
----------------------------------------
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 1 237 37,20 16,55
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 3 325 100,00 100,00
----------------------------------------


----------------------------------------
Osakkeenomistajat Osakemäärä kpl Osakkeista % Äänistä %
--------------------------------------------------------------------------------

----------------------------------------
Fortum Power and Heat Oy 834 25,08 33,44
----------------------------------------
Pohjolan Voima Oy 834 25,08 33,44
----------------------------------------
Suomen valtio 410 12,33 16,44
----------------------------------------
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 405 12,18 5,41
----------------------------------------
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö 350 10,53 4,68
Ilmarinen
----------------------------------------
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola 150 4,51 2,01
----------------------------------------
Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi 75 2,26 1,00
----------------------------------------
Pohjola Vakuutus Oy 75 2,26 1,00
----------------------------------------
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 54 1,62 0,72
----------------------------------------
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola 50 1,50 0,67
----------------------------------------
Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola 47 1,41 0,63
----------------------------------------
If Vahinkovakuutusyhtiö Oy 25 0,75 0,33
----------------------------------------
Imatran Seudun Sähkö Oy 10 0,30 0,13
----------------------------------------
Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia 6 0,18 0,08
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 3 325 100,00 100,00
----------------------------------------
Ylikurssirahasto

Ylikurssirahastoon on kirjattu osakkeiden kirjanpidollisen vasta-arvon ja
saadun arvon välinen erotus. Ylikurssirahasto on osakeyhtiölaissa tarkoitettua
sidottua omaa pääomaa. Osakepääomaa voidaan korottaa siirtämällä varoja
ylikurssirahastosta. Ylikurssirahastoa voidaan alentaa tappioiden kattamiseksi
tai sitä voidaan tietyin edellytyksin palauttaa omistajille.

Arvonmuutosrahastot

Arvonmuutosrahastot sisältävät rahavirran suojauksena käytettävien
johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset (Suojausrahasto) ja
myytävissä olevien sijoitusten (julkisesti noteeratut ja noteeraamattomat
osakkeet) käypien arvojen muutokset (Käyvän arvon rahasto).

Suojausrahasto, 1 000 € 2010 2009
--------------------------------------------------------------------------------

1.1. -11 452 -23 211
Kauden käyvän arvon muutokset 38 084 15 891
Veron osuus -6 924 -4 132
--------------------------------------------------------------------------------
Suojausrahasto 31.12. 19 708 -11 452

Käyvän arvon rahasto, 1 000 € 2010 2009
--------------------------------------------------------------------------------

1.1. 60 52
Kauden käyvän arvon muutokset 1 11
Verot kauden käyvän arvon muutoksista 0 -3
--------------------------------------------------------------------------------
Käyvän arvon rahasto 31.12. 61 60

Muuntoerot rahasto, 1 000 € 2010 2009
--------------------------------------------------------------------------------
Muuntoerot rahasto 31.12. 312 88
Rahasto sisältää ulkomaisen osakkuusyrityksen tilinpäätöksen muuntamisesta
syntyneet muuntoerot.

Osingot, 1 000 € 2010 2009
--------------------------------------------------------------------------------
Maksetut osingot 6 724 6 711
Osingonjakoehdotus tilikaudelta 2010 on esitetty liitetiedossa
14.

Kertyneet voittovarat, 1 000 € 2010 2009
--------------------------------------------------------------------------------
Edellisten tilikausien voitto 340 531 322 592
Tilikauden voitto 41 768 24 663
--------------------------------------------------------------------------------
Kertyneet voittovarat 31.12. 382 299 347 255


26. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT, 1 000 € 2010 2009
--------------------------------------------------------------------------------

Laskennalliset verosaamiset
Johdannaissopimusten ja muiden rahoitusvarojen ja -velkojen 1 924 6 198
arvostaminen käypään arvoon
Muut väliaikaiset erot 8 970 513
--------------------------------------------------------------------------------
10 893 6 711
Laskennalliset verovelat
Kertynyt poistoero 113 453 103 074
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 17 522 14 997
Johdannaissopimusten ja muiden rahoitusvarojen ja 16 515 2 683
-velkojen arvostaminen käypään arvoon
Muut väliaikaiset erot 1 772 1 019
--------------------------------------------------------------------------------
149 262 121 774

Yhteensä* 138 368 115 063

*Laskennallinen nettoverovelka jakautuu taseeseen seuraavasti:
Laskennalliset verosaamiset 10 893 6 711
Laskennalliset verovelat 149 262 121 774


Laskennalliset verosaamiset
--------------------------------------------------------------------------------
- yli 12 kuukauden kuluttua realisoituva laskennallinen 8 710 5 334
verosaaminen
- 12 kuukauden kuluessa realisoituva laskennallinen 2 183 1 378
verosaaminen
--------------------------------------------------------------------------------
10 893 6 711

Laskennalliset verovelat
--------------------------------------------------------------------------------
- yli 12 kuukauden kuluttua suoritettava laskennallinen 147 377 119 889
verovelka
- 12 kuukauden kuluessa suoritettava laskennallinen verovelka 1 885 1 885
--------------------------------------------------------------------------------
149 262 121 774

Yhteensä 138 368 115 063


Laskennallisten verojen
muutokset vuoden 2010 aikana:
31.12.2009 Kirjattu Kirjattu 31.12.2010
tulos-vaiku muihin
tteisesti laajan
tuloksen
eriin
--------------------------------------------------------------------------------
Laskennalliset verosaamiset

Varaukset 500 -6 494
Lyhytaikaiset 1 376 516 1 892
rahoitussaamiset
Pitkäaikaiset 196
rahoitussaamiset
Korolliset velat 10 242 8 464
Johdannaisinstrumentit 4 625 -571 -4 024 30
Muut erät 15 -1 13
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 6 711 10 179 -4 024 10 893

Laskennalliset verovelat
Poistoero -103 074 -10 379 -113 453
Aineelliset ja aineettomat -14 997 -2 525 -17 522
hyödykkeet
Myytävissä olevat sijoitukset -39 0 -39
Muut saamiset -1 020 -109 -1 128
Käypään arvoon -148 35 -113
tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahavarat
Pitkäaikaiset -9 634 -9 438
rahoitussaamiset
Korolliset velat -1 778
Johdannaisinstrumentit -6 924 -6 924
Ostovelat ja muut velat -718 75 -644
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä -121 774 -22 536 -6 925 -149 262
--------------------------------------------------------------------------------

--------------------------------------------------------------------------------
Laskennallinen nettovelka -115 062 -12 357 -10 949 -138 368
--------------------------------------------------------------------------------


Laskennallisten verojen muutokset
vuoden 2009 aikana:
31.12.2008 Kirjattu Kirjattu 31.12.2009
tulos-- omaan
vaikuttei pääomaan
sesti
--------------------------------------------------------------------------------
Laskennalliset verosaamiset

Varaukset 508 -9 500
Lyhytaikaiset rahoitussaamiset 1 408 -32 1 376
Pitkäaikaiset rahoitussaamiset 548 -353 196
Johdannaisinstrumentit 9 194 -437 -4 132 4 625
Muut erät 19 -4 15
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 11 678 -835 -4 132 6 711

Laskennalliset verovelat
Poistoero -100 355 -2 719 -103 074
Aineelliset ja aineettomat -12 557 -2 440 -14 997
hyödykkeet
Myytävissä olevat sijoitukset -36 -3 -39
Muut saamiset -57 -963 -1 020
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti -949 801 -148
kirjattavat rahavarat
Korolliset velat -865 -913 -1 778
Ostovelat ja muut velat -990 272 -718
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä -115 810 -5 961 -3 -121 774
--------------------------------------------------------------------------------

--------------------------------------------------------------------------------
Laskennallinen nettovelka -104 132 -6 796 -4 135 -115 062
--------------------------------------------------------------------------------


27. ELÄKEVELVOITTEET
--------------------
Konsernin merkittävin eläkejärjestely on TyEL:n (Suomen Työeläkelaki) mukainen
maksuperusteinen järjestelmä.

Konsernilla on etuuspohjainen lisäeläkejärjestely, joka koskee ns. suuria
ikäluokkia eli vuosina 1945 -1949 syntyneitä, jotka ovat työskennelleet
Fingridissä vähintään 1.9.1997 alkaen. Eläkkeelle voi siirtyä tietyin ehdoin
harkintaan perustuen aikaisintaan 60 vuoden iässä ja aikaisintaan vuonna 2006.
Lisäeläkkeen maksaminen päättyy henkilön siirtyessä vanhuuseläkkeelle ja
viimeistään 63 vuoden iässä, jonka jälkeen vakuutetun eläke muodostuu siihen
mennessä kertyneistä lakisääteisistä eläkkeistä.

Etuuspohjaisen lisäeläkejärjestelyn piirissä olevien henkilöiden
lisäeläke-etujen karttuminen on lakannut 31.12.2009.

*) Vuoden 2010 eläkekustannus ja eläkevastuu 31.12.2009 alkaen ovat 0 euroa.

Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu, 1 000 € 2010 2009
---------------------------------------------------------------------------
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 46
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto -35
Korkomenot 36
Muut 24
Vakuutusmatemaattiset voitot (--) ja tappiot (+) -164
---------------------------------------------------------------------------
Yhteensä -94

*)Taseen etuuspohjainen eläkevelka, 1 000 € 2010 2009
---------------------------------------------------------------------------
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo
---------------------------------------------------------------------------
Varojen käypä arvo
---------------------------------------------------------------------------
Ali--/Ylikate
Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (--)
Nettomääräinen velka

Velvoitteen nykyarvon muutokset, 1 000 € 2010 2009
---------------------------------------------------------------------------
Velvoitteen nykyarvo 1.1. 600
Työsuorituksesta johtuvat menot 46
Korkomenot 36
Muut -681
Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (--)
---------------------------------------------------------------------------
Velvoitteen nykyarvo 31.12.
---------------------------------------------------------------------------

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo, 1 000 € 2010 2009
---------------------------------------------------------------------------
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 1.1. 593
Varojen odotettu tuotto 35
Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn 77
Muut -705
Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (--)
---------------------------------------------------------------------------
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 31.12.

Tärkeimmät käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset
Diskonttauskorko (%) 5,00
Varojen odotettu tuotto (%) 5,00
Tuleva palkankorotusolettamus (%) 3,30
Tulevat eläkkeiden korotukset (%) 0,00
Inflaatio (%) 2,00


28. LAINAT, 1 000 € 2010 2009
--------------------------------------------------------------------------------
Pitkäaikaiset Käyvät Tasearvot Käyvät Tasearv
arvot arvot ot
-----------------------------------------

Joukkovelkakirjalainat 675 619 663 218 638 106 627 655
Lainat rahoituslaitoksilta 212 976 214 312 53 139 51 469
--------------------------------------------------------------------------------
888 595 877 530 691 245 679 124

-----------------------------------------
Lyhytaikaiset Käyvät Tasearvot Käyvät Tasearv
arvot arvot ot
-----------------------------------------
Pitkäaikaisten lainojen seuraavan 105 888 104 768 95 594 94 304
vuoden lyhennykset
Muut lainat / Yritystodistukset 94 897 94 559 222 371 221 671
(kansainväliset ja kotimaiset)
--------------------------------------------------------------------------------
200 785 199 327 317 965 315 974

--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 1 089 380 1 076 858 1 009 209 995 098
-----------------------------------------
Lainojen käyvät arvot pohjautuvat rahavirtojen nykyarvoihin. Eri valuutoissa
nostetut lainat on arvostettu kunkin valuutan korkokäyrän perusteella
nykyarvoon. Diskonttokorkoon on lisätty yritys- ja lainakohtainen riskipreemio.
Valuuttamääräiset lainat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivänä EKP:n
julkaisemaan valuuttakurssiin.

