Valtioneuvosto

Valtioneuvoston viestintäyksikkö

Lehdistötiedote  •  2012-01-12 11:14 EET

Puhe
12.1.2012 09.40

Pääministeri Jyrki Katainen Euroopan tulevaisuus -seminaarissa Vaasassa

(muutosvarauksin)

Arvoisat läsnäolijat, hyvät naiset ja herrat,

Talouskriisi. Euron kriisi. Hallitusten välinen sopimus ilman Iso-Britanniaa.

Viime aikojen EU:ta koskevaa uutisvirtaa seuratessa voisi ajatella että EU on historiansa suurimmassa kriisissään. Ehkä onkin, mutta on hyvä muistaa, että eurooppalainen yhteistyö on yleensä edennyt kriisien kautta.

On tehtävä päämäärätietoista työtä, jotta kriisin seurauksena Euroopan unioni tulisi ulos vahvempana kuin ennen. Menneistä virheistä on opittava ja unionista on tehtävä toimintakykyisempi ja vahvempi.

Miksikö? Siksi, että me tarvitsemme vahvaa Eurooppaa ja vahvaa Euroopan unionia. Jotkut väittävät, että olemme menettäneet päätösvaltamme jonnekin Brysseliin. Emme me sitä ole minnekään menettäneet. Siellä me suomalaisetkin olemme päättämässä yhteisistä asioistamme - viime vuosina vieläpä selvästi kokoamme suuremmalla vaikutusvallalla.

On myös huomattava, että olemme myös päättämässä ja vaikuttamassa isoihin, maanosaamme ja koko maailmaa koskettaviin kysymyksiin - asioihin joihin piskuisella Suomella ei yksin olisi sananvaltaa. Vaikutukset silti tuntisimme muiden tekemistä päätöksistä.

On hyvä muistaa, että Euroopan unioni on tuonut maanosaamme ennennäkemättömästi rauhaa, hyvinvointia ja vapautta. Tuolle kaikelle on vaikea laittaa hintalappua. Niiden menettämisen hetkellä mikään hinta ei olisi liian suuri.

Hyvät kuulijat,

Useiden eurooppalaisten valtioiden talous on horjunut kuilun partaalla parin viime vuoden aikana. Kyse on luottamuspulasta taloutensa huonosti hoitaneiden valtioiden velanmaksukykyä kohtaan. Kriisimailla on itsellään suurin urakka tehtävänä, mutta myös IMF:n, EU:n ja euroalueen toimet ovat tarpeen pyrkiessämme hallitsemaan kriisiä.

Samalla on syytä analysoida kriisiin johtaneita syitä sekä toimia tulevien kriisien estämiseksi. Kriisimaiden elintason ja hyvinvoinnin rakentaminen alati kasvavan lainan varaan on tie, joka tulee lopulta päähänsä. Tämä ei ole ainoastaan euroalueen kriisi. Kansainvälisen finanssikriisin aikana ensimmäisenä vaikeuksiin joutuivat euron ulkopuoliset maat. Viimeksi vaikeuksissa ovat olleet samoista vaivoista kärsineet euromaat. Nyt kriisi näyttäisi eskaloituvan jälleen myös euroalueen ulkopuolella, esimerkiksi Unkarissa.

Euroalueen rakenteessa on omat syynsä kriisiin. Sen luoma luottamus kyllä suojasi heikkojakin jäsenmaita finanssikriisin ensiaallolta. Euroalueen suojissa ne olivat kuitenkin saaneet aivan liian halpaa lainarahaa. Velkaannuttiin massiivisesti lisäämällä tulonsiirtoja ja etuuksia lainarahalla, eikä pidetty samalla talouden pohjasta huolta.

Oli olemassa sellainen kuvitelma, että euroalueen maa ei voisi ajautua maksukyvyttömäksi. Siksi pankit, vakuutusyhtiöt ja muut rahoituslaitokset antoivat velkarahaa erittäin matalilla koroilla, kun valtiot sitä pyysivät. Kyseessä ei siten ollut suurten riskien toiminnasta tai ahneudesta. Euromaille lainaamista pidettiin päinvastoin riskittömänä matalan tuoton toimintana. Samalla euroalueen velkakirjat toimivat loputtomasti keskuspankkirahoituksen vakuuksina. Tämän yhdistelmän tuoma helppo raha houkutti päättäjiä enemmän kuin aitoa kilpailukykyä ja kasvua luovat vaikeat päätökset.

