Valtioneuvosto

Valtiovarainministeriön 200-vuotishistorian kolmas osa julkistettu

Lehdistötiedote   •   Loka 29, 2010 13:57 EEST

Hyvinvoinnin turvaaja

Valtiovarainministeriö historian kolmas osa, Hyvinvoinnin turvaaja, julkistettiin tänään 29.10.2010. Teos valottaa ministeriön roolia Suomen historiassa vuodesta 1966 alkaen.

Historian kaksi ensimmäistä osaa julkistettiin viime vuoden lokakuussa. Historian ovat kirjoittaneet taloushistorian professori Sakari Heikkinen ja dosentti Seppo Tiihonen. Teoksen kustantaja on Edita Publishing Oy.

Ministeriön historian kolmas osa alkaa vuodesta 1966. Tuolloin nimitetty pääministeri Rafael Paasion hallitus oli merkittävä valtiovarainministeriön kannalta, sillä ajankohtaa pidetään yleisesti niin sanotun hyvinvointivaltiopolitiikan käynnistäjänä. Tuon politiikan toteuttaminen toi valtiovarainministeriölle kovan työsaran, sillä julkiset menot alkoivat kasvaa aivan uutta vauhtia. Valtiovarainministeriön tehtäväksi muodostui tämän jälkeen sekä rahoituksen hankkiminen toteutetuille uudistuksille että kasvavien menojen pitäminen tasapainossa tuloihin nähden. Valtiovarainministeriö astui usein herkille varpaille etsiessään tasapainoa tulojen ja menojen välille niin, että samaan aikaan turvataan kansantalouden kasvu.

Historian kolmas osa alkaa 1960-luvun lopulta myös siitä syystä, että tuolloin ministeriöön luotiin välineet, joiden avulla se on hoitanut valtiontaloutta ja suunnitellut talouspolitiikkaa. Päävastuun näistä uudistuksista ja ministeriön sisäisen johtamisjärjestelmän remontista kantoi vuonna 1970 ministeriön ensimmäiseksi valtiosihteeriksi nimitetty Paul Paavela. Hän oli keskeinen henkilö luotaessa hallituksen tärkeintä talouspoliittisen johtamisen elintä, hallituksen talouspoliittista ministerivaltiokuntaa. Paavelaa voidaan pitää valtiovarainministeriöön synnytetyn tehokkaan hallintokoneen isänä. Tuota konetta on sen jälkeen hienosäädetty, mutta sen perusosia ei ole remontoitu. Se on tuottanut vuosikymmenestä toiseen hyviä tuloksia Suomen kansantaloudelle ja valtiontaloudelle.

1990-luvun alun talouslaman ja pankkikriisin hoidossa valtiovarainministeriön talouden hoidon välineet joutuivat kovaan kokeeseen. Ahon hallituksen aikana valtiovarainministeriön poliittinen johto oli uskottu yhdelle ministerille, Iiro Viinaselle. Hallituksen toimintaa hallitsivat talouden kysymykset jopa niin, että hallituksen kaikkia päätöksiä oli tarkasteltava talouden ja valtiontalouden kannalta. Muut ministeriöt kokivat, että valtiovarainministeriö on niitä ohjaava superministeriö valtioneuvoston sisällä.

Valtiovarainministeri Viinanen ja ministeriön virkamiesjohto saivat näkyvän aseman tiedotusvälineissä. He joutuivat edustamaan talouden ja valtiontalouden realiteetteja, jotka eivät kuitenkaan olleet heidän oma keksintönsä vaan kansainvälisten lainamarkkinoiden haltijoiden vaatimus. Suomen valtion budjetin menoja rahoittavat ulkomaiset lainoittajat seurasivat herkeämättömällä mielenkiinnolla tiukan finanssipolitiikan pitävyyttä. Laman ja pankkikriisin dramaattisina hetkinä mielikuva superministeriöstä vahvistui edelleen.

Lisätietoja: Neuvotteleva virkamies Seppo Tiihonen, puh. 09 160 33193 (seppo.tiihonen@vm.fi) ja professori Sakari Heikkinen, puh.09191 24898 (sakari.heikkinen@helsinki.fi), Helsingin yliopisto