Valtion Ympäristöhallinto

Väitös järvien pohja-alueiden hiilikaasupäästöistä

Lehdistötiedote   •   Kesä 14, 2011 14:15 EEST

Vesien pohja-alueiden, erityisesti kasvillisuusrantojen, tuottamat kasvihuonekaasut on otettava huomioon, kun arvioidaan ilmaston lämpenemisen vaikutuksia luonnonympäristöstä tulevien kasvihuonekaasujen määriin, toteaa Suomen ympäristökeskuksen ekosysteeminmuutosyksikön erikoistutkija Irina Bergström maanantaina 13.6. tarkastettavassa väitöksessään. Bergströmin mukaan ilmastonmuutos tulee mitä todennäköisimmin lisäämään kasvillisuusrantojen hiilikaasupäästöjä.

Bergströmin väitöskirjassa keskityttiin kahteen kasvihuonekaasuun, hiilidioksidiin ja metaaniin. Tutkijan mukaan erityisesti matalat, kasvillisuuden peittämät ranta-alueet ovat pinta-alaansa nähden näiden kaasujen merkittäviä lähteitä. Metaani, joka on voimakas kasvihuonekaasu, voi kasvillisuuspohjilla siirtyä pohjasedimentistä suoraan ilmakehään kasvien kautta, ja näin välttyä hapettumasta hiilidioksidiksi sedimentin pinnassa tai vedessä.

Bergström tutki työssään eteläsuomalaisten järvien, erityisesti vesikasvillisuuden peittämien ranta-alueiden tuottamaa hiilikaasujen määrää, ajallista ja paikallista vaihtelua sekä vaihtelun syitä. Säätelevistä tekijöistä tutkittiin lämpötilan, mutta myös vuodenajan, pohjan laadun, kasvilajin ym. muuttujien vaikutusta.

Väitöstutkimuksesta ilmenee, että erityisesti pienten, matalien järvien kasvillisuusrantojen pohja-alueidenhiilikaasupäästöt voivat olla alueellisesti merkittäviä verrattuina muihin luonnon päästöihin. Hiilikaasuvirtojen määrään vaikuttaa voimakkaasti lämpötila, vaikka muutkin tekijät voivat olla tärkeitä. Tulokset osoittavat myös sen, että kasvillisuusrantojen pohja-alueiden tuottamien kasvihuonekaasujen määrä kasvaa ihmisten ilmaston lämpenemistä edistävän toiminnan seurauksena. Siten hiilikaasujen joutuminen ilmaan vesistöjen kautta aiheuttaa kierteen, jossa luonnon hiilikaasut vahvistavat ilmastonmuutosta ilmakehään päästessään.

Alueellisesti tarkasteltuna ilmaversoisten järviruo´on ja järvikortteen peittämien ranta-alueiden yhteenlasketut kasvukaudenaikaiset metaanin kokonaispäästöt olivat tutkitulla 1600 km²:n alueella Hämeessä kolmanneksen suuremmat kuin avosoiden päästöt, vaikka ruoko- ja korterantojen pinta-ala oli vain alle puolet soiden pinta-alasta.

Tutkimustaan varten Bergström selvitti sekä suoraan mittaamalla että lämpötilamallien avulla, miten järvien pohjasedimenttien hiilidioksidituotanto muuttuu ilman lämpötilan muuttuessa ja mikä vaikutus vuodenajalla, vedensyvyydellä ja pohjan ominaisuuksilla on hiilidioksidin määrään. Lisäksi hän tutki, mikä yhteys kasvilajilla ja muilla ympäristötekijöillä on järven metaanipäästöihin ja mikä on alueellinen ja vuotuinen metaanipäästöjen määrä ranta-alueilla, joilla kasvaa järvikortetta, järviruokoa ja muita vesikasveja.

Väitöstilaisuus on maanantaina 13.6. kello 12 Viikissä, Biokeskus 2:n auditoriossa 1041 (Viikinkaari 5, Helsinki).

Lisätietoja

Erikoistutkija Irina Bergström, Suomen ympäristökeskus, puh. 0400 148 763, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi