Aluehallintovirasto

Ylijohtaja Terttu Savolaisen avauspuhe "Arjen turvaa yhteistyöllä" –seminaarissa 8.2.2011

Lehdistötiedote   •   Helmi 14, 2011 10:27 EET

Arjen turvaa yhteistyöllä –seminaari, 8.2.2011 klo 9.00 

 

Arvoisat seminaarin osallistujat

 

Haluan näin aluksi toivottaa teille kaikille hyvää ja turvallista helmikuun alkua ja toivottaa teidät kaikki tervetulleiksi Arjen turvallisuutta –seminaariin.

Me suomalaiset olemme onneksi saaneet aloittaa vuoden rauhallisissa merkeissä.  Turvallisuuden tunnettamme ovat kuitenkin koetelleet tapahtumat Tunisiassa ja Egyptissä.  Meillä täällä Suomessa runsaslumisuus ja sen vaikutukset ovat ”painaneet mieltä” niin pääkaupunkiseudulla ja Itä-Suomessa.

On tärkeää, että valmistaudutaan kohtaamaan erilaisia ja yllättäviäkin epävarmuustekijöitä.  Olivat ne sitten säätilaan liittyviä, taloudellisia tai yhteiskunnallisia.

Hyvät kuulijat

Yhteiskunnassamme on valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelmaa toteutettu vuodesta 2004 ja nyt ollaan laatimassa jo kolmatta ohjelmakokonaisuutta.  Aluehallintovirastot ovat keskeisesti mukana sisäisen turvallisuuden ohjelman toteuttamisessa mukana.  Tässä seminaarissa käsitellään yhtä tärkeää turvallisuustyön painopistettä väkivallan ja tapaturmine ehkäisyä.  

Aluehallintovirastojen visio on, että Suomi on tasa-arvoinen, hyvinvoiva ja turvallinen yhteiskunta.

Aluehallintovirastojen yksi keskeinen tehtävä on alue- ja paikallishallinnon turvallisuussuunnittelun edistäminen.

Tehtävämme on osallistua sisäisen turvallisuuden ohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen, tehostaa osaltaan ennalta ehkäisevää toimintaa ja huolehtia ihmisten ja yhteiskunnan turvallisuudesta muuttuvissa oloissa.

Tässä työssä on keskeistä varhainen puuttuminen ja hyvä paikallinen turvallisuussuunnittelu.  Kuntatasolla olisi tärkeää saada mukaan kaikki kunnalliset toimijat mukaan lukien pelastustoimi, poliisi, järjestöt ja elinkeinoelämä unohtamatta kuntalaisia osallistumaan kiinteään turvallisuusyhteistyöhön.  Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella erityisesti harvaan asututtujen alueiden turvallisuuskysymys on tärkeä.  Alueellamme onkin Pudasjärven kaupunki ns. HARVA-pilottina.

Sisäinen turvallisuus on monisäikeinen kokonaisuus!  Turvallisuudessa on kysymys syrjäytymisen ehkäisystä, asumisen turvallisuudesta, perhe- ja lähisuhdeväkivallan vähentämisestä, oppilaitosten ja muiden julkisten tilojen turvallisuudesta, suuronnettomuuksiin ja ympäristötuhoihin varautumisesta, harvaan asuttujen seutujen erityiskysymyksistä - sanalla sanoen, on kysymys arjen turvallisuudesta.

Viranomaisten välinen ja järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö yhdessä kansalaisten kanssa on sisäinen turvallisuuden edistämisen toimintamalli.  Turvallisuus on meidän kaikkien asia, ei pelkästään valtioneuvoston tai viranomaisten.  Tuloksellinen turvallisuustyö tehdään paikallisella tasolla.

Hyvät kuulijat

Meille kaikille tärkeää on tuntea kuuluvansa johonkin ja olla mukana yhteisön jäsenenä. Mitä toimivampi yhteisöllisyys, sitä paremmat turvaverkot.

Osallisuus, yhteisöllisyys ja yksilön oma vastuu kietoutuvat yhteen.  On tärkeää rakentaa ja ylläpitää ihmisten välistä luottamusta ja kansalaisten luottamusta yhteiskuntaan ja julkisen vallan toimintaan.

Arjen turvallisuus luodaan kodeissa ja paikallisyhteisöissä.  Perheen merkitys ei ole vähentynyt, vaikka perhemallit ovat muuttuneet ja monipuolistuneet: perinteisen ydinperheen rinnalle ovat tulleet yhden huoltajan perheet ja uusperheet.  Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy ensisijaisesti perheissä ja lähiyhteisöissä.  Yhteiskunnan tehtävänä on hyvällä perhepolitiikalla ja toimivilla palveluilla tukea perheitä.  Toimiva ja tasapainoinen vanhemmuus on perheiden hyvinvoinnin ytimenä.