Hyvät ystävät,

Kriisi vaikuttaa kaikkiin maihin - ei vain niihin jotka ovat suoraan pulassa. Ruotsi juuri leikkasi loppuvuonna vuoden 2012 kasvuennustettaan rajusti. Yhdysvallatkin kertoi, että heidän taloutensa kehitys riippuu Euroopan talouden kehittymisestä. Sama tilanne on esimerkiksi Venäjällä ja Kiinassakin.

Tämä pätee myös Suomeen. Vientivetoisena taloutena olemme täysin riippuvaisia Euroopan ja maailman taloudesta. Suomalainen hyvinvointi on syntynyt siitä, että suomalaisen työn tuloksille on riittänyt maksukykyisiä ostajia Euroopassa - ja ympäri maailman.

Siksi Suomen talouden yllä olevien mustien pilvien kannalta ei ole merkitystä sillä, olemmeko euroalueen tai EU:n jäseniä. Mutta sillä on merkitystä sen kannalta, olemmeko suomalaiseen työhön ja hyvinvointiin liittyvissä ratkaisuissa voimattomia sivustaseuraajia vai vahvoja vaikuttajia.

Eristäytyminen kriisiltä pää puskaan laittamalla on siis mahdotonta. Myöskään mitään "velkasaneeraukseen ja piikki kiinni" -ihmelääkettä ei ole olemassa. Velkajärjestely päinvastoin kasvattaa meidänkin vastuitamme.

Esimerkiksi Kreikka tarvitsee lainaa velkojen leikkauksen jälkeenkin. Eikä se sitä vielä markkinoilta saa. Samalla on pääomitettava Kreikan pankit, muut Euroopan pankit sekä suojattava muita maita erityisjärjestelyin.

Onkin hyvä ymmärtää, että jos näin vaikeaan ja vaikutuksiltaan monisyiseen kriisiin olisi helppoja ja halpoja ratkaisuja, niin niitä olisi jo käytetty.

Suomen etu on jatkossakin olla vahvan euroalueen jäsen. Siksi Suomen on ponnisteltava sen tulevaisuuden turvaamiseksi. Mutta euroalueen talouskurin on parannuttava. Ja on oltava työkalut puuttua mahdollisiin tuleviin ongelmiin paljon nyt nähtyä aikaisemmin.

Arvoisat kuulijat,

Viime kuun Eurooppa-neuvoston ja euromaiden päämiesten kokouksissa tehtiin merkittäviä päätöksiä. Kokouksessa päätettiin muodostaa hallitustenvälisellä sopimuksella talousunioni, jonka sisällä sääntöjä tiukennetaan. Näin saadaan selkeästi enemmän ryhtiä taloudenpitoon. Kriisimekanismeja euroalueen kriisin ratkaisemiksi ja tulevien kriisien estämiseksi vahvistettiin. Lisäksi tehtiin merkittävä uusi päänavaus akuutin kriisin ratkaisemiseksi.

Tässä oli vahva suomalainen kädenjälki mukana. Suomen linja koko kriisin ajan on ollut Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n roolin vahvistaminen kriisin ratkaisemiseksi. Suomi on ajanut tätä linjaa heti ensimmäisestä Kreikan paketista lähtien sekä tehnyt lukuisia esityksiä IMF:n roolin lisäämiseksi. Huippukokouksessa päätettiinkin Suomen esittämästä mallista, jossa IMF:n lainanantokykyä vahvistetaan kahdenvälisillä lainoilla.

IMF:n vahvempi rooli on avainasemassa, koska markkinatoimijoilla on siihen vahva luottamus. IMF:n roolin vahvistaminen mahdollistaa myös Euroopan ulkopuolisten ylijäämämaiden osallistumisen kriisin ratkaisemiseen. Kuten sanottua, tämän kriisin jatkuminen vaikuttaa lähes kaikkiin maailmassa. Olen luottavainen, että moni Euroopan ulkopuolinen maa osallistuu yhteisiin talkoisiin kriisin taltuttamiseksi.