Lainoihin sisältyvät joukkovelkakirjalainat, 1 000 € 2010 2009
----------------------------------------------------------------------

Kansainväliset: Eräpäivä Korko
EUR 10 000 31.03.2010 korkorakennelma 10 000
EUR 10 000 16.03.2011 3,625 % 10 000 10 000
EUR 25 000 23.03.2011 vaihtuvakorkoinen 25 000 25 000
EUR 15 000 24.03.2011 vaihtuvakorkoinen 15 000 15 000
EUR 20 000 07.04.2011 vaihtuvakorkoinen 20 000 20 000
EUR 25 000 16.03.2012 vaihtuvakorkoinen 25 000 25 000
EUR 25 000 12.04.2012 vaihtuvakorkoinen 25 000 25 000
EUR 10 000 16.04.2013 vaihtuvakorkoinen 10 000 10 000
EUR 20 000 28.04.2013 vaihtuvakorkoinen 20 000 20 000
EUR 20 000 15.10.2013 4,30 % 20 000 20 000
EUR 24 000 02.07.2014 vaihtuvakorkoinen 24 000 24 000
EUR 18 000 11.11.2014 vaihtuvakorkoinen 18 000 18 000
EUR 8 000 11.11.2014 vaihtuvakorkoinen 8 000 8 000
EUR 10 000 20.11.2014 3,26 % 10 000 10 000
EUR 20 000 11.04.2017 vaihtuvakorkoinen 20 000 20 000
EUR 25 000 11.04.2017 vaihtuvakorkoinen 25 000 25 000
EUR 30 000 15.06.2017 3,07 % 30 000
----------------------------------------------------------------------
305 000 285 000

FIM 160 000 19.08.2013 5,20 % 26 908 26 906
----------------------------------------------------------------------
26 908 26 906


JPY 1 000 000 12.07.2010 2,00 % 7 510
JPY 2 000 000 16.10.2010 1,022 % 15 020
JPY 3 000 000 05.07.2011 1,31 % * 27 612 22 529
JPY 3 000 000 25.07.2012 1,3575 % ** 27 612 22 529
JPY 3 000 000 20.04.2015 1,45 % 27 612 22 529
JPY 500 000 22.06.2017 1,28 % 4 602
--------------------------------------------------------------------------------
87 437 90 117

CZK 750 000 05.05.2010 vaihtuvakorkoinen 28 331
--------------------------------------------------------------------------------
28 331
--------------------------------------------------------------------------------

CHF 39 000 15.03.2010 2,24 % 26 287
CHF 39 000 22.05.2012 2,475 % 31 190 26 287
--------------------------------------------------------------------------------
31 190 52 575

NOK 170 000 19.11.2014 4,68 % 21 795 20 482
NOK 200 000 17.10.2016 5,15 % 25 641 24 096
NOK 200 000 11.04.2017 5,16 % 25 641 24 096
NOK 200 000 10.11.2017 5,12 % 25 641 24 096
NOK 200 000 12.11.2019 5,37 % 25 641 24 096
--------------------------------------------------------------------------------
124 359 116 867

SEK 225 000 03.04.2012 vaihtuvakorkoinen 25 096 21 947
SEK 225 000 11.04.2012 vaihtuvakorkoinen 25 096 21 947
SEK 100 000 21.03.2013 vaihtuvakorkoinen 11 154 9 754
SEK 200 000 03.04.2013 3,70 % 22 308 19 508
SEK 175 000 04.04.2014 4,30 % 19 519 17 070
SEK 300 000 15.06.2015 3,195 % 33 462
SEK 100 000 17.06.2015 3,10 % 11 154
SEK 220 000 01.12.2015 korkorakennelma 26 994 24 779
SEK 100 000 15.01.2016 3,297 % 11 154
--------------------------------------------------------------------------------
185 936 115 005

Joukkovelkakirjalainat, pitkäaikaiset 663 218 627 655
yhteensä
Joukkovelkakirjalainat, lyhytaikaiset 97 612 87 147
yhteensä
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 760 830 714 802

* takaisinmaksuoikeus 5.7.2004, ei käytetty

** takaisinmaksuoikeus 25.7.2006, ei käytetty

Pitkäaikaisten lainojen
erääntymisaikataulu, 1 000

2011 2012 2013 2014 2015 2015+ Yhteens
ä
--------------------------------------------------------------------------------
Joukkovelkakirjal 97 612 158 994 110 369 101 314 99 221 193 320 760 830
ainat
Rahalaitoslainat 7 156 9 156 11 156 4 000 16 424 173 576 221 469
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 104 768 168 150 121 526 105 314 115 645 366 896 982 299


Pääomarakenne

Yhtiön taloutta suunnitellaan pitkäjänteisesti ja yhtiölle varmistetaan
taloudenhoidossa riittävä liikkumavara ja itsenäinen päätösvalta. Yhtiön
tavoitteena on turvata riittävä kassavirta siirtokapasiteetin pitkäjänteiseen
kehittämiseen, toimintavarmuuden turvaamiseen ja sähkömarkkinoiden
kehittämiseen siten, että tariffitaso pysyy maltillisena. Yhtiö tavoittelee
mahdollisimman alhaista pääoman keskikustannusta hyödyntämällä velkarahoituksen
alhaisempaa kustannusta verrattuna oman pääoman kustannukseen. Kuitenkin
kassavirran taso ja yhtiön velanhoitotunnusluvut pyritään pitämään sellaisella
tasolla, että yhtiön korkea luottoluokitus säilyy. Yhtiö hyödyntää korkean
luottoluokituksen tarjoamat mahdollisuudet kansainvälisillä ja kotimaisilla
raha- ja pääomamarkkinoilla.



29. VARAUKSET, 1 000 € 2010 2009
------------------------------------

Varaukset 1.1. 1 921 1 955
Käytetyt varaukset -23 -34
------------------------------------
Varaukset 31.12. 1 899 1 921


30. 2010 2009
JOHDANNAIS-
INSTRUMENTI
T,
1 000 €
--------------------------------------------------------------------------------
Korko- ja Käypä Käypä Käypä Nimellisarvo 31.12.2010 Käypä Nimellisa
valuuttajoh arvo arvo nettoa nettoar rvo
dannaiset Positi Negati rvo vo 31.12.200
ivinen ivinen 31.12. 31.12.2 9
31.12. 31.12. 2010 009
2010 2010
--------------------------------------------------------------------------------
Valuutanvai 48 940 -479 48 462 426 467 -1 391 399 576
hto-sopimuk
set
Valuuttater 245 245 1 747 218 14 079
miinit
Koronvaihto 300 -1 313 -1 013 241 000 223 191 000
sopimukset
Ostetut 7 938 7 938 880 000 11 125 750 000
korko-optio
t
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 57 424 -1 792 55 632 1 549 214 10 176 1 354 654
--------------------------------------------------------------------------------

--------------------------------------------------------------------------------
Sähköjohdan Käypä Käypä Käypä Määrä Käypä Määrä
naiset arvo arvo nettoa TWh 31.12.2010 nettoar TWh
Positi Negati rvo vo 31.12.200
ivinen ivinen 31.12. 31.12.2 9
31.12. 31.12. 2010 009
2010 2010
--------------------------------------------------------------------------------
Sähkötermii 26 625 -400 26 225 3,66 -17 528 3,61
nit, NASDAQ
OMX
Commodities
,
suojauslask
etut
johdannaise
t
Sähkötermii 377 377 0,03 -77 0,02
nit, NASDAQ
OMX
Commodities
Sähkötermii -182 0,02
nit, muut
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 27 002 -400 26 602 3,69 -17 787 3,65
--------------------------------------------------------------------------------
Rahoitusjohdannaisiin sisältyvät korko-optiot ovat korkokattosopimuksia, jotka
ovat rakenteeltaan samanlaisia. Sopimuksen viitekorko on 6 kk:n euribor, ja
korkojaksoja on sopimushetkellä ollut 6 tai 8. Optiopreemio on kokonaan
maksettu vastapuolelle sopimuksen tekohetkellä.

Sähkötermiinit, muut -ryhmä sisältää kahdenväliset finanssi- ja fyysiset sähkön
ostositoumukset, joita ei ole selvitetty erikseen selvitystalossa.
Johdannaiskaupat on tehty tulevien kustannusten suojaamistarkoituksessa.

Käypä nettoarvo osoittaa johdannaisten realisointituloksen, jos johdannaiset
olisi suljettu vuoden 2010 viimeisenä kaupankäyntipäivänä.

Johdannaissopimusten erääntymisaikataulu:

Nimellisarvo, 1 2011 2012 2013 2014 2015 2015+ Yhteensä
000 €
--------------------------------------------------------------------------------
Koronvaihtosopim 10 000 55 000 80 000 36 000 30 000 30 000 241 000
ukset
Korko-optiot 0 30 000 185 000 445 000 220 000 0 880 000
Valuutanvaihtoso 27 612 108 994 33 642 41 314 96 766 118 320 426 647
pimukset
Valuuttatermiini 1 743 1 743
t
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 39 354 193 994 298 642 522 314 346 766 148 320 1 549 390


TWh 2011 2012 2013 2014 2015 2015+ Yhteensä
--------------------------------------------------------------------------------
Sähköjohdannaise 1,12 0,99 0,79 0,53 0,26 3,69
t
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 1,12 0,99 0,79 0,53 0,26 3,69


31. OSTOVELAT JA MUUT VELAT, 1 000 € 2010 2009
----------------------------------------------------------

Ostovelat 30 805 28 047
Ostovelat osakkuusyrityksille 324 146
Korkovelat 9 843 8 665
Arvonlisäverovelat 3 051 3 169
Sähköverovelka 616 559
Siirtovelat 26 782 16 767
Muut velat 644 589
----------------------------------------------------------
Yhteensä 72 066 57 940

Siirtovelkoihin sisältyvät oleelliset erät 2010 2009
----------------------------------------------------------
Henkilöstökulut 4 409 4 028
Myynnin ja ostojen jaksotukset 22 361 12 727
Muut siirtovelat 12 12
----------------------------------------------------------
Yhteensä 26 782 16 767


32. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET, 1 000 € 2010 2009
--------------------------------------------------------------------------------

--------------------------------------------------------------------------------
Annetut pantit
Tilipanttaus, kiinteistövuokraussopimusten vakuudeksi 46 46
Tilipanttaus, tulliluoton vakuudeksi 150 150
Tilipanttaus, sähkön pörssikaupan vakuudeksi 1 878 396
--------------------------------------------------------------------------------
2 074 592

Investointisitoumukset, joita ei kirjattu kirjanpitoon 385 012 177 277

Muut taloudelliset vastuut
Osakkuusyhtiön puolesta annettu vastatakaus 1 700 1 700
Luotonvarausprovisio ja sitoutumispalkkio:
Tuleva vuosi 120 158
Myöhemmin 89 255
--------------------------------------------------------------------------------
1 908 2 113

Lahjaprofessuuri Teknilliseen korkeakouluun vuosille 2006 - 120
2010


33. MUUT VUOKRASOPIMUKSET, 1 000 € 2010 2009
--------------------------------------------------------------------------

Peruuttamattomien muiden vuokrasopimusten vähimmäisvuokrat:
Yhden vuoden kuluessa 2 038 1 793
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa 9 664 3 840
Yli viiden vuoden kuluttua 16 003 1 869
--------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 27 706 7 501
Konsernin merkittävimmät vuokrasopimukset koskevat toimistotiloja.
Vuokrasopimusten pituudet vaihtelevat alle vuodesta kymmeneen vuoteen, ja
yleensä niitä on mahdollista jatkaa alkuperäisen päättymispäivän jälkeen.
Sopimusten indeksi-, uudistamis- ja muut ehdot poikkeavat toisistaan.

Lisäksi konserni on vuokrannut mm. useita maa-alueita sekä joitakin 110
kilovoltin voimajohtoja ja katkaisijakenttiä.



