Valtioneuvosto

Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen maaseudun kehittämisestä

Lehdistötiedote   •   Helmi 25, 2011 00:14 EET

Valtioneuvosto on antanut torstaina 24.2.2011 periaatepäätöksen maaseudun kehittämisestä. Valtioneuvoston periaatepäätös maaseudun kehittämisestä suuntaa ja sovittaa yhteen maaseudun kehittämisen tavoitteita ja toimenpiteitä eri hallinnonaloilla.  Periaatepäätöksen keskeisenä lähtökohtana on tunnistaa maaseudun mahdollisuudet sekä tulevaisuuden kannalta keskeiset haasteet ja etsiä toimenpiteitä niiden ratkaisemiseksi.

- Maaseudun elinkeinojen elinvoimaisuutta tulee edistää. Maataloustuotanto tulee olemaan jatkossakin merkittävä maaseudun elinkeino, johon monet maaseudun asiat kiinnittyvät. Lisäksi tarvitaan elinkeinorakenteen monialaistumista. Keskittymien ulkopuoliset yritykset on aktivoitava ja saatava tiiviimmin mukaan innovaatiotoimintaan, elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen linjaa.

- Kilpailukyky- ja erikoistumisvaatimusten kasvaessa on tärkeää, että monilukuisia, pieniä maaseutuyrityksiä autetaan pääsemään kasvu-uralle parantamalla maaseudun yrittäjäpalveluiden saatavuutta ja yksinkertaistamalla maaseudun monialayrittäjien byrokratiataakkaa, Pekkarinen jatkaa.

Monet pitkän aikavälin kehityssuunnat ovat myönteisiä maaseudun uudelle arvonnousulle ja globaalit kehitystrendit lisäävät kansalaisten uskoa maaseutuun. Väestön ikä- ja sukupuolirakenne on kuitenkin eri maaseututyypeillä vinoutunut. Kehitys näkyy väestöllisessä huoltosuhteessa. Maaseudulla on tunnistettu neljä keskeistä haastetta:

1) Varautuminen nopeaan ikääntymiseen

2) Palveluiden saatavuuden varmistaminen maaseudulla

3) Liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuurin kattavuudesta ja kunnosta huolehtiminen

4) Maaseudun elinkeinojen elinvoimaisuuden edistäminen

Maaseutu- sekä aluepolitiikka ovat sirpaloituneet lukuisiin toimijoihin, ohjelmiin ja hankkeisiin. Selkeän kansallisen näkemyksen saamiseksi maaseutu- ja aluepolitiikan suunnasta yksinkertaistetaan maaseudun kehittämiseen kohdistuvien ohjelmien toimintaa sekä määrärahojen käyttöä.

Erilaisia alueita varten tarvitaan räätälöityä politiikkaa. Maaseutunäkökulman huomioon ottamista kaikessa alueellisia vaikutuksia sisältävässä päätöksenteossa parannetaan. Kaikessa alueellisia vaikutuksia sisältävässä päätöksenteossa sekä keskushallinnossa että aluetasolla otetaan käyttöön maaseutuvaikutusten arviointi -menetelmä.

Vahvistetaan paikallisen kehittämistyön välineitä sekä tuetaan niiden yhteistyötä valtion ja kuntien viranomaisten kanssa. Lähialueen merkitys kasvaa laajassa kuntaliitoskunnassa. Suurenevissa kunnissa tarvitaan välineitä, joiden avulla kuntien osa-alueiden asiat tulevat huomioon otetuiksi kunnan päätöksenteossa.

Kestävä haja-asuminen on yksi Suomen merkittävimmistä vetovoimatekijöistä muihin maihin verrattuna. On keskeistä edistää maaseutuasumisen, kylien ja kirkonkylien kehitystä parantamalla maaseutunäkökulman mukanaoloa maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa. Joustavalla lainsäädännön soveltamisella helpotetaan maaseudun uusien elinkeinojen syntymistä.

Tilastointia on kehitettävä erilaiset alueet ja ilmiöt paremmin huomioivaksi. Nykyiseen alue- ja toimialajakoon perustuvat tilastot eivät kuvaa maaseudun kehitystä, eivätkä ne enää tue aluekehittämistyötä tarkoituksenmukaisesti. Tilastojen lisäksi on kehitettävä erilaisia paikkatietoon perustuvia väestön ja talouden kehittymistä kuvaavia tietoja, joka vastaisivat paremmin monipaikkaista asumista, vapaa-ajanviettoa, työntekoa ja taloutta.

 

Lisätiedot:

elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, TEM, puh. 010 606 3500

erityisavustaja Antti Törmänen, TEM, puh. 010 606 3533

ylitarkastaja Sanna Antman, TEM, puh. 010 604 7077