Huippukokouksessa päätettiin Suomenkin esityksen mukaisesti aikaistaa Euroopan vakausmekanismin käyttöönottoa. Tavoitteena on, että mekanismi astuisi voimaan jo heinäkuussa 2012. Pysyvä mekanismi on tehokkaampi ja selkeämpi kuin väliaikainen rahoitusvakausväline ERVV, joka perustuu takauksiin. Pysyvän vakausmekanismin EVM:n aikaistaminen on positiivinen asia ja tuo varmuutta kriisin ratkaisemiseen. Suomen on oltava jatkossakin euroalueen jäsen ja vahva vaikuttaja sen sisällä. Tämä tarkoittaa, että meidän on oltava mukana myös pysyvässä vakausmekanismissa.

Vakaa ja vahva euroalue on kaikkien etu. Ja sellaisessa eurossa mukana oleminen on Suomen etu.

Hyvät ystävät,

Vakaa ja vahva euroalue vaatii keinoja varmistaa, että kaikki sitoutuvat noudattamaan yhteisiä taloussääntöjä. Sääntöjä on päätetty tiukentaa uudella nopealla aikataululla laadittavalla hallitustenvälisellä sopimuksella. Paras vaihtoehto olisi ollut, että kaikki olisivat voineet olla mukana. Iso-Britannian vastustuksen vuoksi perussopimusmuutoksiin ei voitu kuitenkaan mennä.

Euromaiden lisäksi lähes kaikki muut EU-maat ovat jo ilmoittaneet sopimukseen mukaantulostaan. Siksi onkin erityisen tärkeää sitoa EU:n instituutiot - komissio, parlamentti ja tuomioistuin - osaksi sopimusta. Toinen selkeä tavoite on sopimuksen sulauttaminen osaksi EU:n varsinaista sopimusjärjestelmää pidemmällä tähtäimellä.

Den finanspolitiska överenskommelsen baserar sig på ett mer effektivt styrningssystem som syftar till att öka disciplinen i de offentliga finanserna. Samtidigt stärks tillväxten och konkurrenskraften, och det påförs strängare sanktioner för dem som genom sin dåliga ekonomi äventyrar välfärden i partnerskapsländerna.

I fortsättningen kommer det att vara lättare att vidta åtgärder mot sådana medlemsländer som bryter mot reglerna om underskottet i de offentliga finanserna. Det här är ett mål som Finland länge arbetat för. Införandet av sanktioner genom omvänd kvalificerad majoritet kommer också att automatiseras såsom Finland önskat. Det är också bra att medlemsländernas skyldighet att sörja för en hållbar ekonomi stärks på EU-nivå.

Taloussopimus perustuu tehokkaampaan ohjausjärjestelmään, jolla lisätään julkisen talouden kurinalaisuutta. Samalla vahvistetaan kasvua, kilpailukykyä sekä sanktioita niille, jotka huonolla taloudenpidollaan vaarantavat kumppanimaidenkin hyvinvoinnin.

Julkisen talouden alijäämää koskevia sääntöjä rikkovaa jäsenmaata kohtaan voidaan jatkossa helpommin ryhtyä toimenpiteisiin. Tämä on Suomen pitkään ajama tavoite. Myös sanktioiden määrääminen käänteisellä määräenemmistöpäätöksellä tulee olemaan entistä automaattisempaa Suomen haluamalla tavalla. On myös hyvä, että jäsenvaltioiden velvollisuus huolehtia kestävästä taloudenpidosta vahvistetaan EU-tasolla.

Olemme toki sopineet jo toissa vuosikymmenellä vakaus- ja kasvusopimuksesta. Eli olemme luvanneet euroalueen kumppaneillemme, että emme vastuuttomalla budjettipolitiikalla ja velkaantumisellamme vaaranna muidenkin taloutta. Valitettavasti kaikki eivät ole näin tehneet. Nyt tehtävät sitoumukset eivät tarkoita, että Suomen tarvitsisi muuttaa toimintaansa. Se tarkoittaa, että muidenkin on ryhdyttävä toimimaan kuten Suomi.