34. OIKEUDENKÄYNNIT JA VIRANOMAISMENETTELYT
-------------------------------------------
Vireillä ei ole toimintaan oleellisesti vaikuttavia oikeudenkäyntejä eikä
viranomaismenettelyjä. Johtoalueiden hankintaan liittyvissä lupamenettelyissä
valitetaan usein eri oikeusasteisiin. Yhtiön johdon arvion mukaan ei ole edellä
mainittuihin lupamenettelyihin tai muihinkaan liiketoiminnan osa-alueisiin
liittyen vireillä sellaisia oikeudenkäyntejä, joiden lopputulokset
vaikuttaisivat olennaisesti konsernin taloudelliseen asemaan.

Markkinaoikeus teki päätöksen joulukuussa 2008 liittyen Fingridin valitukseen
koskien Energiamarkkinaviraston päätöstä 13.12.2007, "Verkonhaltijan
verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalveluista perittävien maksujen määrittämistä
koskevien menetelmien vahvistaminen 1.1.2008 alkavalle ja 31.12.2011
päättyvälle valvontajaksolle". Markkinaoikeus muutti osittain
Energiamarkkinaviraston päätöstä Fingridin valituksen mukaisesti.
Energiamarkkinavirasto on puolestaan valittanut markkinaoikeuden päätöksestä
korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus hyväksyi osittain EMV:n
valituksen.



35. RISKIENHALLINTA
-------------------
Fingridin riskienhallinnan tavoitteena on varautua riskeihin liittyvien
vahinkojen kustannustehokkaisiin suojautumistoimenpiteisiin ja sitouttaa koko
henkilöstö ottamaan huomioon yrityksen, sen eri organisaatioyksiköiden ja
kunkin työntekijän toimintaan liittyvät riskit. Näiden tavoitteiden
täyttymiseksi riskienhallinta on luonteeltaan jatkuvaa ja systemaattista.

Yksittäisten riskien tai niistä koottujen riskikokonaisuuksien merkitystä
arvioidaan nykysuojautumistasolla ottaen huomioon haitallisen tapahtuman
todennäköisyys, taloudellinen vaikutus ja vaikutus yrityskuvaan tai
liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen.

Hallitus hyväksyy riskienhallinnan keskeiset periaatteet ja niihin tehtävät
muutokset. Hallitus hyväksyy riskienhallinnan keskeiset toimenpiteet osana
yhtiön strategiaa, mittaristoa, toimintasuunnitelmaa ja budjettia. Hallituksen
tarkastusvaliokunta saa vuosittain tilannekatsauksen yhtiön toimintaan
liittyvistä suurimmista riskeistä ja niiden hallinnasta.



RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Fingrid Oyj altistuu yhtiön rahoitusasemaa hallitessaan markkina-,
likviditeetti- ja luottoriskeille. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on
pienentää riskejä niin, että heilahtelut Fingrid Oyj:n rahavirtaan jäävät
mahdollisimman pieniksi.

Rahoitustoiminnan keskeiset periaatteet

Fingrid Oyj:n hallitus hyväksyy rahoitustoiminnan keskeiset periaatteet, jotka
määrittelevät toimintalinjat emoyhtiön ulkoiselle rahoitukselle,
sijoitustoiminnalle sekä markkina-, likviditeetti-, jälleenrahoitus- ja
luottoriskeille.

Riskienhallinnan toteutus ja raportointi

Rahoitustoiminto vastaa käytännön tasolla yhtiön ulkoisesta rahoituksesta,
sijoitustoiminnasta sekä hallinnoi yhtiöön kohdistuvat markkinariskit.
Rahoitustoiminto raportoi yhtiön hallitukselle säännöllisesti, neljä kertaa
vuodessa. Rahoitustoiminnon tehtävänä on tunnistaa, mitata ja raportoida
rahoitusriskit, joille yhtiö voi altistua.

Riskienhallintaprosessit

Rahoitustoiminto vastaa riskien seurannasta, järjestelmistä sekä malleista että
menetelmistä, joilla lasketaan ja arvioidaan riskejä. Lisäksi yhtiön sisäinen
tarkastus varmistaa, että noudatetaan rahoitustoiminnan keskeisiä periaatteita
ja yhtiön sisäisiä ohjeita.

Markkinariskit

Fingrid Oyj käyttää johdannaissopimuksia suojautuakseen markkinariskeiltä eli
valuutta-, korko- ja hyödykeriskeiltä. Johdannaissopimuksia tehdään vain
suojautumistarkoituksessa ja siksi yhtiö ei tee johdannaiskauppoja
spekulatiivisessa mielessä. Suojausinstrumentit on määritelty rahoitustoiminnan
ja häviösähköhankinnan keskeisissä periaatteissa ja valittu siten, että ne
suojaavat mahdollisimman tehokkaasti kyseisiltä riskeiltä.

Valuuttariski

Yhtiön operatiivinen valuutta on euro. Yhtiö suojautuu pääsääntöisesti
valuuttariskeiltä, mutta voi rahoitustoiminnan keskeisten periaatteiden
mukaisesti jättää suojaamatta osuuden, joka on enintään 10 % rahavaroista.

Transaktioriski

Yhtiö laskee liikkeeseen arvopapereita kansainvälisillä ja kotimaisilla raha-
ja pääomamarkkinoilla. Yhtiön lainat jakautuvat eri vaihdettaviin valuuttoihin
ja kaikki valuuttamääräiset velat ja niihin liittyvät korkovirrat suojataan
valuuttariskeiltä.

Valuuttasuojaus tehdään aina kunkin velkakirjan liikkeeseenlaskun yhteydessä.
Yhtiön liiketoimintoihin liittyvät valuuttariskit ovat vähäiset ja ne on
suojattu. Siksi niistä ei ole esitetty herkkyysanalyysiä.

Transaktioriskien suojaamiseksi yhtiö on tilikauden aikana käyttänyt
valuuttatermiinejä ja valuutanvaihtosopimuksia. Alla olevissa taulukoissa on
ensin esitetty yhtiön lainojen valuuttajakauma ja suojausaste ja sitten
rahoitusinstrumenttien herkkyysanalyysi euron ja kyseisen valuutan välillä,
joka myös todentaa että yhtiöllä ei ole avointa valuuttapositiota.

Lainojen valuuttajakauma ja suojausaste, 1 000 €
--------------------------------------------------------------------------------
Valuuttajakau Tasearvo Osuus Suojau Valuuttajakau Tasearv Osuus Suojau
ma 31.12.2010 % s-- ma 31.12.2009 o % s--
aste aste

EUR 647 936 60 EUR 592 203 60
CHF 31 190 3 100 CHF 52 575 5 100
CZK CZK 28 331 3 100
JPY 87 437 8 100 JPY 90 117 9 100
NOK 124 359 12 100 NOK 116 867 12 100
SEK 185 936 17 100 SEK 115 005 12 100
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 1 076 858 100 100 Yhteensä 995 098 100 100
--------------------------------------------------------------------------------

Valuuttakurssimuutosten herkkyyttä mitataan 10 %:n muutoksena euron ja kyseisen
valuutan välillä. Yhtiöllä ei toteudu valuuttakurssieroja, koska kaikki
valuuttamääräiset velat on suojattu valuuttakurssimuutoksilta. Taulukoissa
esitetyissä luvuissa negatiivinen luku lisäisi valuuttakurssitappiota ja
positiivinen luku vastaavasti lisäisi valuuttakurssivoittoa.



Valuuttakurssimuutos, 1 000 €

31.12.2010 Joukko-v Yritys-t Yhteens Valuutan-va Valuutta Yhteens Nettoa
elka-lai odistuks ä ihto-sopimu -termiin ä sema
nat et kset it Yhteen

--------------------------------------------------------------------------------
CHF +10 % -3 608 -3 608 3 608 3 608 0
---- --------------------------------------------------------------------
- 10 % 2 952 2 952 -2 952 -2 952 0
--------------------------------------------------------------------------------
JPY +10 % -9 442 -9 442 9 442 9 442 0
---- --------------------------------------------------------------------
- 10 % 8 135 8 135 -8 135 -8 135 0
--------------------------------------------------------------------------------
NOK +10 % -14 280 -14 280 14 280 14 280 0
---- --------------------------------------------------------------------
- 10 % 11 684 11 684 -11 684 -11 684 0
--------------------------------------------------------------------------------
SEK +10 % -20 583 -20 583 20 583 20 583 0
---- --------------------------------------------------------------------
- 10 % 16 841 16 841 -16 841 -16 841 0
--------------------------------------------------------------------------------


Valuuttakurssimuutos, 1 000 €

31.12.2009 Joukko- Yritys- Yhteens Valuutan Valuut Yhteens Nettoa
velka-l todistu ä -vaihto- ta-ter ä sema
ainat kset sopimuks miinit Yhteen
et sä
--------------------------------------------------------------------------------
CHF +10 % -6 033 -6 033 6 033 6 033 0
--------------------------------------------------------------------------------
- 10 % 4 936 4 936 -4 936 -4 936 0
--------------------------------------------------------------------------------
CZK +10 % -3 164 -3 164 3 164 3 164 0
--------------------------------------------------------------------------------
- 10 % 2 588 2 588 -2 588 -2 588 0
--------------------------------------------------------------------------------
JPY +10 % -10 209 -10 209 10 209 10 209 0
--------------------------------------------------------------------------------
- 10 % 8 354 8 354 -8 354 -8 354 0
--------------------------------------------------------------------------------
NOK +10 % -13 158 -13 158 13 158 13 158 0
--------------------------------------------------------------------------------
- 10 % 10 765 10 765 -10 765 -10 765 0
--------------------------------------------------------------------------------
SEK +10 % -12 738 -12 738 12 738 12 738 0
--------------------------------------------------------------------------------
- 10 % 10 422 10 422 -10 422 -10 422 0
--------------------------------------------------------------------------------
Translaatioriski

Yhtiöllä on ulkomaan rahan määräinen osakesijoitus osakkuusyhtiöön. Tämä
translaatioriski ei ole suojattu. Herkkyysanalyysi

(10 %:n muutoksilla) esitetään seuraavassa taulukossa. Taulukko esittää Norjan
kruunun kurssin 10 % muutoksen

vaikutusta yhtiön omaan pääomaan.



Translaatioriski, 1 000 € 2010 2009
-----------------------------------------------------------------------
Oma pääoma 31.12.2010 Oma pääoma 31.12.2009
NOK +10 % 481 429
- 10 % -393 -351
-----------------------------------------------------------------------
Korkoriski

Yhtiöllä on vain euromääräistä korkoriskiä, koska yhtiön lainat ovat pääomien
ja korkomaksujen osalta valuuttasuojatut ja rahavarat ovat euromääräiset.
Korolliset velat ovat pääosin vaihtuvakorkoisia.

Korkoriskiä hallitaan rahoitustoiminnan keskeisten periaatteiden mukaisesti
siten, että 30 - 70 % korkokuluista on suojattuna seuraavan viiden vuoden
aikana. Korkotason ollessa korkealla suojaustaso pidetään vaihteluvälin
alarajan tuntumassa ja korkotason ollessa matalalla suojaustaso pidetään
vaihteluvälin ylärajan tuntumassa. Matalaksi korkotasoksi on määritelty 3 %:n
tai siitä alempi korkotaso ja korkeaksi korkotasoksi on määritelty 5 %:n tai
sitä ylempi korkotaso. Vuoden 2010 lopussa oli suojattuna 70 % seuraavan viiden
vuoden korkokuluista ja vastaavasti vuoden 2009 lopussa oli suojattuna 50 %.

