Valtion Ympäristöhallinto

Vesitilanne lokakuun lopussa 2011: Vedenpinnat korkealla Lapissa ja maan keskiosassa

Lehdistötiedote   •   Marras 01, 2011 21:51 EET

Lokakuu oli tavallista lämpimämpi. Maan etelä- ja keskiosassa satoi keskimääräistä vähemmän mutta Lapissa puolestaan sitä runsaammin. Vedenpinnat olivat lokakuussa korkealla maan keskiosassa sekä Lapissa, mutta ne ovat laskeneet jo monin paikoin suurimmista lukemista. Vedenkorkeuksissa ja virtaamissa ei ole odotettavissa suuria muutoksia lähimmän parin viikon aikana. Pohjaveden pinnat nousivat syyssateiden myötä. Pintaveden lämpötilat pysyivät lokakuussa keskimääräistä korkeammissa lukemissa.

Sadanta

Lokakuussa satoi Lapissa runsaasti mutta maan etelä- ja keskiosan keskiarvoa vähemmän. Kuukauden sadanta oli 40–100 mm eli 70–200% keskimääräisestä. Eniten sadetta kertyi Ounasjoen latvoilla. Vähiten satoi maan etelä- ja keskiosan sisämaassa.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Syyssateet nostivat vedenkorkeuksia hyvin korkealle maan keski- ja länsiosassa. Useimmissa järvissä vedenpinta kääntyi kuitenkin laskuun lokakuussa. Silti vedenkorkeudet olivat monin paikoin edelleen ajankohtaan nähden huomattavan korkealla. Maan itäosan suurissa järvissä vedenpinnat olivat lokakuussa enimmäkseen nousussa. Saimaa ja Pielinen olivat yhä tavallista alempana, mutta useat muut järvet, esimerkiksi Kallavesi ja Kyyvesi, olivat lokakuun lopussa selvästi keskimääräistä korkeammalla. Lapissa sateet saivat vedet nousemaan kuukauden alkupuolella korkealle niin joissa kuin järvissäkin, ja Länsi-Lapissa hätyyteltiin paikoitellen lokakuun vedenkorkeus- ja virtaamaennätyksiä. Inarinjärven vedenpinnan nousu tasaantui vasta kuun lopussa, jolloin vesi oli 35 cm keskimääräistä ylempänä. Myös maan etelä- ja lounaisosan jokien vedenpinnat ja virtaamat nousivat sateiden myötä. Järvien vedenkorkeuden muutokset jäivät näillä alueilla kuitenkin enimmäkseen pieniksi, ja kuukauden lopussa vedenpinnat olivat lähellä keskimääräisiä korkeuksia. Päävesistöjen virtaamat vaihtelivat keskimääräisen molemmin puolin; Vuoksessa ja Oulujoessa virtasi vettä tavallista vähemmän mutta Kymi- ja Kokemäenjoessa sekä Kemijoessa runsaasti. Kemijoen virtaama oli lokakuussa ajankohtaan nähden poikkeuksellisen suuri ja jopa tämänvuotista kevättulvahuippua isompi.

Pohjaveden korkeus

Pohjaveden pinnat ovat nousseet syyssateiden täydentäessä pohjavesivarantoja. Pinnankorkeudet ovat suuressa osin maata 15–45 cm yli keskimääräisen. Etelärannikolla, Ahvenanmaalla ja itärajalla pohjavedet ovat paikoitellen vielä alle keskiarvojen, mutta pinnat ovat kuitenkin lähteneet nousuun.

Pintaveden lämpötila

Pintaveden lämpötilat pysyivät suurimman osan kuukautta ajankohdan keskiarvojen yläpuolella. Lämpötilalukemat laskivat kuukaudessa noin 3–6 asteella. Lokakuun lopussa pintaveden lämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa 5–8 astetta, pohjoisosassa pääosin alle 5 astetta. Vedet olivat monin paikoin pari astetta ajankohdan keskimääräistä lämpimämpiä. Lapin järvissä ei ole vielä jääpeitettä, ja etenkin pienten järvien jäätyminen on siellä myöhässä keskimääräisestä.

Ennuste

Järvien ja jokien vesitilanteeseen ei ole odottavissa suuria muutoksia lähimpien parin viikon aikana. Märän maaperän vuoksi mahdolliset runsaat sateet kuitenkin nostaisivat virtaamia nopeasti.

Ennusteen mukaan Saimaan pinta nousee marraskuun aikana hiukan, todennäköisesti alle 10 cm. Pielisessä nousua kertynee 5–15 cm, Kallavesi pysynee melko lähellä nykyistä tasoaan.

Päijänteen vedenkorkeus on kääntymässä vähitellen hitaaseen laskuun ja on marraskuun lopussa luultavasti muutaman sentin tämänhetkistä tasoa alempana, sateista riippuen. Kymijoen vesistön pohjoisosassa useimmat syksyn aikana hyvin korkealle nousseet järvet jatkavat laskuaan. Suurimmat järvet, kuten Keitele, Pielavesi-Nilakka ja Konnevesi, pysyvät kuitenkin nykyisen tason tuntumassa. Mäntyharjun reitillä tilanne jatkuu runsasvetisenä; Puula ja Vuohijärvi pysyvät ajankohtaan nähden hyvin korkealla vielä useita viikkoja. Kymijoen virtaama pysyy ajankohtaan nähden suurena ainakin vuodenvaihteeseen saakka.

Kokemäenjoen vesistössä useimpien luonnontilaisten järvien pinnat laskevat marraskuussa. Suuremmissa järvissä muutokset ovat pienempiä. Mallasvesi, Vanajavesi, Näsijärvi ja Tampereen Pyhäjärvi pysynevät lähiviikot suunnilleen nykyisillä tasoillaan. Ähtävänjoen vesistössä Lappajärven pinta on edelleen korkealla, mutta jatkaa marraskuussa laskuaan.

Lapissa Inarijärven pinta pysyy ajankohtaan nähden korkealla ainakin marraskuun ajan, ja nykyisellä juoksutuksella järven pinta saattaa vielä hiukan nousta, vaikka lokakuussa ajankohtaan nähden poikkeuksellisen suureksi kasvanut tulovirtaama on jo laskussa.

Lisätietoja

Vesitilanne yleensä

Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0400 148 541, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0400 148 603, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 831 9165, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Pohjavesi

Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 740 2549, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkija Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 040 353 9329, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vesistöennusteet

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Noora Veijalainen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0400 148 545, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vanhempi tutkija Ari Koistinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 040 861 7724, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi