Valtioneuvosto

Työpaikoilla on tietoa ja halua työkyvyn ylläpitämiseen

Lehdistötiedote   •   Marras 30, 2010 15:20 EET

Tuoreiden tutkimustulosten mukaan osasairauspäivärahaa käytetään yhä enemmän, koska siitä koetaan olevan hyötyä sekä työntekijälle että työpaikalle. Osasairauspäivärahan yleistymiselle ei ole myöskään asenteellisia esteitä. Suurin osa suurista ja keskisuurista työpaikoista on käyttänyt sitä tai uskoo käyttävänsä tarpeen syntyessä.

Sosiaali- ja terveysministeriön TNS Gallup Oy:llä teettämän kyselyn* tavoitteena oli selvittää osasairauspäivärahan ja yhteisesti sovittujen työhön paluuta tukevien toimintatapojen soveltamista työpaikoilla. Yli 40 prosenttia vastaajista kertoi, että osasairauspäivärahaa on käytetty, ja yli 40 prosenttia suhtautui myönteisesti osasairauspäivärahan käyttöönottoon mahdollisen tarpeen synnyttyä.

Vastaajista 14 prosenttia ei ollut kiinnostunut osasairauspäivärahasta lainkaan. Sen hyödyntämättä jättämisen syyksi arvioitiin kiinnostuksen puute, tai koko asiaa ei tunnettu lainkaan. Kyselyyn osallistuneista pienimmillä työpaikoilla oli vähemmän kokemusta osasairauspäivärahasta. Pienimpien työpaikkojen osuus oli myös verrannollisesti suurin niiden työpaikkojen joukossa, jotka eivät aio käyttää etuisuutta.

Osasairauspäiväraha hyödyttää työntekijää ja työyhteisöä ja tuo työnantajalle rahallista hyötyä. Hyvät kokemukset ja jo pelkkä tahto saada käytännön kokemusta ovat tärkeitä (86 % ja 75 % vastaajista) syitä käyttää osasairauspäivärahaa. Yli puolet osasairauspäivärahaa käyttävistä yrityksistä tai organisaatioista näkee sen osana hyvää HR-politiikkaa ja työnantajakuvaa.

Sairauspoissaolojen seuranta on laajasti käytössä työpaikoilla. Suurin osa (87 %) vastaajista ilmoitti, että käytössä on yhteisesti sovittuja toimintatapoja sairauspoissaolojen seurantaan ja pitkien sairauslomien jälkeiseen työhönpaluuseen. Näistä vastaajista lähes 90 prosenttia kertoi määritelleensä toimintatavat sairauspoissaolojen seurantaan. Sen sijaan vain kaksi kolmasosaa (63 %) on laatinut toimintaohjeet myös työhön paluuseen sairausloman jälkeen.

Pienimmissä yrityksissä oli yhdessä sovittuja toimintatapoja vähemmän kuin suuremmissa. Neljäsosa vastaajista katsoi, että toimiminen tapauskohtaisesti aikaisemman kokemuksen mukaan riittää toimintatavaksi.

Osasairauspäivärahan käyttö kaksinkertaistunut Suomessa kokoaikatyötä tekevällä työntekijällä tai yrittäjällä on ollut vuodesta 2007 lähtien mahdollisuus palata pitkältä sairauslomalta osasairauspäivärahan tukemana. Vuoden 2010 alusta lähtien etuus on ollut käytettävissä myös työkyvyttömyyden alusta lukien kokoaikaisen sairauspäivärahan asemesta.

Karenssin lyhentämisen jälkeen etuutta on käytetty entistä laajemmin. Tänä vuonna osasairauspäivärahan käyttö näyttää vähintään kaksinkertaistuvan viime vuoteen verrattuna.

*Kyselytutkimuksen suoritti TNS Gallup Oy puhelinhaastatteluina 22.10.-4.11.2010 välisenä aikana ja sen tilasi sosiaali- ja terveysministeriön koordinoima Masto-hanke. Haastatteluja tehtiin yhteensä 303. Tutkimuksessa haastateltiin suurten ja keskisuurten (enemmän kuin 100 työntekijää) yritysten ja organisaatioiden henkilöstöhallinnon edustajia tai muita työnantajien edustajia.

Tutkimuksesta poimittua

43 % yrityksistä ja organisaatioista kertoi, että osasairauspäivärahaa on käytetty. 44 % kertoi todennäköisesti käyttävänsä, jos sille syntyy tarve. Arvioitaessa syitä osasairauspäivärahan käyttämättä jättämiseen työnantaja arvioi samanarvoisiksi syiksi (75 %, n=20) työntekijöiden kiinnostuksen puutteen ja oman tietonsa puutteen (65 %, n=20). Tärkeimmäksi syyksi käyttää osasairauspäivärahaa katsottiin sen tuoma hyöty työntekijälle ja työyhteisölle. Toiseksi tärkein syy oli päivärahan käytön tuoma rahallinen hyöty yritykselle. Taustaa Osasairauspäiväraha tukee työkyvyttömän henkilön jatkamista työssä ilman kokoaikaista poissaoloa omavastuuajan jälkeen tai palaamista omaan kokoaikaiseen työhönsä. Työnantaja sopii työntekijän kanssa siirtymisestä osa-aikaiseen työhön, jos työntekijä haluaa siirtyä osasairauspäivärahalle. Omavastuuaika on sairastumispäivä ja yhdeksän sen jälkeistä arkipäivää, käytännössä kaksi viikkoa. Omavastuuaikaa ei ole, jos osasairauspäiväraha jatkuu välittömästi sairauspäiväraha- tai kuntoutusrahakauden jälkeen. Osasairauspäivärahaa myönnetään vähintään 12 päivälle ja enintään 72 päivälle.

Osittainen työskentely sairauslomalla edistää joissakin tapauksissa kuntoutumista. Esimerkiksi masennustoipilaan toimintakyky palautuu vähitellen. Osasairauspäivärahaa voi käyttää asteittaisen työhön paluun apuna.

Vuonna 2009 osasairauspäivärahan saajia oli Kelan tilastojen mukaan yhteensä 2180. Vuonna 2009 syyskuun loppuun mennessä etuutta oli käyttänyt 1695 henkilöä, kun vuonna 2010 samassa ajassa käyttäjiä oli jo 3398.

Vuonna 2009 kokoaikaisen sairauspäivärahan saajia oli 326 605 henkilöä.

Lisätietoja Projektikoordinaattori Kirsi Hakala, Masto-hanke, p. (09) 160 73234, etunimi.sukunimi@stm.fi
Tutkimusjohtaja Sakari Nurmela, TNS Gallup Oy, p. (09) 613 50 587 tai 040 578 5080

Yhteenveto kyselytutkimuksesta: www.mastdo.fi/ekstrat/media

MastDo jakaa tietoa sekä työntekijöille että työnantajille ja aktivoi heitä oman työyhteisönsä itsearviointiin: Selvää tekstiä, valmiita listoja ja suomalaisille sopivaa kannustusta työhyvinvoinnin lisäämiseen ja joustaviin työkäytäntöihin. MastDo. on sosiaali- ja terveysministeriön, työmarkkinajärjestöjen sekä terveys- ja sosiaalijärjestöjen yhteiskampanja. Lue lisää www.mastdo.fi

 

Muualla verkossa  http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/020107101357HL?OpenDocument

http://www.ttl.fi/fi/terveys_ja_tyokyky/sairauspoissaolo/Sivut/default.aspx