Korkoriskin herkkyyttä mitataan 1 prosenttiyksikön koronmuutoksena ja CfaR
-menetelmän (Cashflow at Risk) avulla. Korkotason muutoksena oletetaan 1
prosenttiyksikön muutoksen vaikutusta seuraavan 12 kuukauden aikana
tilinpäätöshetkestä. Korkoherkkyystarkastelu tehdään valuuttasuojatuille
lainoille, korkopositiota suojaavalle johdannaissalkulle sekä rahavaroille,
joista syntyy korkomuutoksille altis nettolaina-asema.

Korkoherkkyys, 1 000 € 2010 2009
------------------------------------------------------------------------------
-1 % yksikkö +1 % yksikkö -1 % yksikkö +1 % yksikkö
Lainat 6 692 -6 692 7 664 -7 664
------------------------------------------------------------------------------
Korkojohdannaiset -1 034 1 034 -442 442
------------------------------------------------------------------------------
Lainat yhteensä 5 658 -5 658 7 222 -7 222
------------------------------------------------------------------------------
Rahavarat -1 772 1 772 -1 740 1 740
------------------------------------------------------------------------------
Nettolainat yhteensä 3 887 -3 887 5 482 -5 482
Seuraava taulukko esittää kuinka CfaR -menetelmällä mitataan miten valitulla
luottamustasolla ja seuraavan 12 kuukauden ajanjaksolla, yhtiön korolliset
velat, johdannaiset ja rahavarat vaikuttavat yhtiön rahavirtaan. Yhtiön muut
rahoituskulut eivät sisälly laskelmaan.

Cashflow at Risk, 1 000 € 2010 2009
--------------------------------------------------------------------------------
31.12.2010 31.12.2009
Luottamustaso Nettorahoituskulut Luottamustaso Nettorahoituskulut
96 % min. 16 511 96 % min. 12 306
--------------------------------------------------------------------------------
max. 22 339 max. 20 073
--------------------------------------------------------------------------------
98 % min. 16 264 98 % min. 11 908
--------------------------------------------------------------------------------
max. 22 642 max. 20 720
--------------------------------------------------------------------------------
Hyödykeriski

Yhtiö altistuu sähkön hinta- ja volyymiriskille siirtohäviöiden kautta.
Häviösähköhankinta suojataan hallituksen hyväksymän häviösähköhankinnan
periaatteiden mukaisesti. Hintasuojauksen ajanjakso on viisi vuotta ja se
jakaantuu kolmeen osaan; perus-, budjetti-, ja operatiiviseen suojaukseen.
Lisäksi yhtiöllä on suojaukseen ja sähkön fyysiseen hankintaan liittyvä
häviösähkön hankintapolitiikka sekä operatiiviset ohjeet, hintasuojausohje ja
valvomo-ohje. Hintasuojauksessa yhtiö käyttää pääosin NASDAQ OMX Commodities:in
noteeraamia tuotteita. Yhtiö voi myöskin käyttää NASDAQ OMX Commodities:in
vastaavia OTC-tuotteita, jotka selvitetään sähköpörssissä.

Mikäli sähköjohdannaisten markkinahinnat olisivat olleet 20 % korkeammat tai
matalammat tilinpäätöspäivänä, sähköjohdannaisten arvonmuutos olisi ollut 39,9
miljoonaa euroa suurempi tai pienempi (30,7 milj. euroa vuonna 2009).

Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski

Fingrid altistuu maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskille, erääntyvien
lainojen, maksujen ja liiketoiminnan kassavirran vaihteluista johtuen.

Yhtiön maksuvalmius tulee järjestää siten, että tulevan 12 kuukauden periodin
jälleenrahoitustarve pystytään kattamaan 100 %:sti likvideillä varoilla ja
käytettävissä olevilla pitkäaikaisilla luottolupauksilla kuitenkin siten, että
kyseinen jälleenrahoitustarve ei saa olla enempää kuin 45 % yhtiön koko
velkarahoituksen määrästä. Yhtiöllä on maksuvalmiutta turvaava 250 miljoonan
euron suuruinen valmiusluotto. Valmiusluotto erääntyy 16. marraskuuta 2012.
Valmiusluotto on nostamaton.

Yhtiön varainhankinta hoidetaan velkaohjelmien kautta. Yhtiö toimii
kansainvälisillä pääomamarkkinoilla laskemalla liikkeeseen
joukkovelkakirjalainoja, Medium Term Note Programmen kautta. Tämä ohjelma on
suuruudeltaan 1,5 miljardia euroa. Lyhytaikainen varainhankinta hoidetaan
yritystodistusohjelmien kautta; Euro Commercial Paper -ohjelma on 600 miljoonaa
euroa ja kotimainen yritystodistusohjelma on 150 miljoonaa euroa.
Jälleenrahoitusriskiä pienennetään rakentamalla tasainen erääntymisprofiili
siten, että vuotta pidempien 12 kuukauden periodien jälleenrahoitustarve ei saa
ylittää 30 % yhtiön velkarahoituksen määrästä. Lainojen lyhennykset ja
korkokulut, sopimuksiin perustuen, esitetään seuraavassa taulukossa.
Vaihtuvakorkoisten lainojen korkoprosentit on määritetty käyttäen
0-kuponkikäyrää. Lyhennykset ja korkosummat eivät ole diskontattuja arvoja.
Valuutanvaihto- ja koronvaihtosopimuksista sekä termiineistä aiheutuvat
rahoituskulut suoritetaan usein nettomääräisinä, sopimusten luonteesta
riippuen. Seuraavassa taulukossa ne on esitetty bruttomääräisinä.

Fingridin voimassa olevat lainasopimukset, velka- tai yritystodistusohjelmat
ovat vakuudettomia. Niihin ei myöskään liity mitään kovenantteja.

Lainojen lyhennykset ja korkokulut sekä rahoitusjohdannaisten sopimuksiin
perustuvat
maksut ja saatavat, joita suoritetaan käteisvaroina, 1 000 €
--------------------------------------------------------------------------------
----------
31.12.2010 2011 2012 2013 2014 2015 2015+
Yhteensä
--------------------------------------------------------------------------------
---------
Joukkovelk -lyhennykset 97 612 158 994 110 371 101 314 99 220 193 319
760 830
akirjalain
at
-korkokulut 19 783 19 224 17 421 14 616 11 095 17 101
99 240
Lainat -lyhennykset 7 156 9 156 11 156 4 000 16 424 173 576
221 469
rahoitusla
itoksilta
-korkokulut 5 543 5 757 6 145 6 256 6 486 31 746
61 933
Yritystodi -lyhennykset 94 559
94 559
stukset
-korkokulut 441
441
Valuutanva -maksut 33 729 105 101 38 878 46 613 93 957 121 436
439 715
ihtosopimu
kset
Koronvaiht -maksut 4 142 4 353 4 222 2 277 1 829 2 037
18 860
osopimukse
t
Valuuttate -maksut 1 501
1 501
rmiinit
Takaussopi -maksut 1 700
1 700
mukset*
Yhteensä 266 166 302 586 188 194 175 076 229 011 539 215
1 700 248
--------------------------------------------------------------------------------
---------
Valuutanva -saatavat 40 966 122 059 44 602 51 635 105 320 130 876
495 457
ihtosopimu
kset
Koronvaiht -saatavat 3 811 3 941 3 573 2 429 1 941 1 842
17 537
osopimukse
t
Valuuttate -saatavat 1 743
1 743
rmiinit
Yhteensä 46 520 126 000 48 175 54 064 107 261 132 718
514 737
--------------------------------------------------------------------------------
---------
Kaikki 219 646 176 586 140 019 121 012 121 750 406 497
1 185 511
yhteensä
*Osakkuusyhtiön puolesta annettu vastatakaus. Fingridille ei ole esitetty
vaatimuksia
maksaa takauksen johdosta.


31.12.2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014+
Yhteensä
--------------------------------------------------------------------------------
---------
Joukkovelk -lyhennykset 87 147 92 529 142 711 106 169 97 552 188 694
714 802
akirjalain
at
-korkokulut 16 289 18 046 17 422 15 207 12 012 22 627
101 603
Lainat -lyhennykset 7 156 7 156 9 156 11 156 4 000 20 000
58 626
rahoitusla
itoksilta
-korkokulut 982 1 316 1 410 1 192 964 2 620
8 484
Yritystodi -lyhennykset 221 671
221 671
stukset
-korkokulut 829
829
Valuutanva -maksut 79 965 36 259 107 470 39 178 46 019 158 754
467 646
ihtosopimu
kset
Koronvaiht -maksut 1 843 3 441 3 631 3 062 764
12 741
osopimukse
t
Valuuttate -maksut 7 496 1 501
8 997
rmiinit
Takaussopi -maksut 1 700
1 700
mukset*
Yhteensä 425 079 160 249 281 800 175 965 161 311 392 695
1 597 099
--------------------------------------------------------------------------------
---------
Valuutanva -saatavat 87 834 32 962 103 084 37 928 45 443 158 013
465 264
ihtosopimu
kset
Koronvaiht -saatavat 2 419 3 709 3 487 2 527 723
12 865
osopimukse
t
Valuuttate -saatavat 7 672 1 531
9 203
rmiinit
Yhteensä 97 925 38 203 106 571 40 455 46 166 158 013
487 332
--------------------------------------------------------------------------------
---------
Kaikki 327 154 122 046 175 230 135 510 115 145 234 682
1 109 767
yhteensä
*Osakkuusyhtiön puolesta annettu vastatakaus. Fingridille ei ole esitetty
vaatimuksia
maksaa takauksen johdosta.
Luottoriski

Luottoriski syntyy siitä, että vastapuoli ei täytä sopimuksiin perustuvia
velvoitteitaan Fingridiä kohtaan. Näitä velvoitteita

syntyy yhtiön liiketoiminnoissa ja rahoitustoiminnossa.

Liiketoiminnan luottoriski

Yhtiö mittaa ja seuraa vastapuoliriskejään osana liiketoiminnan seurantaa ja
raportointia. Luottokelpoisuuden ja maksukäyttäytymisen osalta kaikkia
asiakkaita, vastapuolia ja toimittajia seurataan säännöllisesti. Yhtiöllä ei
ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Tilikauden aikana yhtiö ei kirjannut
luottotappioita eikä uudelleenjärjestellyt myyntisaamisten ehtoja.

Rahoituksen luottoriski

Fingrid altistuu rahoitustoiminnassaan luottoriskille sijoitusten ja
johdannaissopimusten kautta. Yhtiö solmii johdannaissopimuksia tai sijoittaa
varojaan sallittujen riskirajojen puitteissa. Jokaiselle vastapuolelle on
olemassa euromääräinen yläraja. Ennen johdannaiskaupan aloittamista yhtiö
solmii International Swap Dealers Associationin (ISDA) raamisopimuksen
vastapuolen kanssa. Yhtiö ei ole vastaanottanut rahoitusvaroihin tai
johdannaissopimuksiin liittyviä luottoriskiä vähentäviä vakuuksia. Tilikauden
aikana yhtiölle ei aiheutunut tappiota rahoitusinstrumenttien
vastapuoliriskeistä.



36. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTOJEN OIKAISUT 2010 2009
--------------------------------------------------------------------------------

--------------------------------------------------------------------------------
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
Poistot 66 813 64 612
Käyttöomaisuuden myyntivoitot/-tappiot (--/+) -404 183
Osuus osakkuusyritysten tuloksista -384 -284
Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien -2 349 -1 670
varojen ja velkojen arvostamisesta
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 63 677 62 841
--------------------------------------------------------------------------------


37. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT
-----------------------
Fingrid -konsernin lähipiiriin kuuluvat osakkuusyritykset Porvoon Alueverkko Oy
ja Nord Pool Spot AS, suurimmat omistajat Fortum Power and Heat Oy ja Pohjolan
Voima Oy konserniyrityksineen sekä ylin johto lähipiireineen. Ylin johto
koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta ja johtoryhmästä.

