Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Tulva hellittää Lapissa

Lehdistötiedote  •  2012-05-24 14:35 EEST

Tulva hellittää Lapissa 

Kittilässä Ounasjoen tulvaveden korkeus ja virtaamat ovat kääntyneet laskuun. Tulvavesi kävi korkeimmillaan aamuyöllä 22.5 tasossa +176,83, joka ylittää ns. vahinkorajan kolmella senttimetrillä. Tämänhetkinen (24.5. klo 07.00) tulvavesi on korkeudella +176,43, joten vesipinta ja virtaama jatkaa laskuaan. Suuria vahinkoja Kittilän alueella aiheuttaneen vuoden 2005 tulvan aikana vesi nousi 0,87 metriä tämän kevään maksimikorkeutta korkeammalle.

Vaikka lähipäivien säätilalla on ratkaiseva merkitys tulvien kehittymisessä, on epätodennäköistä että  alkanut vesipinnan lasku kääntyisi uudelleen nousuun. Ounasjoen Kittilän pohjoispuolisella valuma-alueella lumimäärät ovat vähäisiä, mutta tasaisilla jänkäalueilla on runsaasti vielä vesistöihin purkautumatonta vettä.

Rovaniemellä vedenkorkeus on nyt hitaassa laskussa . Vesipinta kävi korkeimmillaan Ounasjoen ja Kemijoen yhtymäkohdassa Lainaanselällä 22.5 illalla tasossa +76,82, josta se kääntyi hitaaseen laskuun ollen nyt  (24.5. klo06.00) tasossa +76,48. Vaikka tulvaveden korkeus jäi noin 0,5 metriä vuoden 1993 tulvan korkeustason alapuolelle, aiheutti veden nousu pienehköjä vahinkoja mökeille ja varastorakennuksille.  Rovaniemen vedenkorkeus ei enää nouse, koska Kemijärven juoksutusta on pienennetty ja Marraskosken virtaamakin pienenee jo vähän. Molemmissa virtaamat laskevat jatkossa tämän hetken ennusteen mukaan. Kemijärven tulovirtaama on pienenemässä nopeasti ja Kitisen ja Kemihaaran virtaamat ovat myös laskussa. Kemijärvestä juoksutetaan nyt n.1200 m3/s.

Kevään 2012 suuruisia tulvia esiintyy kerran kymmenessä vuodessa.

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt

Kemijoki Rovaniemen kohdalla (Valajaskoski)

Kemijoen virtaama Valajaskoskella kävi huipussaan 22.5 ja oli suuruudeltaan noin 3600  m3/s. Tämän hetkisen ennusteen mukaan vesikorkeudet ja virtaamat kääntyvät lähipäivinä selkeään laskuun.

Vuosien 1961 – 2011 keskimääräisen maksimivirtaaman suuruus on ollut 2486 m3/s. Toteutunut maksimivirtaama on siis noin 40 % keskimääräistä suurempi. Viime vuosien suurin virtaama on vuonna 1993 mitattu 4207 m3/s. Kevään 2012 suuruisia  tulvia esiintyy seurantakohteessa kerran kymmenessä vuodessa. Tämän kevään tulvasta aiheutuu alueella vähäistä haittaa.

Ounasjoki Marraskosken kohdalla

Ounasjoen virtaama Marraskoskella oli suurimmillaan noin 1300 m3/s 23.5.2012. Virtaamat ja vesikorkeudet ovat tällä hetkellä laskussa.

Vuosina 1961–90 Marraskosken maksimivirtaama on ollut keskimäärin 992 m3/s. Keväällä 2005 suurin virtaama oli 1486 m3/s, joka on suurin Marraskosken kohdalla havaittu virtaama.  Kevään 2012 maksimivirtaama oli noin 30 % keskimääräistä suurempi. Kevään 2012 suuruisia  tulvia esiintyy seurantakohteessa kerran kymmenessä vuodessa.

Tämän kevään tulvasta aiheutuu vähäistä haittaa.

Tornionjoki Karungin kohdalla

Tornionjoen virtaama oli suurimmillaan noin 2700  m3/s 22.5. Ennusteen mukaan virtaamat ja vesikorkeudet kääntyvät ovat kääntyneet laskuun.

 Suurin tulvavirtaama vuosina 1961 - 90 on ollut 3667 m3/s ja keskimääräinen tulvavirtaama on ollut 2167 m3/s.  Pienin havaittu tulvavirtaama on ollut 1188 m3/s.

Ennustettu maksimivirtaama on noin  25 % keskimääräistä maksimivirtaamaa suurempi.

Ivalojoki Pajakosken kohdalla

Ivalojoen tulvahuippu oli 700 m3/s  lauantaina 19.5. 2012. Tämän hetkinen virtaama on noin 200  m3/s, joten virtaamat ovat kääntyneet selvään laskuun.

Suurin virtaama vuosina 1961–90 on ollut 900 m3/s. Vuonna 2000 virtaaman suuruus oli poikkeuksellisen suuri eli 920 m3/s ja keväällä 2005 syntyi uusi ennätysvirtaama1045 m3/s. Pienin havaittu tulvavirtaama on ollut 214 m3/s. Keskimääräinen vuoden maksimivirtaama on ollut 480 m3/s, joten tämän kevään 2012 maksimivirtaama oli noin 45 % keskimääräistä suurempi.  Tulvasta ei ole aiheutunut merkittäviä vahinkoja.

Tenojoki Onnelansuvannon kohdalla

Tenojoen virtaamat kohosivat viikolopun jälkeen lähes 1300 m3/s suuruisiksi. Sään viilentymisen johdosta virtaamat kääntyivät laskuun, mutta nousevat ennusteen mukaan tulevan viikonlopun tietämissä lähes 1200  m3/s suuruusluokkaan. Säävaihteluiden takia virtaamasta arvioidaan tulevan kaksihuippuinen.

Tenojoella suurin havaittu virtaama on ollut 2740 m3/s keväällä 1984 ja keskimääräinen tulvavirtaama on ollut 1300 m3/s. Ennusteen mukainen maksimivirtaama 1200 m3/s on siis vähän keskimääräistä pienempi. Pienin havaittu tulvavirtaama on ollut 531 m3/s.

Seuraava tiedote annetaan mikäli ennusteet poikkeavat nyt ennustetuista merkittävästi. Virtaamat seurattavissa vesistöissä ovat tänä keväänä keskimääräisiä suurempia, joten ranta-asukkaiden kannattaa suojella tulva-alueella olevaa irtainta omaisuuttaan omilla toimillaan. Asukkaiden olisi hyvä merkitä tämän kevään tulvaveden korkeus omaan pihapiiriinsä, jotta alueiden myöhemmässä käytössä asia voidaan ottaa paremmin huomioon.

Lisätietoja:

Operatiivinen toiminta
Investointivastaava Juha Kuivalainen , puh. 0400 142 298

Ennusteet ja ajankohtainen lumi- ja vesitilanne
Vesivara- ja ympäristöpalvelut -ryhmän esimies Timo Alaraudanjoki, puh 0400 188 466
Rkm Risto Lampela, puh. 040 742 5562

You haven't completed the steps for your Hosted Newsroom

You haven't entered a correct link to your helper.html file for your Hosted Newsroom. Go to Publish and complete the steps.