Valtiovarainministerio

Urpilainen esittää konventtia pohtimaan EU:n instituutioiden ja perussopimusten tulevaisuutta

Lehdistötiedote   •   Marras 08, 2011 18:54 EET

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen mukaan Euroopan tulevaisuuden peruskivet on rakennettava yhdessä Euroopan kansalaisten kanssa jokaista eurooppalaista varten.

- Nämä peruskivet tarvitaan Euroopan vaurauden varmistamiseksi.

- Peruskivistä ensimmäinen on ihmisten ja instituutioiden välisen luottamuksen palauttaminen Eurooppaan. Pankit eivät luota toisiinsa, hallituksilla on vaikeuksia luottaa toisiinsa ja eurooppalaiset ihmiset ovat paikoin kyseenalaistaneet koko Euroopan integraation. Eurooppa voi kuitenkin kukoistaa vain silloin, kun se onnistuu lunastamaan arvostuksensa ja asemansa kansalaisten silmissä.

- Luottamuksen vahvistamiseksi Eurooppa tarvitsee tiukempia sääntöjä sekä talouspolitiikkaan että rahamarkkinoille. Tilanne, jossa kaikki eivät toimi yhteisten sääntöjen mukaan, on kestämätön. Tarvitsemme automaattisia sanktioita, jos sääntöjä ei noudateta.

- Markkinoille valtaa sääntöjen noudattamisesta ei voi antaa, vaan sen on oltava demokratian tehtävä. Siksi kannatamme kansainvälistä rahoitusmarkkinaveroa myös Suomessa yhdessä Saksan ja Euroopan komission kanssa.

- Toinen peruskivi nojaa demokratian ja kansalaisten osallistamisen vahvistamiseen. Euroopan Unioni on ollut demokratian projekti, ihmisten unioni ja sitä sen on oltava myös tulevaisuudessa. Unionin on tehtävä asioita, jotka ihmiset hyväksyvät ja näkevät jokapäiväisessä elämässään. Tämä on kaiken luottamuksen ja legitimiteetin lähde.

- Legitimiteetin saavuttamiseksi tarvitsemme avointa dialogia ja osallistumista. Konventtimenettelyn avulla unionin olisi mahdollista käsitellä kansalaisten kanssa kysymyksiä EU:n instituutioiden tulevaisuudesta, perussopimuksen mahdollisista muutoksista sekä tiukemmista sanktiomenettelyistä sääntöjen noudattamiseksi. 

Urpilainen huomautti, että lisäksi tarvitsemme nyt uutta eurooppalaista visiota.

- Kolmas peruskivi onkin sellaisen unionin luominen, joka toimii aktiivisesti kansalaistensa eteen, ei vain kriisin hallitsijana. Euroopan integraation synnyttäjien visio oli kestävän rauhan luominen ja demokratian vahvistaminen Euroopassa. Rauha ja demokratia ovat edelleen unionin keskiössä yhdessä työstä ja kasvusta syntyvän hyvinvoinnin kanssa. Tämä edellyttää kilpailukyvyn vahvistamista, joka syntyy panostuksistamme koulutukseen, vihreään kasvuun sekä tutkimus- ja kehitystyöhön.

Urpilaisen mukaan tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta on myös kilpailukykyinen yhteiskunta.

- Pohjoismaat ovat todistaneet tämän useaan kertaan todeksi kansainvälisissä vertailuissa. Olemme Pohjolassa kilpailukykyisiä, koska sekä miesten että naisten osallistuminen työmarkkinoille on korkealla tasolla. Lisäksi meillä on vahvat turvaverkot, jotka auttavat pudonneen ihmisen takaisin jaloilleen ja työhön. Nämä elementit lisäävät luottamusta yhteiskuntiimme sekä Pohjolassa että myös Saksassa. Euroopan sosiaalinen malli luo siltaa ihmisten ja unionin välille.

Urpilainen puhui maanantaina valtioneuvoston kanslian, ulkoministeriön Eurooppa-tiedotuksen ja Tampereen yliopiston järjestämässä keskustelutilaisuudessa Euroopan tulevaisuudesta Tampereella yhdessä pääministeri Jyrki Kataisen ja Saksan valtionvarainministeri Wolfgang Schäublen kanssa.