Yhtiö ei ole lainannut varoja ylimmälle johdolle, eikä yhtiöllä ole liiketoimia
ylimmän johdon kanssa. Fingrid Oyj on antanut Porvoon Alueverkko Oy:n puolesta
1,7 miljoonan euron vastatakauksen.

Liiketoimet lähipiirin kanssa tapahtuvat käyvin markkinahinnoin.

Ylimmän johdon työsuhde-etuudet, 1 000 € 2010 2009
--------------------------------------------------------------
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 1 376 1 358

Liiketoimet osakkuusyritysten kanssa, 1 000 € 2010 2009
--------------------------------------------------------------
Myynnit 4 155 4 208
Ostot 71 154 38 464
Saamiset 3 219 777
Velat 324 252


Liiketoimet omistajien kanssa, 1 000 € 2010 2009
--------------------------------------------------------------
Myynnit 106 742 86 417
Ostot 72 631 63 741
Saamiset 8 341 7 840
Velat 1 738 1 082


Yleiset hankintaperiaatteet

Konsernissa noudatetaan kolmea vaihtoehtoista hankintatapaa tavaroita tai
palveluita hankittaessa. Kun hankinnan kustannukset ja arvo ovat alle 5 000
euroa, tehdään yleensä suullinen tarjouspyyntö sekä kirjallinen tilaus tai
hankintasopimus. Kun hankinta ylittää 5 000 euroa, mutta jää alle julkisiin
hankintoihin sovellettavien arvojen, kilpailutetaan hankinta. Kun Fingridiä
koskevat julkisten hankintojen kynnysarvot ylittyvät (tavarat ja palvelut noin
0,4 milj. euroa ja rakennusurakat noin 5 milj. euroa), yhtiö noudattaa julkista
hankintamenettelyä.



38. PÄÄSTÖOIKEUDET
------------------
Fingridille myönnettiin päästöoikeuksia vuosille 2008 - 2012 yhteensä 126,3
tuhatta tonnia, josta Olkiluodon voimalaitoksen osuus 112,3 tuhatta tonnia.
Pääsääntöisesti Fingridillä on 31.12. hallussaan vähintään vuotuisia CO2
-päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia.

2010 2009
tCO2 tCO2
Vastikkeetta saadut oikeudet 25 261 25 261
Päästömäärät, Olkiluoto 674 1 000
Päästömäärät, muut voimalaitokset yhteensä 2 218 2 000
Päästöoikeuksien myynnit 9 000 22 000


39. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
------------------------------------------
Konsernin johdolla ei ole tiedossa sellaisia olennaisia tilinpäätöspäivän
jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöslaskelmiin.



EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)


--------------------------------------------------------------------------------
EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA Liitetiet 1.1. - 1.1. -
o 31.12.2010 31.12.2009
€ €
--------------------------------------------------------------------------------


LIIKEVAIHTO 2 455 655 341,59 355 754 732,51
Liiketoiminnan muut tuotot 3 6 977 724,05 2 247 927,52

Materiaalit ja palvelut 4 -252 934 683,61 -185 368 475,60

Henkilöstökulut 5 -20 385 296,72 -19 586 964,26

Poistot ja arvonalentumiset 6 -76 334 772,29 -74 041 085,44

Liiketoiminnan muut kulut 7, 8 -50 392 640,16 -39 395 433,28
--------------------------------------------------------------------------------

LIIKEVOITTO 62 585 672,86 39 610 701,45

Rahoitustuotot ja -kulut 9 -14 238 443,93 -22 437 872,95
--------------------------------------------------------------------------------

VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 48 347 228,93 17 172 828,50


VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA 48 347 228,93 17 172 828,50
VEROJA

Tilinpäätössiirrot 10 -39 918 607,06 -10 458 806,18
Tuloverot 11 -2 206 584,38 -1 760 024,05

TILIKAUDEN VOITTO 6 222 037,49 4 953 998,27


Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.



EMOYHTIÖN TASE

VASTAAVAA Liitetiet 31.12.2010 31.12.2009
o € €
--------------------------------------------------------------------------------

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet
Liikearvo 12 42 887 921,11 49 321 109,29
Muut pitkävaikutteiset menot 13 116 674 457,84 75 675 200,97
--------------------------------------------------------------------------------
116 717 345,76 124 996 310,26

Aineelliset hyödykkeet 14
Maa- ja vesialueet 13 508 605,63 11 410 363,85
Rakennukset ja rakennelmat 82 942 332,94 76 826 448,30
Koneet ja kalusto 401 268 462,18 410 010 446,70
Voimajohdot 607 095 469,42 607 692 130,64
Muut aineelliset hyödykkeet 117 516,35 117 516,35
Ennakkomaksut ja keskeneräiset 142 767 394,87 69 383 522,87
hankinnat
--------------------------------------------------------------------------------
1 247 699 781,39 1 175 440 428,71

Sijoitukset 15
Osuudet saman konsernin 504 563,77 504 563,77
yrityksissä
Osuudet omistusyhteysyrityksissä 6 641 360,21 6 641 360,21
Muut osakkeet ja osuudet 913 125,03 850 172,53
--------------------------------------------------------------------------------
8 059 049,01 7 996 096,51

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 1 372 476 176,16 1 308 432 835,48

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus 16 6 100 556,12 5 414 746,79

Saamiset

Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset 45 300 257,51 39 418 784,93
Saamiset saman konsernin 276 750,00 274 500,00
yrityksiltä
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 17 3 218 535,01 777 395,89
Muut saamiset 43 066,26 31 875,78
Siirtosaamiset 18, 19 28 514 948,37 26 030 991,45
--------------------------------------------------------------------------------
77 353 557,15 66 533 548,05

Rahoitusarvopaperit 20 217 467 915,94 199 198 409,69

Rahat ja pankkisaamiset 20 3 779 895,40 4 104 878,38

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 304 701 924,61 275 251 582,91

VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 677 178 100,77 1 583 684 418,39


Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.



EMOYHTIÖN TASE


--------------------------------------------------------------------------------
VASTATTAVAA Liitetieto 31.12.2010 31.12.2009
€ €
--------------------------------------------------------------------------------

OMA PÄÄOMA 21

Osakepääoma 55 922 485,55 55 922 485,55
Ylikurssirahasto 55 922 485,55 55 922 485,55
Edellisten tilikausien voitto 986 578,59 2 756 699,99
Tilikauden voitto 6 222 037,49 4 953 998,27
--------------------------------------------------------------------------------

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 119 053 587,18 119 555 669,36

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 22 436 358 728,38 396 440 121,32


PAKOLLISET VARAUKSET 29 1 898 946,78 1 921 446,78


VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen
Joukkovelkakirjalainat 23, 24 630 558 105,45 642 275 696,72
Lainat rahoituslaitoksilta 214 312 494,90 51 468 925,24
--------------------------------------------------------------------------------
844 870 600,35 693 744 621,96

Lyhytaikainen
Joukkovelkakirjalainat 23 98 200 000,00 85 620 380,48
Lainat rahoituslaitoksilta 7 156 430,08 7 156 430,23
Ostovelat 30 804 861,93 28 047 324,19
Velat saman konsernin 25 586 368,95 507 844,15
yrityksille
Velat omistusyhteysyrityksille 26 324 440,99 145 775,79
Muut velat 27 98 824 331,09 225 934 339,97
Siirtovelat 28 39 099 805,04 24 610 464,16
--------------------------------------------------------------------------------
274 996 238,08 372 022 558,97

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 1 119 866 838,43 1 065 767 180,93

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 677 178 100,77 1 583 684 418,39


Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.


--------------------------------------------------------------------------------
EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA Liiteti 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009
eto € €
--------------------------------------------------------------------------------

Liiketoiminnan rahavirrat:

Tilikauden voitto 21 6 222 037,49 4 953 998,27
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity 31 115 810 485,26 84 682 467,57
maksutapahtumaa
Korkokulut ja muut rahoituskulut 22 012 788,21 27 473 511,58
Korkotuotot -7 713 629,23 -5 021 363,87
Osinkotuotot -60 715,05 -14 274,76
Verot 2 206 584,38 1 760 024,05
Käyttöpääoman muutokset:
Myynti- ja muiden saamisten muutos -6 984 934,21 -2 002 886,10
Vaihto-omaisuuden muutos -685 809,33 -787 037,53
Osto- ja muiden velkojen muutos 3 086 305,82 -2 875 633,98
Varausten muutos -22 500,00 -33 800,00
Maksetut korot -23 219 684,77 -43 770 686,88
Saadut korot 5 835 751,33 7 157 252,84
Maksetut verot 11 -1 761 915,96 -1 929 912,98
--------------------------------------------------------------------------------
Liiketoiminnan nettorahavirta 114 724 763,94 69 591 658,21

Investointien rahavirrat:

Investoinnit aineellisiin 14 -138 106 461,73 -126 679 634,58
käyttöomaisuushyödykkeisiin
Investoinnit aineettomiin 13 -4 563 487,45 -7 649 031,55
hyödykkeisiin
Investoinnit muihin sijoituksiin 15 -23 685,92 -128 766,70
Aineellisten 14 903 900,00 116 312,00
käyttöomaisuushyödykkeiden myynti
Lainasaamisten takaisinmaksut
Saadut osingot 9 60 715,05 14 274,76
Saadut avustukset 15 000 000,00
--------------------------------------------------------------------------------
Investointien nettorahavirta -126 729 020,05 -134 326 846,07

Rahoituksen rahavirrat:

Lyhytaikaisten lainojen nostot 219 168 724,29 231 448 563,85
Lyhytaikaisten lainojen -346 279 947,79 -263 142 195,23
takaisinmaksut
Pitkäaikaisten lainojen nostot 256 519 369,46 133 947 413,73
Pitkäaikaisten lainojen -92 735 246,89 -30 000 000,00
takaisinmaksut
Maksetut osingot 21 -6 724 119,67 -6 710 698,27
--------------------------------------------------------------------------------
Rahoituksen nettorahavirta 29 948 779,40 65 543 084,08

Rahavarojen muutos 17 944 523,29 807 896,22

Rahavarat tilikauden alussa 203 303 288,07 202 495 391,85
Rahavarat tilikauden lopussa 20 221 247 811,26 203 303 288,07


Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.



EMOYHTIÖN TILlNPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET
-------------------------------------
Fingrid Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (Finnish
Accounting Standards, FAS). Tilinpäätöksen erät on arvostettu alkuperäisen
hankintamenon perusteella.

Ulkomaan valuutan määräiset erät

Ulkomaan valuutan määräiset kaupalliset tapahtumat ja rahoituserät kirjataan
tapahtumapäivänä Euroopan keskuspankin keskikurssiin. Korolliset velat ja
saatavat ja niiden suojaukset arvostetaan tilinpäätöksessä Euroopan
keskuspankin julkaisemaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Eräpäivänä
korollisista veloista ja saatavista ja niitä vastaavista suojauksista
aiheutuvat kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Kaupallisen
valuuttavirran suojaamiseen käytetyistä johdannaisista syntyvät kurssierot
kirjataan oikaisemaan vastaavaa erää tuloslaskelmassa.

Korko- ja valuuttajohdannaiset

Koron- ja valuutanvaihtosopimuksia sekä valuuttatermiinejä ja korko-optioita on
käytetty rahoituspolitiikan mukaisesti Fingridin tase-erien korko- ja
valuuttariskin sekä kaupallisten erien suojaamiseen. Johdannaissopimukset
kirjataan samoja kirjanpidon kirjausperiaatteita noudattaen kuin erät, joita
johdannaiset suojaavat. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten ja korko-optioiden
korkoerät jaksotetaan ja kirjataan tuloslaskelmaan korkotuottoihin ja
-kuluihin. Korollista velkaa ja saatavia suojaavien valuuttatermiinien
korko-osuus jaksotetaan niiden voimassaoloajalle ja kirjataan
rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Korko-optioista maksetut tai saadut preemiot
jaksotetaan niiden suojausajanjaksolle.