Arvoisat läsnäolijat,

Kaikki EU:n nykyiset ongelmat tuntuvat kiteytyvän tähän samaan alkusyyhyn - kyvyttömyyteen noudattaa sovittuja sääntöjä ja kunnioittaa perussopimusten määräyksiä.

Monen mielessä vaivaa epäoikeudenmukaisuuden tunne, joka tulee siitä, että yhteisessä rahaliitossa kaikki eivät ole noudattaneet yhdessä sovittuja sääntöjä. Kysytään, millä oikeudella toiset elävät leväperäisesti ja vaativat meiltä sellaista, mikä heille ei kuulu. Solidaarisuus saa erilaisen sisällön eri puolilla Eurooppaa. Suomalaisille solidaarisuus tarkoittaa sitä, että autetaan lähimmäistä, joka on joutunut hätään ilman omaa syytään. Epäoikeudenmukaisuuden tunne pitää ottaa vakavasti, sillä se johtaa helposti epäluottamukseen yhdessä tekemistä kohtaan.

Kreikka pääsi euroalueen jäseneksi täyttämättä lähentymiskriteereitä - nyt jälkeenpäin se on jäänyt kiinni tilastovääristelyistä, vaikka ongelmat on tuotu jäsenmaiden ja komission tietoon jo huomattavasti aiemmin..

Yhteisten sääntöjen noudattamista tarvitaan monella muullakin suunnalla. Tunnettu tosiasia esimerkiksi on, että aikoinaan yhdessä päätettyä euromaiden vakaus- ja kasvusopimusta on vesitetty. Sopimukseen erottamattomasti kuuluvan velkakriteerin noudattamista ei esimerkiksi ole pidetty tärkeänä.

EU:ssa tarvitaan siis uutta otetta ja paluuta peruskysymyksien ääreen. Sääntöjä ja sopimuksia on opittava kunnioittamaan, kuten ne on kirjoitettu ja tarkoitettu. Sopimukset eivät ole luovan tulkinnan lähtöpiste.

I grund och botten består EU nämligen enbart av värden och bestämmelser. Målsättningen för EU:s verksamhet bygger på gemensamma värden om frihet, demokrati, fred och välfärd, och denna målsättning förverkligas med hjälp av bestämmelser och inom ramen för dem. Den som bryter mot bestämmelserna bryter också ned vår gemensamma värdegrund.

Detta är den främsta orsaken till att vi behöver starka institutioner som bevakar och styr de medlemsländer som har en tendens att visa upp sina svaga sidor. I sin EU-politik slog Finland därför redan tidigt in på en linje där samhörigheten och institutionerna framhävs.

EU nimittäin koostuu lopulta vain arvoista ja säännöistä. Yhteisistä vapauden, demokratian, rauhan ja hyvinvoinnin arvoista syntyvät EU:n toiminnan päämäärät, joita toteutetaan sääntöjen keinoin ja niiden puitteissa. Sääntöjen rikkominen murentaa myös yhteistä arvopohjaamme.

Tämä on perimmäinen syy, miksi tarvitsemme vahvoja instituutioita: vahtimaan ja ohjaamaan alati heikkouteen sortuvia jäsenmaita. Siksi tämä yhteisöllisyyden ja instituutioiden korostaminen on ollut ja tulee myös olemaan Suomen EU-politiikan pitkä linja.

Arvoisat kuulijat,

Kannattaa muistaa silti jo puheeni alussa toteamani tosiasia: Euroopan unioni on ainutlaatuisella tavalla tuonut maanosaamme ennennäkemättömästi rauhaa, hyvinvointia ja vapautta.

Suomen kaltaisen avoimen talouden vientimaan hyvinvointi on kiinni siitä, minkälaisia päätöksiä Euroopassa ja maailmassa tehdään. Suomen etu on olla Euroopan unionin yhteistyön kärjessä kehittämässä ja osallistumassa siihen - sekä olla muokkaamassa Euroopasta mahdollisimman hyvää meille suomalaisille.

You haven't completed the steps for your Hosted Newsroom

You haven't entered a correct link to your helper.html file for your Hosted Newsroom. Go to Publish and complete the steps.