Valtioneuvosto

Työryhmä ehdottaa kerjäämisen kieltämistä järjestyslailla, tavoitteena organisoidun kerjäämisen torjunta

Lehdistötiedote   •   Loka 06, 2010 18:51 EEST

Kerjäämisen kieltämistä selvittänyt työryhmä esittää järjestyslain muuttamista kerjäämisen ja laittoman leiriytymisen osalta.Lisäksi työryhmä esittää oikeusministeriölle kerjäämisen organisoinnin kieltämistä rikoslailla. Lainsäädäntömuutosten ja työryhmän ehdottamien muiden toimenpiteiden tavoitteena on organisoidun kerjäämisen ja siihen liittyvän kerjäläisten hyväksikäytön estäminen.

Yleisellä paikalla tapahtuvan toistuvan ammattimaisen kerjäämisen kieltämisellä säännöllisten tulojen hankkimiseksi, kerjäämisen organisoimisen kieltämisellä sekä leiriytymisen kiellolla voitaisiin työryhmän mukaan vaikeuttaa organisoitua kerjäämistä ja estää ennalta siihen liittyvien kielteisten ilmiöiden syntymistä.

Työryhmä jätti loppuraporttinsakeskiviikkona 6.10. sisäasiainministeri Anne Holmlundille.

Järjestyslailla ehdotetaan kiellettäväksi kerjääminen julkisella paikalla ja luvaton leiriytyminen

Työryhmän on arvioinut kerjäämisen kieltämistä Suomen järjestyslain kannalta. Suomi voi päättää kerjäämisen kieltämisestä perusoikeudet huomioiden kansallisella päätöksellä, koska tätä asiaa ei säädellä EU-oikeudessa tai kansainvälisillä sopimuksilla. EU-maista kerjäämisen kieltävää lainsäädäntöä on voimassa esimerkiksi Tanskassa, Itävallassa, Iso-Britanniassa, Luxemburgissa ja Espanjassa. Irlannissa asiaa koskeva lakiesitys on parlamentin käsittelyssä. Työryhmän ehdotukset eivät puutu EU-kansalaisten vapaaseen liikkuvuuteen.

Työryhmän ehdottaa, että ns. ammattimainen kerjääminen julkisella paikalla tulisi kieltää järjestyslailla. Kerjääminen on lisääntynyt merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kerjääminen on myös muuttunut aikaisempaa häiritsevämmäksi ja aggressiivisemmaksi.

Työryhmä toteaa, että kerjäämisen kieltämisellä vaikutettaisiin ennalta estävästi sellaiseen toimintaan, jossa käytetään hyväksi ihmisten hädänalaista asemaa. Erilaisiin häiriöihin ja rikollisuuteen puuttumattomuus voi luoda työryhmän mielestä pohjaa erityyppisen rikollisen toiminnan laajentumisella ja vakavoitumiselle. Työryhmä arvioi, että kerjäämisen kieltäminen vähentäisi Suomeen tulevien kerjäläisten määrää ja kerjäläisiin liittyvän organisoinnin, pakottamisen tai äärimuodoissaan ihmiskaupan kaltaisen toiminnan suuntautumista Suomeen.

Työryhmä ehdottaa, että järjestyslakiin sisällytettäisiin myös erityinen luvattoman leiriytymisen kielto. Leiriytymiskielto estäisi laittomien, rakenteiltaan ja paloturvallisuudeltaan puutteellisten majoitusalueiden syntymisen sekä kieltäisi kaikissa tilanteissa leiriytymisen tietyillä yksilöidyillä julkisilla paikoilla. Nykyisin useiden kymmenien henkilöiden luvattomissa leireissä asuu myös lapsia. Luvattomat leirit aiheuttavat pelkoa ja häiriötä leirien läheisyydessä.

Kerjäämisen organisoiminen tulisi kieltää rikoslaissa

Työryhmä esittää oikeusministeriölle, että rikoslaissa kriminalisoitaisiin kerjäämisen organisoiminen. Kerjäämisen organisoiminen (kerjäämisen edistäminen, kerjäämiseen ryhtymisen hyväksikäyttäminen taikka toisen kerjäämiseen vietteleminen tai painostaminen) tulisi säätää rangaistavaksi rikoslain 17 luvussa.

Kerjäämisen organisoinnin törkeä tekomuoto sisältäisi huomattavan taloudellisen hyödyn tavoittelun, rikoksen tekemisen erityisen suunnitelmallisesti, erityisen tuntuvan kärsimyksen aiheuttamisen sekä 18 vuotta nuoremman lapsen kohteena olemisen.

Rikollisjärjestöt käyttävät kerjäävien ihmisten hädänalaista asemaa hyväkseen. Kerjäämisen organisoinnin kriminalisoinnilla voitaisiin vaikuttaa myös kerjäämistä organisoiviin ja siitä taloudellisesti hyötyviin tahoihin. Tällä voitaisiin parantaa kerjäämistä harjoittavien henkilöiden asemaa. Osana ehdotettua toimenpidekokonaisuutta rikoslain muutoksilla voitaisiin estää ihmisten hyväksikäyttöön perustuvaa organisoitua kerjäämistä ja antaa viranomaisilla paremmat keinot puuttua ilmiöön.

Kerjäämisen organisoinnin mahdollisella kieltämisellä parannettaisiin kerjäläisten asemaa, koska ainakin osaan kerjäämistoimintaan liittyy kerjäläisten taloudellista hyväksikäyttöä. Kerjäläisiä järjestetään osittain organisoidusti Suomeen.

Ihmiskaupan uhrit tulisi pystyä tunnistamaan nykyistä paremmin

Työryhmän mielestä viranomaisten tulisi pystyä nykyistä paremmin tunnistamaan ihmiskaupan uhrit. Vuonna 2009 vain neljä tapausta eteni tuomioistuimeen ihmiskaupparikosepäilynä. Pieni määrä johtuu työryhmän mukaan ihmiskauppasäännösten vaikeaselkoisuudesta ja päällekkäisyydestä muiden tunnusmerkistöjen kanssa. Poliisilla ei Suomessa ole ollut perusteita tutkia kerjäämiseen liittyviä epäiltyjä rikoksia ihmiskaupparikoksina.

Työryhmä ehdottaa myös, että kerjäläisten lähtömaiden kanssa tehtäisiin yhteistyötä, jotta Suomen tilanteesta olisi oikeaa tietoa käytettävissä.

Kerjäämisen kieltämistä selvittäneen työryhmän puheenjohtajana toimi valtiosihteeri Antti Pelttari ja siinä olivat edustettuna oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, sisäasiainministeriön poliisi- ja maahanmuutto-osastot, Helsingin kaupunki sekä Helsingin poliisilaitos. Oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajat ovat jättäneet työryhmän loppuraporttiin eriävän mielipiteen.

Kerjäämisen kieltämistä selvittäneen työryhmän loppuraportti löytyy osoitteesta http://www.intermin.fi/julkaisu/312010

Lisätietoja: valtiosihteeri Antti Pelttari,071 878 8202