Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Uusia tutkimustuloksia Kernaalanjärven kalojen PCB-pitoisuuksista

Lehdistötiedote   •   Syys 15, 2010 08:00 EEST

Vuodesta 1986 alkaen on velvoitetarkkailuun perustuen seurattu Janakkalan Kernaalanjärven polykloorattuja bifenyyliyhdisteitä (PCB) kaloissa. Itä-Suomen yliopiston tutkimushankkeessa havaittiin vuonna 2005, että Kernaalanjärven kaloissa dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuus oli korkea. Itä-Suomen yliopiston jatkotutkimuksissa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tarkemmissa analyyseissä korkeat pitoisuudet varmistuivat. Nyt julkaistujen tulosten perusteella suositellaan, että mm. Kernaalanjärven haukien ja ahventen käyttöä rajoitettaisiin kahteen kertaan kuukaudessa.  Ankeriasta ei suositella syötäväksi ollenkaan. Kuhan käyttöön ei esitetä tässä vaiheessa rajoituksia.

PCB-yhdisteitä oli kaikissa analysoiduissa eliöissä, selkärangattomissa, vesikasveissa, kaloissa ja kalasääskessä. PCB:t rikastuvat ravintoverkossa eli pitoisuudet kasvavat ravintoketjun huippua kohti. Näin korkeimmat pitoisuudet ovat esimerkiksi kaloista petokaloissa. Niiden dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuudet ylittävät lainsäädännössä asetetun enimmäispitoisuusrajan. Myös toisen yhdisteryhmän eli ei-dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuudet ovat kohonneita ainakin hauessa ja ahvenessa.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan kalaa on hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa ja eri kalalajeja suositellaan käytettävän vaihdellen. Lisäksi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut poikkeuksen yleisiin syöntisuosituksiin siitä, että lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat aikuiset voivat syödä Itämeren isoa silakkaa tai vaihtoehtoisesti Itämerestä pyydettyä lohta tai taimenta vain 1-2 kertaa kuukaudessa, koska niiden dioksiini- ja PCB-pitoisuudet ylittävät enimmäispitoisuusrajan.

 

Nyt julkaistujen tutkimustulosten perusteella Kernaalanjärven ahventen, haukien, sulkavien ja toutainten PCB-pitoisuudet ovat suuria. Kyseiset kalat ovat pitoisuustasoiltaan sama luokkaa kuin Itämeren lohet, taimenet ja isot silakat, joiden käyttöä ravintona on suositeltu rajoitettavaksi. Janakkalan kunta paikallisena terveydensuojelun viranomaisena näkeekin nyt tärkeäksi soveltaa Eviran antamia kalan syöntisuosituksia myös Kernaalanjärven kaloihin korkean PCB-pitoisuuden vuoksi. Ankeriaalla PCB-pitoisuudet ovat niin suuret, että sen syöntiä tulisi kokonaan välttää. Edellä mainittuja Kernaalanjärven kaloja ei ole myöskään lupa pitää kaupan.

 

 


Tiukentuneet vierasainemääräykset antavat aihetta uudistaa kaloissa esiintyvän PCB:n tarkkailua

PCB:n kertymistä kaloihin on seurattu Tervakoski Oy:n velvoitetarkkailuna vuodesta 1986 alkaen. Dioksiinin kaltaisista PCB-yhdisteistä saatujen tutkimustulosten valossa ja tiukentuneiden vierasainemääräysten vuoksi Hämeen ELY-keskus esittää PCB-tarkkailuohjelman päivittämistä. Tarkkailuohjelman hyväksymisen yhteydessä kuullaan alan asiantuntijoita, vesialueen omistajia ja alueen kalastajia.

Vanajaveden reitin yläosasta poikkeuksellisen korkeat PCB-pitoisuudet havaittiin jo vuonna 1985 silloisen vesihallituksen seurantatutkimuksessa. Tarkemmilla tutkimuksilla selvisi, että PCB oli peräisin Tervakoskella sijaitsevasta silloisen Enso-Gutzeit Oy:n erikoispaperitehtaasta. Vuosina 1956–1984 tehtaalla oli käytetty noin 5 000 litraa PCB-valmisteita, joista yli 900 litraa oli joutunut vesistöön.

 

Kernaalanjärven sedimentteihin kulkeutuneen PCB:n suuren määrän takia ruoppausta tulisi välttää.

 

 

 

 


Taustatietoa Kernaalanjärvestä ja PCB:stä

 

Kernaalanjärvi on pinta-alaltaan 445 hehtaaria ja ekologiselta tilaltaan välttävä. Sen ympärillä on  runsaasti sekä pysyvää asutusta että vapaa-ajan asutusta. Järvi on suosittu virkistyskalastuskohde ja kuha on tärkein saaliskala.

 

PCB:n välitön myrkyllisyys on vähäistä. Sen sijaan PCB-yhdisteet ovat pysyvyytensä, kertyvyytensä ja haitallisten ominaisuuksiensa takia ns. ympäristömyrkkyjä. Rasvaliukoisina yhdisteinä PCB:t varastoituvat rasvakudoksiin. Altistumisen PCB-yhdisteille on todettu aiheuttavan mm. neurologisia haittoja sekä kehitys- ja lisääntymishäiriöitä eläimillä. PCB-yhdisteitä käytettiin vuoteen 1989 asti mm. sähkölaitteissa, eristysaineissa ja torjunta-aineiden lisäaineina. Nykyisin niiden käyttö on Suomessa kielletty. Yhdisteitä esiintyy kuitenkin edelleen ympäristössä, sillä ne hajoavat hyvin hitaasti.

 


Tutkimustulokset julkaistiin Hämeen ELY-keskuksen ja Janakkalan kunnan järjestämässä tiedotustilaisuudessa Janakkalassa 14.9.

 

Lisätietoja

  • yliopistotutkija Matti Leppänen, Itä-Suomen yliopisto, puh. 040 759 6959
  • erikoistutkija Hannu Kiviranta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, puh. 040 541 1958  
  • ylitarkastaja Ulla Karlström, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, puh. 040 487 7798  
  • ympäristöpäällikkö Heikki Tamminen, Janakkalan kunta, puh. (03) 680 1292
  • kalastusbiologi Jorma Kirjavainen, Hämeen ELY-keskus, puh. 050 356 8344.