Sähköjohdannaiset

Fingrid suojaa häviösähköhankintansa joko kahdenvälisillä sopimuksilla tai
pörssijohdannaisilla, joita ovat mm. termiinit, futuurit ja optiot. Näistä
aiheutuvilla menoilla ja tuloilla oikaistaan häviösähköhankinnan ostoja
tuloslaskelmassa sillä kaudella, johon niiden suojausvaikutus kohdistuu.
Optioista maksetut tai saadut preemiot jaksotetaan niiden suojausajanjaksolle.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot käsitellään vuosikuluina.

Käyttöomaisuuden arvostus

Käyttöomaisuus aktivoidaan välittömään hankintamenoon. Suunnitelmapoistot
lasketaan tasapoistoina käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan perusteella.
Tilivuoden aikana käyttöön otetun käyttöomaisuuden poistot lasketaan
hyödykekohtaisesti käyttöönottokuukausien mukaan.

Poistoajat ovat seuraavat:

Liikearvo 20 vuotta

Muut pitkävaikutteiset menot:

Johtoalueiden käyttöoikeudet 30-40 vuotta

Muut käyttöoikeudet taloudellisen käyttöajan mukaan, enintään 10 vuotta

Ohjelmistot 3 vuotta

Rakennukset ja rakennelmat

Sähköasemien rakennukset ja erilliset rakennukset 40 vuotta

Sähköasemien rakennelmat 30 vuotta

Kaasuturbiinivoimalaitosten rakennukset ja rakennelmat 20-40 vuotta

Erilliset rakennelmat 15 vuotta

Voimajohdot

Voimajohdot 400 kV 40 vuotta

Tasasähköjohdot 40 vuotta

Voimajohdot 110-220 kV 30 vuotta

Kreosoottipylväät ja niiden hävittämiskustannukset* 30 vuotta

Voimajohtojen (400 kV) alumiinipylväät 10 vuotta

Valokuitu-ukkosjohtimet 10-20 vuotta

Koneet ja kalusto

Sähköasemien koneet 10-30 vuotta

Kaasuturbiinivoimalaitokset 20 vuotta

Muut koneet ja kalusto 3-5 vuotta

* Hävittämiskustannukset on diskontattu nykyarvoon, joka on lisätty
käyttöomaisuuden arvoon ja kirjattu pakollisena varauksena.

Liikearvon poistoaika on 20 vuotta, koska kantaverkkoliiketoiminta on
luonteeltaan pitkäaikaista liiketoimintaa, jonka tuotot kertyvät usean
vuosikymmenen ajalta.

Päästöoikeudet

Päästöoikeudet käsitellään kirjanpidossa Kirjanpitolautakunnan lausunnon
1767/2005 nettomenettelyn mukaisesti.

Vaihto-omaisuuden arvostus

Vaihto-omaisuus esitetään FIFO -periaatteen mukaisesti hankintamenon, sitä
alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä.

Rahat, pankkisaamiset ja arvopaperit rahoitusomaisuudessa

Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteiset varat ja pankkitilit.
Rahoitusarvopaperit ovat sijoitus- ja yritystodistuksia, valtion
velkasitoumuksia sekä sijoituksia lyhyen koron rahastoihin. Markkinanoteeratut
arvopaperit ja niihin rinnastettavat varat arvostetaan alkuperäiseen
hankintahintaan tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.

Korolliset velat

Pitkäaikaiset korolliset velat muodostuvat rahoituslaitoslainoista ja sekä
kansainvälisen että kotimaisen joukkovelkakirjalainaohjelman alla liikkeeseen
lasketuista velkakirjoista. Lyhytaikaiset korolliset velat koostuvat kotimaisen
ja kansainvälisen yritystodistusohjelman alla liikkeeseen lasketuista
yritystodistuksista sekä pitkäaikaisten lainojen ja joukkovelkakirjalainojen
lyhytaikaisesta osuudesta. Velkaohjelmien puitteissa liikkeeseen lasketut
velkakirjat ovat sekä euro- että ulkomaan valuutan määräisiä. Fingridillä on
sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoista velkaa ja velkakirjoja, joissa on
korkorakennelmia. Korko jaksotetaan velan laina-ajalle. Velkakirjan mahdollinen
yli- tai alihinta jaksotetaan kyseisen velkakirjan laina-ajalle.
Valmiusluottojen järjestelypalkkiot kirjataan pääsääntöisesti heti kuluksi ja
luotonvarausprovisiot kirjataan kuluksi sopimusajalle.

Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinnassa noudatettavat periaatteet on esitetty konsernin
liitetiedoissa kohdassa 35.

Tuloverot

Veroihin kirjataan tilikauden tulosta vastaava suoriteperusteinen vero sekä
aikaisempien tilikausien verojen oikaisut.

Laskennalliset verot

Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei kirjata tuloslaskelmaan tai
taseeseen. Niitä koskevat tiedot esitetään liitetiedoissa.



2. LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN
-----------------------------
Fingrid Oyj:n liiketoiminta on kokonaisuudessaan järjestelmävastuullista
kantaverkkoliiketoimintaa, minkä johdosta liikevaihdon jakoa toimialoittain ei
ole.

LIIKEVAIHTO, 1 000 € 2010 2009
------------------------------------------------

Kantaverkkotulot 211 464 187 850
Tasesähkön myynti 159 812 92 497
Rajasiirto 23 865 24 353
Läpisiirtotuotot 19 298 27 904
Tehoreservi 13 962 13 469
Estlink pullonkaulatulot 9 465 0
Pohjoismaiset pullonkaulatulot 9 045 4 855
Syöttötariffipalvelutuotot 225 225
Muu liikevaihto 8 520 4 602
------------------------------------------------
Yhteensä 455 655 355 755


3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT, 1 000 € 2010 2009
----------------------------------------------------

Vuokratuotot 1 632 1 751
Saadut avustukset 138 105
Muut tuotot 5 207 392
----------------------------------------------------
Yhteensä 6 978 2 248


4. MATERIAALIT JA PALVELUT, 1 000 € 2010 2009
-----------------------------------------------------------------

Ostot tilikauden aikana 243 000 117 360
Häviösähköhankinnat 65 212 52 067
Varastojen muutos, lisäys (--) tai vähennys (+) -686 -787
-----------------------------------------------------------------
Aineet ja tarvikkeet 242 314 168 640

Verkkopalvelumaksut 49 54
Muut ulkopuoliset palvelut 10 571 16 675
-----------------------------------------------------------------
Palvelut 10 620 16 728
-----------------------------------------------------------------
Yhteensä 252 935 185 368
-----------------------------------------------------------------


5. HENKILÖSTÖKULUT, 1 000 € 2010 2009
---------------------------------------------------------------------------

Palkat ja palkkiot 17 177 16 028
Eläkekulut 2 435 2 244
Muut henkilösivukulut 773 1 314
---------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 20 385 19 587

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot 385 376
---------------------------------------------------------------------------

Lauri Virkkunen, puheenjohtaja (alkaen 1.7.2010) 11
Timo Karttinen, 1. varapuheenjohtaja 17 17
Arto Lepistö, 2. varapuheenjohtaja 19 23
Risto Autio, hallituksen jäsen 13 12
Ari Koponen, hallituksen jäsen 12 12
Ritva Nirkkonen, hallituksen jäsen 13 14
Anja Silvennoinen, hallituksen jäsen 12 13
Jorma Tammenaho, hallituksen varajäsen 5 7
Jussi Hintikka, hallituksen varajäsen 5 5
Pekka Kettunen, hallituksen varajäsen 5 5
Kari Koivuranta, hallituksen varajäsen 5 5
Jukka Mikkonen, hallituksen varajäsen 5 5
Juha Laaksonen, hallituksen varajäsen 5 5
Timo Ritonummi, hallituksen varajäsen 5 5
Timo Rajala, entinen puheenjohtaja (30.6.2010 asti) 9 17

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja 241 228

Eläkesitoumukset:
Eläkesitoumukset on kuvattu konsernin liitetiedossa 27.

Yhtiön palveluksessa toimihenkilöitä tilikauden aikana:
Henkilöstö keskimäärin 260 251
Henkilöstö vuoden lopussa 263 260


6. SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT, 1 000 € 2010 2009
------------------------------------------------------------

Liikearvo 6 433 6 433
Muut pitkävaikutteiset menot 6 409 7 127
Rakennukset ja rakennelmat 3 667 2 995
Koneet ja kalusto 32 537 31 666
Voimajohdot 27 289 25 821
------------------------------------------------------------
Yhteensä* 76 335 74 041

* sähköverkon poistot (liitetiedot 13 ja 14) 63 275 61 172


7. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT, 1 000 € 2010 2009
-----------------------------------------------------

Vieraat urakat, työsuoritukset ym. 32 606 30 683
Verkkovuokrat 9 860 431
Muut vuokrakulut 1 684 1 768
Muut kulut 6 243 6 513
-----------------------------------------------------
Yhteensä 50 393 39 395


8. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT, 1 000 € 2010 2009
-------------------------------------------------

Tilintarkastuspalkkiot 42 34
Muut palkkiot 46 8
-------------------------------------------------
Yhteensä 88 42


9. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT, 1 000 € 2010 2009
-------------------------------------------------------------------------

Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä -56 -10
Osinkotuotot muilta -4 -4
Korko- ja muut rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä
Korko- ja muut rahoitustuotot muilta -7 714 -5 021
-------------------------------------------------------------------------
-7 774 -5 036

Korko- ja muut rahoituskulut saman konsernin yrityksille 2 2
Korko- ja muut rahoituskulut muille 22 010 27 471
-------------------------------------------------------------------------
22 013 27 474

Yhteensä 14 238 22 438


10. TILINPÄÄTÖSSIIRROT, 1 000 € 2010 2009
--------------------------------------------------------------------------------

--------------------------------------------------------------------------------
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus 39 919 10 459


11. TULOVEROT, 1 000 € 2010 2009
----------------------------------------------------------------

Tuloverot tilikaudelta 2 207 1 760

Yhteensä 2 207 1 760

Laskennalliset verovelat ja -saamiset, 1 000 €
----------------------------------------------------------------

Laskennalliset verosaamiset
Väliaikaisista eroista 494 500
----------------------------------------------------------------
494 500
Laskennalliset verovelat
Väliaikaisista eroista 422 440
Tilinpäätössiirroista 113 453 103 074
----------------------------------------------------------------
113 875 103 514

Yhteensä 113 382 103 015


12. LIIKEARVO, 1 000 € 2010 2009
--------------------------------------------------------------------------

--------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 1.1. 128 664 128 664
--------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 128 664 128 664
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -79 343 -72 909
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. -6 433 -6 433
--------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12. 42 888 49 321
--------------------------------------------------------------------------

Kertynyt poistoero 1.1. -49 321 -55 754
Poistoeron lisäys 1.1. - 31.12.
Poistoeron vähennys 1.1. - 31.12. 6 433 6 433
--------------------------------------------------------------------------
Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12. -42 888 -49 321
--------------------------------------------------------------------------


13. MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT, 1 000 € 2010 2009
--------------------------------------------------------------------------

Hankintameno 1.1. 136 473 128 824
Lisäykset 1.1. - 31.12. 4 622 7 649
Vähennykset 1.1. - 31.12. -95
--------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 141 001 136 473
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -60 798 -53 671
Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. 36
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. -6 409 -7 127
--------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12.* 73 829 75 675
--------------------------------------------------------------------------

Kertynyt poistoero 1.1. -61 766 -65 057
Poistoeron lisäys 1.1. - 31.12. -4 433 -3 836
Poistoeron vähennys 1.1. - 31.12. 6 873 7 127
--------------------------------------------------------------------------
Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12. -59 326 -61 766
--------------------------------------------------------------------------

