Aluehallintovirasto

Veteraanien saatava yksilöllisen tarpeensa mukaista kuntoutusta

Lehdistötiedote   •   Syys 20, 2010 06:21 EEST

Ylijohtaja Elli Aaltonen korosti puheessaan Pohjois-Karjalan veteraanien kirkkopyhän pääjuhlassa Liperissä, että turvallisuusasiat ovat olleet ja ovat tärkeitä veteraaneille ja samoin valtion aluehallinnolle. Yhteistyö varautumisen koordinoinnissa ja valmiussuunnittelussa Itä-Suomen sotilaslääniin on kiinteää. Tärkeää on ylijohtajan mukaan myös yhteistyö veteraanijärjestöjen kanssa. Maakunnittaisissa veteraaniasioiden neuvottelukunnissa on tänä vuonna tehty esitykset valtiovarainministeriölle vuoden 2011 budjettiin veteraanilisän nostamiseksi. Samoin on tehty esitys budjetteihin kuntoutuksen määrärahoista.

 

Kuntoutuksen määrärahaa ei tulisi pienentää, vaikka veteraanien määrä pienenee

 

Miten veteraanien budjettiasioille on käymässä ensi vuonna, Elli Aaltonen kysyi. Veteraanien tukeminen käsittää lähes 9 000 sota- tai sotilasinvalidia ja 40 000 rintamaveteraania sekä 8 000 omaista. Valtio käyttää vuonna 2011 budjettiesityksen mukaisesti veteraanien tukemiseen lähes 351 miljoonaa euroa. Määräraha pitää sisällään rintamalisät ja sotilasvammakorvaukset yhteensä 250 miljoonaa. Loput 100 miljoonaa kohdennetaan sotainvalidien laitosten kustannuksiin, muuhun kuntoutukseen ja muuhun huoltoon.

 

Kokonaismääräraha on pienempi kuin vuonna 2010. Suurin vähennys on tehty vammakorvauksiin, joka summa arvioidaan veteraanin määrän perusteella. Se on siis oikeutetusti pienempi, kun korvausta saavien määrä on pienempi, Aaltonen totesi.

Kuntoutustoiminnassa on samoin otettu vähentävänä tekijänä huomioon sotaveteraanien määrän muutos. Tätä laskutapaa Elli Aaltonen kyseenalaistaa. ”Vaikka veteraanien määrä vähenee, heidän tarpeensa kuntoutukseen kasvaa ja vaikeutuu”, hän sanoi.  

Kaikkien veteraanien tulisi päästä tarpeensa mukaiseen kuntoutukseen

Kaikkien sotaveteraanien tulisi päästä kuntoutukseen vamman haitta-asteesta riippumatta silloin, kun lääkäri on todennut kuntoutuksen tarpeen, Aaltonen vaati. Kuntoutukseen pääseminen ei riippuisi esimerkiksi siitä, kuinka kauan edellisestä kuntoutusjaksosta tai kuntoutuskerrasta on kulunut. Olennaista ylijohtajan mielestä on juuri, että kuntoutus, on se laitos-, avo- tai kotikuntoutusta, suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden mukaan ja että kuntoutuksen menetelmät ovat vaikuttavia ja havaittu hyviksi.

Veteraanien toimintakyvyn kannalta on menossa vaativin vaihe. Keski-ikä on 88 vuotta. Selviytyminen vaatii monenlaisia tukitoimia, kuntoutus ja kotipalvelu ovat niistä tärkeimmät. ”Tulee tarkkaan seurata, että emme ajaudu liian kauaksi Valtioneuvoston 2004 - 2007 kuntoutuslinjauksesta saada kuntoutukseen kaikki siihen oikeutetut”, puhuja sanoi.  Vuonna 2009 kuntoutukseen oikeutetuista pääsi kuntoutukseen 51 %. Avokuntoutuksen osuus kuntoutuksesta on lähes 60 %, joka suunta on tähän linjaukseen nähden oikea. 

Budjetissa myönteistä veteraanien kotihoitomallin rahoitus ja takuueläke

Positiivisena seikkana budjetista Elli Aaltonen mainitsi 2,3 miljoonan euron veteraanien kotihoitomallin käyttöönottoon. Tällä summalla on tarkoitus lisätä juuri kotiin vietäviä kuntouttavia ja kotona asumista tukevia toimia. Samoin takuueläke, joka tulee voimaan maaliskuussa 2011, auttaa Aaltosen mukaan pienituloisia veteraaneja. Kyse on kaiken kaikkiaan pienituloisista eläkeläisistä, joiden eläke korottuu 685 euroon kuukaudessa. Näitä on Suomessa 86 000.

 Kuntoutusvaroja palautuu valtiolle entistä vähemmän

 

Veteraanien osalta on yhteiskunnassa tapahtunut Elli Aaltosen mukaan myös hyvää kehitystä. Nyt syyskuun alussa käynnistyi 8 000 veteraanille 50 euron veteraanilisän maksu. Lisän määrää tulisi hänen mielestään edelleen jaksotetusti korottaa ja lisästä poistaa hoitotukea ja rintamalisän saantia koskevat edellytykset.

Hyvää on se, että poliklinikkamaksut on poistettu veteraaneilta lähes koko maassa. Pohjois-Savossa tämä tehtiin viime elokuussa ja Etelä-Savossa kuluvan kuukauden alussa. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen osalta ei kuitenkaan mainintaa vapautuksesta vielä löytynyt.

 Kuntoutusvaroja palautuu kunnilta valtiolle entistä vähemmän, ja se on hyvä asia. Palautuksen määrä oli viime vuonna alle 1 %. On kuitenkin edelleen kuntia, joista rahoja palautuu, myös täällä Pohjois-Karjalassa.

Puolisojäsenten ja yhteistyön vuosikymmen

Ylijohtaja Elli Aaltonen totesi, että 2000-luku on ollut yhteistyön ja puolisojäsenten vuosikymmen. Puolisojäsenyys ja heidän huoltonsa tukeminen on ollut tärkeä asia. Tällä vuosikymmenellä on myös tiivistynyt eri veteraanijärjestöjen yhteistyö. Veteraaniliitot ovat itse päättämässä, onko tarvetta edelleen tiivistää yhteistyötä, kun joukko hupenee. Veteraanien maakunnalliset tilaisuudet ja tapaamiset ovat lisääntyneet ja sitä on pidettävä hyvänä asiana, hän totesi.

 

Myös tällaisen kirkkopyhän merkitys on Elli Aaltosen mielestä arvokas. Kirkkopyhä tuo veteraanit yhteen. Se tuo veteraanit ja veteraanien kanssa toimivat tahot, kunnat, Puolustusvoimat ja valtion sekä kirkon yhteen. Kirkkopyhän merkitys on myös olla veteraaneja henkisesti tukeva. Peruspalvelujen ohella veteraanit tarvitsevat ympärilleen ihmisiä, omaisia ja ystäviä, seurakunnan työntekijöitä ja vapaaehtoisia. ”Meidän on syytä kuunnella herkästi, sydämellä veteraanien hiljaista ääntä”, hän sanoi puheensa lopuksi.

Lisätietoja: Elli Aaltonen p. 040 567 5308