Aluehallintovirasto

Ylijohtaja Terttu Savolainen peräänkuuluttaa veteraaniperinteen vaalimista ja sitoutumista veteraanien turvallisen elämän varmistamiseen

Lehdistötiedote   •   Loka 14, 2010 13:37 EEST

Lisätietoja: Viestintäpäällikkö Ulla Niemelä, 040 503 3128

”Alueellisen veteraaniasiain neuvottelukunnan keskeiset painopisteet tulevina vuosina ovat veteraaniperinteen vaaliminen ja veteraanien turvallisen elämän varmistaminen” sanoi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Terttu Savolainen alueellisen rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan kokouksessa tiistaina 21.9. Oulussa. Savolainen muistutti, että veteraanipolitiikassa eletään nyt jälkihuollon vaihetta.  ”Vuosikymmenten mittaan valtakunnan ja aluetasolla on tehty paljon. Mutta vielä riittää tekemistä veteraanien ja heidän puolisoidensa turvallisen elämän varmistamiseksi. ”

Savolainen toi esille, että sotainvalidien ja veteraanien sosiaaliturvaan on tulossa vuodelle 2011 eräitä kohennuksia. ”Keskeisenä linjana on parantaa rintamaveteraanien kotona selviytymistä. Rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahan tasoksi vuoden 2011 talousarviossa ehdotetaan 30,6 milj. euroa. Veteraania kohden laskettuna kuntoutusmääräraha on korkeampi kuin vuonna 2010. Kaikkiaan sotainvalidien ja veteraanien sosiaaliturvaan varataan vuonna 2011 yhteensä noin 351 miljoonaa euroa.”

Veteraaniasiain neuvottelukunta kantoi kokouksessaan erityistä huolta nuoren sukupolven veteraanitietoisuuden tasosta. Neuvottelukunnan kunnille suuntaaman kyselyn mukaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnista noin 40 % järjesti kansallisena veteraanipäivänä kouluissa ohjelmaa. Veteraanipäivän yleiseen viettoon osallistuu kuntien tilaisuuksissa vajaa 4 000 henkilöä, pääsääntöisesti veteraaneja ja heidän omaisiaan.

Neuvottelukunta lupasi tukea omalla työllään Tammenlehvän Perinneliiton työtä. Liiton hallituksen puheenjohtaja, maaherra Eino Siuruainen, kertoi kokouksessa liiton ajankohtaisista asioista. Siuruainen painotti, että veteraanien perinnetyö edellyttää myös valtion ja muiden toimitahojen halua rahoittaa toimintaa. ”Kyse ei ole sodan historiasta vaan yhteiskunnan historiasta, siitä miten selviytymisen arvoja siirretään nykypolville kunkin ajan edellyttämällä tavalla.”

Liiton tarkoituksena on hoitaa ja vaalia Suomen vuosina 1939–1945 käymien sotien ja niiden veteraanien perinteitä. Liiton tavoitteena on löytää sellaiset veteraaniperinteen henkiset ja aineelliset ilmenemismuodot, jotka suomalaisen yhteiskunnan kannalta ovat tärkeitä ja muistettavia vielä vuosikymmenienkin kuluttua sekä löytää tälle perinteelle jatkuvuutta ylläpitävät vastuunkantajat.

Alueellisen veteraaniasiain neuvottelukunnan kokouksen asialistalla olivat esillä veteraanien lukumäärän kehitys sekä kuntien omat talousarviomäärärahat kuntoutukseen ja muuhun veteraanitoimintaan.

 

Veteraanien määrä vähenee Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa noin 1 000 hengellä vuosittain.  

Rintamaveteraaneja oli Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vuoden 2009 lopussa yhteensä noin 6 000 henkilöä. Naisten osuus rintamaveteraaneista oli hieman yli puolet.  Ensimmäisen kerran naisten osuus oli yli puolet rintamaveteraanien kokonaismäärästä edellisenä vuonna. Puolangalla naisten osuus oli 80 %, Kuusamossa, Suomussalmella ja Taivalkoskella yli 70 % sekä Hyrynsalmella, Kuhmossa ja Ristijärvellä yli 60 %. Nämä alueet olivat sotatoimialuetta ja naiset osallistuivat merkittävällä panoksella maanpuolustus- ja erityisesti evakuointitehtäviin

Sotainvalideja oli vuoden 2009 lopussa 13 % rintamaveteraanien koko määrästä, yhteensä vajaa 800 henkilöä. Suhteellisesti eniten sotainvalideja oli miesveteraaneista Sievissä (43,6 %) ja vähiten Paltamossa (3,1 %).

Ylimääräistä rintamalisää sai vuoden 2009 Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 3 800 veteraania eli 64 % kaikista rintamalisän saajista. Koko maassa vastaava osuus oli noin 50 %.

Ylimääräistä rintamalisää saavien osuus kaikista rintamalisän saajista vaihteli seutukunnittain: Oulun seutukunnassa osuus oli 44 % ja Kehys - Kainuun seutukunnassa 82 %. Kuntakohtaisessa vertailussa vaihteluväli oli Oulun kaupungin 37 %:sta Reisjärven kunnan 96 %:iin.

 

Kuntien tilinpäätöksissä noin puoli miljoonaa euroa kuntoutukseen

Kuntien omien ilmoitusten mukaan vuonna 2009 vajaalla puolella alueen kunnista oli kunnan oma määräraha veteraanien kuntoutukseen. Yhteensä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnat suuntasivat kuntoutukseen ja muuhun veteraanitoimintaan yhteensä noin puoli miljoonaa euroa, mikä on noin 77 euroa veteraania kohti. Valtiokonttorin määräraha ei sisälly tähän summaan.

Kunnille suunnatussa kyselyssä tiedusteltiin myös veteraanien pääsyä Valtiokonttoriin kustantamaan kuntoutukseen. Puolet kunnista ilmoitti, että Valtiokonttorin määrärahat eivät riitä ja kaikki em. kunnat ilmoittivat hakevansa lisämäärärahaa elokuun loppuun mennessä.

Kuntakyselyyn liittyi myös kuntien veteraaneille antamat muut etuudet. Vastauksista ilmenee, että monet kunnat osallistuvat monin tavoin veteraanien tukemiseen. Näitä ovat mm. vapautukset terveyskeskusmaksuista, joissakin kunnissa maksuton liikunta- ja uimahallin käyttö, ilmaiset linja-autokyydit (Oulun kaupungissa noin 145 000 euroa), ilmaiset kokoontumistilat, juhlatarjoilut ja ilmainen pysäköinti.