*Sähköverkon nettoinvestoinnit, 1 000 € 2010 2009
--------------------------------------------------------------------------

Kirjanpitoarvo 31.12. 72 067 73 747
Kirjanpitoarvo 1.1. -73 747 -67 685
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. 5 811 6 654
Vähennykset 1.1. - 31.12. 59
--------------------------------------------------------------------------

Yhteensä 4 189 12 715


14. AINEELLISET HYÖDYKKEET, 1 000 € 2010 2009
--------------------------------------------------------------------------------

Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1. 11 410 10 832
Lisäykset 1.1. - 31.12. 2 098 583
Vähennykset 1.1. - 31.12. 0 -4
--------------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 13 509 11 410
--------------------------------------------------------------------------------

Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1. 96 164 72 205
Lisäykset 1.1. - 31.12. 9 783 23 959
Vähennykset 1.1. - 31.12.
--------------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 105 946 96 164
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -19 337 -16 342
Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. -3 667 -2 995
--------------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12. 82 942 76 826
--------------------------------------------------------------------------------

Kertynyt poistoero 1.1. -9 577 -9 231
Poistoeron lisäys 1.1. - 31.12. -3 704 -3 341
Poistoeron vähennys 1.1. - 31.12. 3 667 2 995
--------------------------------------------------------------------------------
Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12. -9 614 -9 577
--------------------------------------------------------------------------------

Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1. 640 486 588 811
Lisäykset 1.1. - 31.12. 23 799 51 676
Vähennykset 1.1. - 31.12. -4
--------------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 664 281 640 486
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -230 476 -198 810
Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. 0
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. -32 537 -31 666
--------------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12. 401 268 410 010
--------------------------------------------------------------------------------

Kertynyt poistoero 1.1. -89 485 -87 667
Poistoeron lisäys 1.1. - 31.12. -47 222 -33 484
Poistoeron vähennys 1.1. - 31.12. 32 537 31 666
--------------------------------------------------------------------------------
Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12. -104 170 -89 485
--------------------------------------------------------------------------------
Voimajohdot
Hankintameno 1.1. 869 600 806 686
Lisäykset 1.1. - 31.12. 27 130 63 331
Vähennykset 1.1. - 31.12. -668 -417
--------------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 896 062 869 600

Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -261 908 -236 215
Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. 230 128
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. 27 289 -25 821
--------------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12. 607 095 607 692
--------------------------------------------------------------------------------

Kertynyt poistoero 1.1. -186 290 -168 272
Poistoeron lisäys 1.1. - 31.12. -61 472 -44 020
Poistoeron vähennys 1.1. - 31.12. 27 402 26 002
--------------------------------------------------------------------------------
Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12. -220 360 -186 290
--------------------------------------------------------------------------------

Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1. 118 107
--------------------------------------------------------------------------------
Lisäykset 1.1. - 31.12. 10
Vähennykset 1.1. - 31.12.
--------------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 118 118
--------------------------------------------------------------------------------

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1. 69 384 81 081
Lisäykset 1.1. - 31.12. 127 274 84 961
Vähennykset 1.1. - 31.12. -53 890 -96 659
--------------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 142 767 69 384
--------------------------------------------------------------------------------

Yhteensä* 1 247 700 1 175 440

* Sähköverkon nettoinvestoinnit, 1 000 € 2010 2009
--------------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 31.12. 1 144 803 1 098 811
Kirjanpitoarvo 1.1. -1 098 811 -1 029 072
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12. 57 464 54 518
Vähennykset 1.1. - 31.12. 442 293
--------------------------------------------------------------------------------

Yhteensä 103 898 124 550


15. SIJOITUKSET, 1 000 € 2010 2009
-------------------------------------------------

Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1. 505 505
-------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 505 505
-------------------------------------------------

Osuudet omistusyhteysyrityksissä
Hankintameno 1.1. 6 641 6 641
-------------------------------------------------
Lisäykset 1.1.-31.12.
-------------------------------------------------
Vähennykset 1.1.-31.12.
-------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 6 641 6 641
-------------------------------------------------

Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1. 850 721
Lisäykset 1.1. - 31.12. 66 135
Vähennykset 1.1. - 31.12. -3 -7
-------------------------------------------------
Hankintameno 31.12. 913 850
-------------------------------------------------

Yhteensä 8 059 7 996


16. VAIHTO-OMAISUUS, 1 000 € 2010 2009
------------------------------------------

Aineet ja tarvikkeet 5 542 5 318
Keskeneräiset työt 559 97
------------------------------------------
Yhteensä 6 101 5 415


17. SAAMISET OMISTUSYHTEYSYRITYKSISSÄ, 1 000 € 2010 2009
-----------------------------------------------------------

Lyhytaikaiset:
Myyntisaamiset 3 219 777
-----------------------------------------------------------
Yhteensä 3 219 777


18. SIIRTOSAAMISET, 1 000 € 2010 2009
----------------------------------------------

Korot ja muut rahoituserät 24 043 19 902
Myynnin ja ostojen jaksotukset 4 267 5 618
Verot 306
Muut siirtosaamiset 205 205
----------------------------------------------
Yhteensä 28 515 26 031


19. SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT, KULUKSI KIRJAAMATTOMAT MENOT JA 2010 2009
PÄÄOMA-ALENNUKSET LAINOJEN LIIKKEESEEN LASKEMISESTA, 1 000 €
--------------------------------------------------------------------------------

Pääoma-alennukset 2 588 3 833


20. RAHAVARAT, 1 000 € 2010 2009
--------------------------------------------------------------------------------

Sijoitustodistukset 99 484 74 590
Yritystodistukset 117 984 124 609
--------------------------------------------------------------------------------
217 468 199 198
--------------------------------------------------------------------------------

Pankin velkakirjat 0 1 700
Rahat ja pankkisaamiset* 3 780 2 405
--------------------------------------------------------------------------------
3 780 4 105

Yhteensä 221 248 203 303
*sisältää vakuudeksi annetut pantatut pankkitilit (liitetieto
30)


21. OMA PÄÄOMA, 1 000 € 2010 2009
-------------------------------------------------------

Osakepääoma 1.1. 55 922 55 922
Osakepääoma 31.12. 55 922 55 922

Ylikurssirahasto 1.1. 55 922 55 922
Ylikurssirahasto 31.12. 55 922 55 922

Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 7 711 9 467
Osingonjako -6 724 -6 711
Voitto edellisiltä vuosilta 31.12. 987 2 757

Tilikauden voitto 6 222 4 954

Oma pääoma 31.12. 119 054 119 556

Omasta pääomasta jakokelpoisia varoja 7 209 7 711


Osakemäärä, kpl Osake-sarja A Osake-sarja B Yhteensä
-------------------------------------------------------
1.1.2010 2 078 1 247 3 325
-------------------------------------------------------
31.12.2010 2 078 1 247 3 325
-------------------------------------------------------
A-sarjan osake oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään kolmella äänellä ja
B-sarjan osake yhdellä äänellä. Valittaessa hallituksen jäseniä jokainen
A-sarjan osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kymmenellä äänellä ja
jokainen B-sarjan osake yhdellä äänellä.

B-sarjan osakkeet tuottavat oikeuden saada ennen A-sarjan osakkeita
voitonjakoon käytettävissä olevista varoista jäljempänä määritelty vuotuinen
osinko. Tämän jälkeen jaetaan vastaava osinko A-sarjan osakkeille. Ellei
vuotuista osinkoa voida jakaa osakkeille jonakin vuonna, osakkeet tuottavat
oikeuden saada jakamatta jäänyt määrä myöhempinä vuosina voitonjakoon
käytettävissä olevista varoista kuitenkin siten, että B-sarjan osakkeet
tuottavat oikeuden saada vuotuinen osinko ja jakamatta jäänyt määrä ennen
A-sarjan osakkeita.

Yhtiökokous päättää vuotuisesta osingosta.
Osingon määrittely: vuotuinen osingon määrä lasketaan kalenterivuosittain
siten, että osakkeen merkintähinta, lisättynä mahdollisissa osakepääoman
korotuksissa maksetuilla määrillä ja vähennettynä mahdollisilla oman pääoman
palautuksina maksetuilla määrillä, kerrotaan osinkoprosentilla kuitenkin niin,
että minimiosinko on 6 %. Osinkoprosentin määrittelyn perusteena käytetään
Saksan valtion 30 vuoden obligaation tuottoa.

Vuoden 2010 osinkoehdotus on määritelty 6,0 %:n mukaan.

Vähemmistöosuuksia ei ole.



22. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ, 1 000 € 2010 2009
--------------------------------------------------------------------------------

Kertynyt poistoero suunnitelman mukaisista ja verotuksessa 436 359 396 440
tehtyjen poistojen erotuksesta


23. JOUKKOVELKAKIRJALAINAT, 2010 2009
1 000 €
--------------------------------------------------------------------------------

Kansainväliset: Eräpäivä Korko
EUR 10 000 31.03.2010 korkorakennelma 10 000
EUR 10 000 16.03.2011 3,625 % 10 000 10 000
EUR 25 000 23.03.2011 vaihtuvakorkoinen 25 000 25 000
EUR 15 000 24.03.2011 vaihtuvakorkoinen 15 000 15 000
EUR 20 000 07.04.2011 vaihtuvakorkoinen 20 000 20 000
EUR 25 000 16.03.2012 vaihtuvakorkoinen 25 000 25 000
EUR 25 000 12.04.2012 vaihtuvakorkoinen 25 000 25 000
EUR 10 000 16.04.2013 vaihtuvakorkoinen 10 000 10 000
EUR 20 000 28.04.2013 vaihtuvakorkoinen 20 000 20 000
EUR 20 000 15.10.2013 4,30 % 20 000 20 000
EUR 24 000 02.07.2014 vaihtuvakorkoinen 24 000 24 000
EUR 18 000 11.11.2014 vaihtuvakorkoinen 18 000 18 000
EUR 8 000 11.11.2014 vaihtuvakorkoinen 8 000 8 000
EUR 10 000 20.11.2014 3,26 % 10 000 10 000
EUR 20 000 11.04.2017 vaihtuvakorkoinen 20 000 20 000
EUR 25 000 11.04.2017 vaihtuvakorkoinen 25 000 25 000
EUR 30 000 15.06.2017 3,07 % 30 000
--------------------------------------------------------------------------------
305 000 285 000

FIM 160 000 19.08.2013 5,20 % 26 910 26 910
--------------------------------------------------------------------------------
26 910 26 910

JPY 1 000 000 12.07.2010 2,00 % 10 215
JPY 2 000 000 16.10.2010 1,022 % 15 504
JPY 3 000 000 05.07.2011 1,31 % * 28 200 28 200
JPY 3 000 000 25.07.2012 1,3575 % ** 25 400 25 400
JPY 3 000 000 20.04.2015 1,45 % 21 563 21 563
JPY 500 000 22.06.2017 1,28 % 4 507
--------------------------------------------------------------------------------
79 670 100 881

CHF 39 000 15.03.2010 2,24 % 25 000
CHF 39 000 22.05.2012 2,475 % 25 000 25 000
--------------------------------------------------------------------------------
25 000 50 000

CZK 750 000 05.05.2010 vaihtuvakorkoinen 24 902
--------------------------------------------------------------------------------
24 902

NOK 170 000 19.11.2014 4,68 % 20 166 20 166
NOK 200 000 17.10.2016 5,15 % 24 620 24 620
NOK 200 000 11.04.2017 5,16 % 24 620 24 620
NOK 200 000 10.11.2017 5,12 % 23 725 23 725
NOK 200 000 12.11.2019 5,37 % 23 725 23 725
--------------------------------------------------------------------------------
116 856 116 856

