Matilda

Vuoden 2010 viljasato vuosikymmenen pienin

Lehdistötiedote   •   Helmi 25, 2011 00:36 EET

Viljasato jäi Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) satotilaston mukaan 3 miljardiin kiloon. Satotiedot ovat sekä tarkentuneet että laajentuneet koskemaan myös nurmia ja muita peltokasveja verrattuna marraskuussa julkaistuihin ennakkotietoihin. Helteinen ja kuiva kesä pudotti viljasatoa 1,3 miljardia kiloa pienemmäksi kuin vuoden 2009 ennätyssato (4,3 miljardia kiloa).


Syysviljat hyötyivät helteisestä kesästä

Vilja-alastamme vain 4 % oli syysviljoilla, joten syysvehnän ja -rukiin hyvä hehtaarisato ei pystynyt estämään vuosikymmenen alhaisinta viljasatoa. Syysvehnäsato oli 88 miljoonaa kiloa ja ruissato 68 miljoonaa kiloa. Syysviljojen ala vaihtelee paljon vuodesta toiseen. Rukiin osalta satomäärä vaikuttaa suoraan kotimaisen rukiin osuuteen ruisleivässä. Noin 100 miljoonan ruiskilon vuosikulutuksesta viime kesän sato kattaa siten noin kaksi kolmasosaa.

Kevätviljasadot kärsivät kuivuudesta
Ohra-, kaura- ja kevätvehnäsato putosivat 23 - 38 % vuodesta 2009. Eniten putosi alaltaan ja tuotantomäärältään suurimman viljamme, ohran, sato. Ohrasato oli vuonna 2009 peräti 2,2 miljardia kiloa, vuonna 2010 sato jäi 1,3 miljardiin kiloon. Pääosa ohrasadosta käytetään joko suoraan maatiloilla eläinten rehuksi tai jalostetaan teollisiksi eläinrehuiksi. Mallasohrasato tippui rehuohraa enemmän - peräti 61 %.

Kaura on toiseksi tärkein rehuviljamme. Sen tuotanto, 810 miljoonaa kiloa, putosi edellisvuodesta 27 %. Vaikka tilastossa vehnä lasketaan leipäviljaksi, käytetään vehnäsadosta Suomessa jo yli puolet eläinrehuksi. Kevätvehnäsato, 636 miljoonaa kiloa, putosi edellisvuodesta 23 %.

Rehuviljojen korjuu ilman kuivausta joko tuoresäilöviljana tai kokoviljasäilörehuna yleistyy Suomessa. Viime kesän vilja-alasta tuoreviljaa oli noin 6 %. Pääosa siitä oli ohraa, kauraa ja seosviljaa.

Rypsi-, kumina- ja härkäpapusato nousivat
Rypsi- ja rapsisato - lähes 180 miljoonaa kiloa - on suurin sato kautta viljelyhistorian. Kokonaissato oli suuri, koska rypsin ja rapsin viljelyala - 158 000 hehtaaria - lähes kaksinkertaistui vuodesta 2009. Sato olisi normaalikesänä ollut vielä paljon suurempi, sillä hehtaarisato (1 130 kg/ha) jäi yli neljänneksen pienemmäksi edellisen vuoden hehtaarisadosta.

Kumina vakiinnuttaa paikkaansa Suomen peltoviljelyssä, sillä sen viljelyala on ollut lähellä 20 000 hehtaaria viimeiset viisi vuotta. Kuminan hehtaarisato oli helteisenä kesänä muista peltokasveista poiketen normaalia suurempi - tilaston mukaan 8,5 miljoonaa kiloa. Monivuotisena kasvina se pystyi hyödyntämään kesän lämmön kärsimättä liikaa kuivuudesta.

Härkäpapuala nousi vuonna 2010 lähes 10 000 hehtaariin edellisvuoden reilusta 2 000 hehtaarista. Härkäpapusato kysyttiin viljelijöiltä nyt ensimmäistä kertaa. Pääosin 16 miljoonan kilon sato käytetään eläinrehuksi.

Perunasato pieneni 13 %
Perunan kokonaissato, 660 miljoonaa kiloa, oli 13 % viimevuotista pienempi. Sokerijuurikassato, 542 miljoonaa kiloa, näyttäisi säilyneen lähes viimevuoden tasolla.
 
Nurmirehusato oli suunnilleen samansuuruinen kuin vuonna 2009. Viljelijöiltä saatujen tietojen mukaan kuivaheinäsato nousi kolmanneksen vuodesta 2009.

Tilaston taustaa
Satotilasto perustuu viljelijöiden antamiin tietoihin. Tiedot on kerätty puhelimitse noin 5 600 viljelijältä. Viljelykasvien korjuualat on laskettu vähentämällä viljelijöiden tukihakemuksissa ilmoittamasta viljelyalasta satovahinkohakemuksissa ilmoitettu täysin tuhoutunut katoala.

Tilastoon liittyvä koko maan ja ELY-keskustason taulukko julkaistaan Matilda-maataloustilastopalvelussa satotilaston kotisivulla.


Lisätietoja
Tutkija Anneli Partala, puh. 020 77 21 376 (28.2. asti)
Tutkija Mirva Kokkinen, puh. 020 77 21 371
Tilastopäällikkö Esa Katajamäki (28.2. alkaen)
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@mmmtike.fi