Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Uhanalaisia järvitaimenkantoja tutkitaan Etelä-Savossa

Lehdistötiedote   •   Marras 19, 2011 10:11 EET

Heinävedenreitillä saatiin tänä syksynä järvitaimenen emokalapyynnissä harvinaisia kaloja: kaksi nieriää, jotka painoivat 3,4 ja 3,6 kg. Vuoksen alueella järvitaimenen emokalapyynnissä saatiin lypsykelpoisia koiraita 13 kpl ja naaraita 6 kpl. Tulos on heikko eikä riitä geneettisesti monimuotoisten viljelykantojen ylläpitämiseen.

Järvitaimenistutukset perustuvat vähälukuisten naarastaimenien perimään. Emokalapyynti on tuottanut 2000-luvulla vuosittain vain 1-6 sukukypsää järvitaimennaarasta. Emokalapyynnin heikosta tuloksesta huolimatta Heinävedenreitin Kermankosken pienpoikasten määrä on korkein 30 vuoteen, yksittäisillä koealoilla yli 40 poikasta aarilla. Keskimääräiset tiheydet ovat nousseet myös Mäntyharjunreitin koskissa.

Napapiirin eteläpuoleiset järvitaimenkannat luokitellaan erittäin uhanalaiseksi. Syynä tähän on luontaisten kantojen häviäminen ja heikkeneminen. Erityisesti vaeltavien taimenten määrä lienee koko Järvi-Suomessa vähäinen. Etelä-Savossa meneillään olevassa Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishankkeessa pyritään edistämään kalastusmahdollisuuksia ja kehittämään istutuksiin perustuvaa lohikalojen kalastusta kestävän kalastuksen suuntaan niin, että samalla voidaan elvyttää luontaisia vaelluskalakantoja. Hanke ja sen yhteistyötahot ovat käynnistäneet kalatutkimuksia, joiden tarkoituksena on saada tietoa vaellus- ja petokalakannoista hyödynnettäväksi kantojen elvyttämisessä sekä vesienhoidossa. Kalastajilta kerätään tietoja merkityistä sekä isoista kaloista tutkimuksia varten.

Emokalojen määrä vähäinen, poikastiheydet nousussa

Noin 100 vuotta sitten sisävesien kalatutkimuksissa ja emokalapyynneissä kudulle palaavien vaellustaimenten keskipaino oli 4-5 kg. Nykyisin emokalapyynneissä yli 3 kilon naarastaimenet ovat harvinaisia. Kymijoen vesistöalueella, johon mm. Mäntyharjunreitti kuuluu, laitosviljelyyn pyydetään Rautalammin reitin neljältä koskialueelta luonnossa syntyneitä poikasia ja niistä kasvatetaan laitosviljelyn emokalasto. Poikaspyyntiin on siirrytty, koska vaelluksen tehneitä emokaloja ei ole saatu 20–30 vuoteen. Vuoksen alueella pyydetään kalanviljelyn tarpeisiin vielä emokaloja kolmesta kohteesta.

Jokipoikasten tiheyksiä on seurattu Heinävedenreitillä sähkökalastamalla vuodesta 1985 lähtien. Pienpoikasten määrä oli 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa yleensä alle 10 yks/a. Satunnaisesti saattoi yksittäisillä koealoilla olla jopa yli 25 yks/a, mutta vaihtelu oli suurta. Poikastiheydet alkoivat nousta 1990-luvun lopulla tasolle 15 – 20 yks/a ja vaihtelu pieneni. 2000-luvulla poikastiheydet edelleen nousivat. Viime vuosina tiheydet ovat olleet tasoa noin 30 yks/a, vuosina 2007 ja 2011 yksittäisillä koealoilla jopa yli 40 poikasta aarilla. Järvitaimenen alamitta oli 1980-luvulla Kermajärven ja Koloveden kalastusalueilla 35 tai 40 senttimetriä, 1990-luvulla 40 tai 45 senttimetriä ja 2000-luvulla se on nostettu 50 senttimetriin.

Pienpoikasten määrä on vaihdellut vuosittain voimakkaasti Mäntyharjunreitin koskissa, mutta pääsääntöisesti tiheydet ovat olleet alle 10 yks/aarilla. Kaivannonkoskessa on lähes säännönmukaisesti ollut 2000–luvulla noin 30 yks/a. Myös Ripatinkoskessa, Puuskankoksessa ja Tuhankoskessa on joinakin vuosina ollut korkeampia tiheyksiä. Vuonna 2009 Läsäkoskessa havaittiin 30 vuoden seurantajakson korkeimmat pienpoikastiheydet, noin 15 yks/a. Kahtena viimeisenä kesänä poikastiheydet ovat olleet alhaisia. Ilmeisesti hellekesien lämpimät vedet ovat vaikuttaneet asiaan. 

Kalastajilta kerätään tietoa isoista kaloista

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke kerää peto- ja vaelluskalatietoja vuosina 2011–2014. Kalastajilta kerätään suomunäytteitä ja kalatietoja yli 3 kg painoisista järvilohista, -taimenista ja kuhista. Hankkeessa tullaan merkitsemään yksilöllisesti noin 27 000 järvitaimenen ja -lohen poikasta. Merkintätutkimukset käynnistyvät laajemmin keväällä 2012, mutta jo nyt vesistöissä liikkuu merkittyjä luonnossa syntyneitä järvitaimenia ja istutuspoikasia.

Merkittyjen kalojen tietoja voi ilmoittaa sähköisesti riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen verkkosivuilla (www.rktl.fi > kala > kalavarat > kalamerkintä) tai postitse. Näiden lisäksi Mäntyharjunreitillä kerätään tietoja rasvaevällisistä, luonnossa syntyneistä taimenista sekä järvi- että koskialueilta. Luonnossa syntyneen taimenen erottaa rasvaevästä, joka puuttuu istutetuilta taimenilta. Myös Heinävedenreitillä ollaan siirrytty istutettujen taimenten rasvaeväleikkaukseen, jotta kalastajat ja kalatutkijat voivat erottaa villin luonnossa syntyneen taimenen istutetuista. Mäntyharjunreitillä tietoja voi ilmoittaa sähköisesti www.puula.fi tai postitse/puhelimella projektipäällikkö Teemu Hentiselle (p. 0400 623 207, Jääkärinkatu 14, 50100 Mikkeli). Luonnossa syntyneiden taimenten määrää selvitetään myös jokialueiden koekalastuksilla. Lisätietoja kalatietojen keräämisestä ja tietojen ilmoittamisesta löytyy hankkeen kotisivuilta. Sivujen oikotieosoite on www.ely-keskus.fi/etela-savo/kestavakalastus 

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Teemu Hentinen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0400 623 207, teemu.hentinen(at)ely-keskus.fi

Kalastusbiologi Lasse Hyytinen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 040 703 7838, lasse.hyytinen(at)ely-keskus.fi