Aluehallintovirasto

Vapo Oy:n hakemus Isonevan turvetuotannon aloittamisesta Haapavedellä hylätty

Lehdistötiedote   •   Syys 13, 2010 12:00 EEST

Lisätiedot:
Esittelijä Kati Manu, puh. 040 162 4886
Ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa, puh. 040 742 3395

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 13.9.2010 antamallaan päätöksellä nro 75/10/1 hylännyt Vapo Oy:n hakemuksen turvetuotannon aloittamisesta Haapaveden Isonevalla.

Vapo Oy:n ympäristölupahakemus koski Ainalin kylässä noin 9 km Haapaveden kaupungin keskustasta koilliseen sijaitsevan Isonevan (92,6 ha) turvetuotantoa ja vesien johtamista Korkatin ja Ainalin kautta alapuoliseen vesistöön. Lisäksi hankkeessa oli kyse myös Isonevalla sijaitsevan noron (Nevanperänlamminoja) luonnontilan muuttamisesta sekä päästöjen vaikutuksesta Haapaveden lintuvedet ja suot -nimiselle Natura-alueelle, johon myös Korkatti ja Ainali kuuluvat.

Isonevalla oleva noro on luonnontilainen

Aluehallintovirasto on päätöksensä perusteluissa todennut mm., että suunnitellulla tuotantoalueella virtaava Nevanperänlamminoja on osittain luonnontilainen ja osittain vähintäänkin luonnontilaisen kaltainen vesilain tarkoittama suojeltu pienvesiluontotyyppi.

Nevanperänlamminojan edustavuutta ja erityisluonnetta suoalueella virtaavana norona on aluehallintoviraston käsityksen mukaan korostanut se, että uoma saa vetensä luonnontilaisesta Nevanperänlammesta, mikä takaa noron vesityksen poikkeuksellisen kuivia jaksoja lukuun ottamatta. Vuonna 2008 tehdyn Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin perusteella Nevanperänlamminoja kuuluu havumetsävyöhykkeen turvemaiden latvapurona luokkaan vaarantunut (VU). Aluehallintovirasto on katsonut, että Isonevan suunnitellun turvetuotantoalueen halki virtaavan Nevanperänlamminojan muuttaminen vaarantaisi huomattavasti suoalueilla olevien luonnontilaisten tai luonnontilaisen kaltaisten norojen suojelutavoitteet Haapavedellä ja sen lähiympäristössä. Edellytyksiä poikkeusluvan myöntämiselle ei näin ollen ole ollut.

Vaikutukset Natura-alueen luontoarvoille olisivat merkittävät

Isonevan suunniteltu turvetuotantoalue sijaitsee Haapaveden lintuvedet ja suot Natura 2000 -alueen koillispuolella. Sekä Korkatti että Ainali kuuluvat Natura 2000 -alueeseen. Ne on valittu suojeluun lintuvesimerkityksensä takia, mutta ne on suojeltu sekä lintudirektiivin että luontodirektiivin mukaisena alueena. Näin ollen myös järvien edustama luontotyyppi (humuspitoiset lammet ja järvet) on suojelun kohteena.

Asiassa on luonnonsuojelulain kannalta kysymys siitä, heikentääkö hanke merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Korkatti ja Ainali on otettu Natura 2000 -kohteeksi. Hakijan esittämissä vesien johtamisvaihtoehdoissa vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Korkattiin.

Korkatti on matala ja rehevä järvi, jossa happitilanne on jo nykyisellään huono. Merkittävin Korkatille aiheutuva riski on järven umpeenkasvu, minkä mahdollisuutta lisäävät sekä valuma-alueen pieneneminen että ravinnetason nousu. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (nykyinen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) on lausunnossaan yleistä etua valvovana luonnonsuojeluviranomaisena katsonut Isonevan turvetuotantohankkeen heikentävän merkittävästi Natura-verkostoon sisällytetyn Korkatin alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura-verkostoon.

Aluehallintovirasto on katsonut, että hakijan esittämät Isonevan vesien johtamisvaihtoehdot heikentävät merkittävästi järven umpeenkasvun takia Korkatin luonnonarvojen säilymistä. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon luonnonsuojelulain 66 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojelulain
41 §:n 3 momentin säännökset hakemus on hylätty.

Isonevan turvetuotantoalueen sijoittamisen ja alueen kuivatuksen järjestämisen muutetusti niin, etteivät ojitus ja alueella tapahtuva turvetuotanto vaikuttaisi Nevanperänlamminojan luonnontilaan eivätkä merkittävästi heikentäisi Natura-alueen suojeluperusteena olevia luonnonarvoja, ei katsottu olevan käytännössä mahdollista.

Näin ollen myöskään Nevanperänlamminojan lähiympäristön ulkopuoliselle Isonevan turvetuotannolle ei ole ollut ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä.

Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan PSAVIn www-sivuilla