SEK 225 000 03.04.2012 vaihtuvakorkoinen 24 194 24 194
SEK 225 000 11.04.2012 vaihtuvakorkoinen 24 142 24 142
SEK 100 000 21.03.2013 vaihtuvakorkoinen 10 560 10 560
SEK 200 000 03.04.2013 3,70 % 21 305 21 305
SEK 175 000 04.04.2014 4,30 % 18 811 18 811
SEK 300 000 15.06.2015 3,195 % 31 168
SEK 100 000 17.06.2015 3,10 % 10 417
SEK 220 000 01.12.2015 korkorakennelma 24 336 24 336
SEK 100 000 15.01.2016 3,297 % 10 390
--------------------------------------------------------------------------------
175 321 123 347

Joukkovelkakirjalainat, pitkäaikaiset 630 557 642 276
yhteensä
Joukkovelkakirjalainat, lyhytaikaiset 98 200 85 620
yhteensä
--------------------------------------------------------------------------------

Yhteensä 728 757 727 896

* takaisinmaksuoikeus 5.7.2004, ei käytetty
** takaisinmaksuoikeus 25.7.2006, ei
käytetty


24. VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT VIIDEN VUODEN TAI SITÄ PIDEMMÄN 2010 2009
AJAN KULUTTUA, 1 000 €
--------------------------------------------------------------------------------

--------------------------------------------------------------------------------
Joukkovelkakirjalainat 186 586 187 589
Lainat rahoituslaitoksilta 173 576 20 000
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 360 162 207 589


25. VELAT SAMAN KONSERNIN YRITYKSILLE, 1 000 € 2010 2009
----------------------------------------------------------

Lyhytaikaiset:
Muut velat 586 508
----------------------------------------------------------
Yhteensä 586 508


26. VELAT OMISTUSYHTEYSYRITYKSILLE, 1 000 € 2010 2009
-------------------------------------------------------

Lyhytaikaiset:
Ostovelat 324 146
-------------------------------------------------------
Yhteensä 324 146


27. MUUT VELAT, 1 000 € 2010 2009
-------------------------------------------------------------------------------

Lyhytaikaiset:
Muut lainat / Yritystodistukset (kansainväliset ja kotimaiset) 94 559 221 671
Arvonlisäverovelat 3 051 3 169
Sähköverovelka 616 559
Muut velat 598 537
-------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 98 824 225 934


28. SIIRTOVELAT, 1 000 € 2010 2009
----------------------------------------------

Lyhytaikaiset:
Korot ja muut rahoituserät 12 658 11 602
Palkat ja henkilösivukulut 4 409 4 028
Myynnin ja ostojen jaksotukset 22 032 8 980
----------------------------------------------
Yhteensä 39 100 24 610
----------------------------------------------


29. PAKOLLISET VARAUKSET, 1 000 € 2010 2009
--------------------------------------------------------------------------------

Kreosootti- ja suolakyllästeiset puupylväät, 1 898 1 921
hävittämiskustannukset
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 1 898 1 921


30. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET, 1 000 € 2010 2009
-------------------------------------------------------------------------------

Vuokravastuut
Tulevan vuoden maksut 2 038 1 793
Myöhemmin 25 667 5 709
-------------------------------------------------------------------------------
27 706 7 501
Annetut pantit
Tilipanttaus, kiinteistövuokrasopimuksen vakuudeksi 46 46
Tilipanttaus, tulliluoton vakuudeksi 150 150
Tilipanttaus, sähkön pörssikaupan vakuudeksi 1 878 396
-------------------------------------------------------------------------------
2 074 592
Muut taloudelliset vastuut
Osakkuusyhtiön puolesta annettu vastatakaus 1 700 1 700
Luotonvarausprovisio ja sitoutumispalkkio:
Tuleva vuosi 120 158
Myöhemmin 89 255
-------------------------------------------------------------------------------
1 908 2 113

Lahjaprofessuuri Teknilliseen korkeakouluun vuosille 2006 - 2010 120


31. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTOJEN OIKAISUT, 2010 2009
1 000 €
--------------------------------------------------------------

Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
Poistot 76 335 74 041
Poistoeron muutos 39 919 10 459
Käyttöomaisuuden myyntivoitot/-tappiot (--/+) -404 183
Muut -39
Yhteensä 115 810 84 682
--------------------------------------------------------------


32. OIKEUDENKÄYNNIT JA VIRANOMAISMENETTELYT
-------------------------------------------
Vireillä ei ole toimintaan oleellisesti vaikuttavia oikeudenkäyntejä eikä
viranomaismenettelyjä. Johtoalueiden hankintaan liittyvissä lupamenettelyissä
valitetaan usein eri oikeusasteisiin. Yhtiön johdon arvion mukaan ei ole edellä
mainittuihin lupamenettelyihin tai muihinkaan liiketoiminnan osa-alueisiin
liittyen vireillä sellaisia oikeudenkäyntejä, joiden lopputulokset
vaikuttaisivat olennaisesti konsernin taloudelliseen asemaan. Markkinaoikeus
teki päätöksen joulukuussa 2008 liittyen Fingridin valitukseen koskien
Energiamarkkinaviraston päätöstä 13.12.2007, "Verkonhaltijan verkkotoiminnan
tuoton ja siirtopalveluista perittävien maksujen määrittämistä koskevien
menetelmien vahvistaminen 1.1.2008 alkavalle ja 31.12.2011 päättyvälle
valvontajaksolle". Markkinaoikeus muutti osittain Energiamarkkinaviraston
päätöstä Fingridin valituksen mukaisesti. Energiamarkkinavirasto on puolestaan
valittanut markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein
hallinto-oikeus hyväksyi osittain EMV:n valituksen.



33. SÄHKÖMARKKINALAIN MUKAINEN LIIKETOIMINTOJEN ERIYTTÄMINEN
------------------------------------------------------------
Tase- ja säätösähkö

Jokainen sähkömarkkinatoimija on velvollinen huolehtimaan sähkötaseensa
tasapainottamisesta joko sopimalla siitä Fingridin kanssa tai jonkun muun
toimijan kanssa. Fingrid ostaa ja myy tasesähköä tasapainottaakseen
sähkömarkkinatoimijan (tasevastaavan) tunnittaisen sähkötaseen. Tasesähkökauppa
ja tasesähkön hinnoittelu perustuvat tasepalvelusopimukseen, jonka ehdot ovat
yhtäläiset ja julkiset.

Fingrid huolehtii maan hetkellisen tehotasapainon ylläpidosta ostamalla ja
myymällä säätösähköä Suomessa. Tasevastaavat voivat osallistua pohjoismaiseen
säätösähkömarkkinaan jättämällä tarjouksia käytössään olevasta kapasiteetista.
Säätösähkömarkkinoille osallistumisen ehdot ja säätösähkön hinnoittelu
perustuvat tasepalvelusopimukseen.

Tasevastuun hoito

Energiamarkkinaviraston päätöksen mukaan Fingrid Oyj:n tulee eriyttää
valtakunnallisen tasevastuun hoitoon liittyvä toiminta muusta liiketoiminnasta
sähkömarkkinalain 7 luvun mukaisesti.

Tasevastuuyksikön tuloslaskelman eriyttäminen on toteutettu sisäisen laskennan
avulla seuraavasti:

Tuotot suoraan

Erilliskustannukset suoraan

Tuotannolliset kustannukset aiheuttamisperiaatteella

Hallinnolliset kustannukset aiheuttamisperiaatteella

Poistot aiheuttamisperiaatteella Fingrid Oyj:n poistokäytännön mukaan

Rahoitustuotot ja -kulut laskennallisen velan perusteella

Tuloverot laskennallisesti tuloksesta



Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin vuoden 2010 aikana oli 16 (14). Liikevoitto
oli 1,8 % (-5,1 %) liikevaihdosta.



TASEVASTUUN HOITO, 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009
ERIYTETTY TULOSLASKELMA 1 000 € 1 000 €
--------------------------------------------------------------------------------

LIIKEVAIHTO* 167 073 97 122

Materiaalit ja palvelut* -160 913 -99 177

Henkilöstökulut -1 202 -1 145

Poistot ja arvonalentumiset -943 -908

Liiketoiminnan muut kulut -1 000 -829
--------------------------------------------------------------------------------

LIIKEVOITTO 3 015 -4 936

VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA 3 015 -4 936
VEROJA

Tilinpäätössiirrot 173 295

Tuloverot -829
--------------------------------------------------------------------------------

TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO 2 359 -4 641
* Liikevaihto sisältää tasesähkön myyntiä 6,5 (4,2) miljoonaa euroa sekä
materiaalit ja palvelut sisältävät

ostoa 6,8 (3,7) miljoonaa euroa tasevastaava Fingrid Oyj:lle.



TASEVASTUUN HOITO, ERIYTETTY TASE
-------------------------------------------------------------------------
VASTAAVAA 31.12.2010 31.12.2009
1 000 € 1 000 €
-------------------------------------------------------------------------

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot 630 680
-------------------------------------------------------------------------

Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto 673 726
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 64
-------------------------------------------------------------------------
673 791

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 1 303 1 471

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset 4 480 976
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä 7 958 12 113
-------------------------------------------------------------------------
12 438 13 090

Rahat ja pankkisaamiset 1 1

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 12 439 13 091

VASTAAVAA YHTEENSÄ 13 741 14 562


VASTATTAVAA 31.12.2010 31.12.2009
1 000 € 1 000 €
-----------------------------------------------------

OMA PÄÄOMA
Osakepääoma 32 32
Ylikurssirahasto 286 286
Edellisten tilikausien voitto 11 338 15 979
Tilikauden voitto 2 359 -4 641
-----------------------------------------------------

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 14 015 11 656

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ -463 -290

VIERAS PÄÄOMA

Lyhytaikainen vieras pääoma
Ostovelat 2 739
Muut velat 190 457
-----------------------------------------------------
190 3 196

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 190 3 196

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 13 741 14 562


Kantaverkkotoiminta

Kantaverkkotoimintaan on katsottu kuuluvan Fingrid Oyj:n koko liiketoiminta,
mukaan luettuna järjestelmävastuu, joka sisältää tasevastuun.

Edellä mainitulla perusteella Fingrid Oyj:n tilinpäätös vastaa
kantaverkkotoiminnan tilinpäätöstä.



34. SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUVUT 2010 2009
------------------------------------------------------------

Sähköverkkotoiminnan sijoitetun pääoman tuotto % 4,8 3,2


Sijoitetun = tulos ennen satunnaisia eriä + korko- ja muut x 100
pääoman rahoituskulut + sähköverkon leasingmaksujen ja
tuotto, % vuokrien korko-osuudet
--------------------------------------------------------
taseen loppusumma - korottomat velat + sähköverkkoon
liittyvät leasing- ja vuokravastuut (keskimäärin
vuoden aikana)


35. PÄÄSTÖOIKEUDET
------------------
Fingridille myönnettiin päästöoikeuksia vuosille 2008 - 2012 yhteensä 126,3
tuhatta tonnia, josta Olkiluodon voimalaitoksen osuus 112,3 tuhatta tonnia.
Pääsääntöisesti Fingridillä on 31.12. hallussaan vähintään vuotuisia CO2
-päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia.

2010 2009
tCO2 tCO2
Vastikkeetta saadut oikeudet 25 261 25 261
Päästömäärät, Olkiluoto 674 1 000
Päästömäärät, muut voimalaitokset yhteensä 2 218 2 000
Päästöoikeuksien myynnit 9 000 22 000


3. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Helsingissä 14. helmikuuta 2011

Lauri Virkkunen
puheenjohtaja

Timo Karttinen
1. varapuheenjohtaja

Arto Lepistö
2. varapuheenjohtaja

Risto Autio

Ari Koponen

Ritva Nirkkonen

Anja Silvennoinen

Jukka Ruusunen
toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 15. helmikuuta 2011

PricewaterhouseCoopers Oy

KHT-yhteisö

Juha Tuomala, KHT

Source: Millistream