Viime vuosina lapsi- ja nuoriso sekä perhepolitiikan painopisteeksi on asetettu ennaltaehkäisevä työ.  Varhaisella tuella ja varhaisella puuttumisella vähennetään pitkällä aikavälillä oleellisesti yhteiskunnan kokonaiskustannuksia, mutta ennen kaikkea tuetaan arjen tuvallisuutta ja hyvää elämää.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella on kaksi maakuntaa, toinen Suomen lapsirikkain Pohjois-Pohjanmaa ja toinen vanhusvoittoisin Kainuu.  Sisäisen turvallisuuden haasteet näyttäytyvät alueellamme siis hyvin erilaisina.  Kuitenkin molemmilla alueilla lasten, nuorten ja perheiden tilanteet ovat samankaltaiset ja yhtä haastavat.  Molemmilla alueilla lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen on turvallisuustyössäkin keskeistä.

Hyvät kuulijat

Lasten ja nuorten ongelmien taustalla on moninaisia ongelmia, jotka eivät lähtökohtaisesti aina johdu lapsista tai nuorista itsestään.  Viime vuosina on havaittavissa ongelmien kasautumista: alkoholinkäytön lisääntymistä, toimeentulovaikeuksia ja lasten ja nuorten huolenpidon heikentymistä.

Valitettavasti perheissä, missä vanhempien välillä on väkivaltaa, se kohdistuu helposti myös lapsiin. Lapsella, joka joutuu väkivallan uhriksi tai näkee väkivaltaa, on riski jossain vaiheessa ryhtyä itse väkivallan käyttäjäksi.

Suomessa väkivalta on valitettavan yleistä.  Väkivalta istuu tiukasti suomalaisessa yhteiskunnassa ja on viime vuosina ollut yksi suurin arjen turvaa heikentävä seikka.  Suomessa tehdään n. 2,9 henkirikosta 100 000 asukasta kohden, mikä on selkeästi EU-maiden keskiarvon yläpuolella.  Valitettavasti väkivaltarikosten määrä on lisääntynyt viime vuosina myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.  Vuonna 2010 väkivaltarikoksia tehtiin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa yhteensä  noin 3 000 kappaletta.  Suurin osa ilmoitetuista väkivaltarikoksista on pahoinpitelyjä.

Pahoinpitelystä ja seksuaalirikoksista ollaan yhä useammin valmiita ilmoittamaan poliisille.  Tämän voidaan katsoa kuvaavan asenteiden muuttumisesta väkivaltaa kohtaan.  Tämä on mielestäni hyvä asia ja askel eteenpäin väkivallan vastaisen kulttuurin vahvistamisessa.

Hyvät kuulijat

Päihteiden käyttö on yksi turvallisuuteemme vaikuttava tekijä. Päihteet ovat luvattoman usein tapaturmien, väkivallan tekojen ja tieliikenneonnettomuuksien taustalla. Yli 80 %:ssa henkirikoksista alkoholi näyttelee suurta osaa.

Erityisen voimakkaasti runsas päihteiden käyttö näkyy työikäisten suomalaisten miesten elämässä.  Alkoholi on ollut jo pitkään työikäisten miesten yleisin kuolinsyy ja nyt siitä on tullut myös naisten yleisin kuolinsyy.  Sisäisen turvallisuuden tämän vuoden teema on perhe- ja lähisuhdeväkivalta. Arviolta hieman yli puolet perheväkivaltaan liittyvien henkirikosten tekijöistä on humalassa. Alkoholi on osasyynä myös noin neljäsosassa tieliikennekuolemista.  Alkoholista aiheutuvat haitat ovat suorassa suhteessa alkoholin kulutukseen.

Tämän päivän ohjelmassa aluekoordinaattori Raija Fors kertoo, kuinka alkoholiohjelman toteuttaminen on sujunut alueellamme.  Suurin osa alueemme kunnista on alkoholiohjelman kumppanuuden kautta sitoutunut tekemään ehkäisevää työtä päihteettömyyden edistämiseksi ja päihdehaittojen ehkäisemiseksi.

Erityisen tärkeää on vaikuttaa nuorten päihteiden käyttöön.  On todettu, että mitä nuorempana nuori aloittaa alkoholin käytön, sitä todennäköisemmin hän käyttää alkoholia usein ja runsaasti kerrallaan myös aikuisena.  Neljä vuotta sitten tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan 15-16 –vuotiaiden humalajuominen on vähentynyt alueellamme, niin kuin koko maassakin, mutta ne jotka juovat, juovat entistä enemmän.  Tässäkin näkyy yhteiskunnan eriarvoistuminen ja polarisoituminen.

Yhteiskunnan keinot vaikuttaa alaikäisten alkoholin käyttöön ovat rajalliset.  Alkoholin myynti ja välittäminen alaikäiselle on rikos - siitä huolimatta nuoret sitä näyttävät helposti saavan.  Sen ymmärtäminen, että alkoholi ei kuulu lasten elämään, pitäisi olla kaikille itsestään selvyys.  Tässä kodeilla on suuri vastuu.

Seminaarissamme käsitellään myös väkivallan ohella tapaturmien ehkäisy.  Lasten, nuorten ja nuorempien työikäisten yleisin kuolemansyy on tapaturmat.   Meidän on syytä vakavasti pohtia, millä keinoin lapsille ja nuorille aiheutuvat tapaturmat saataisiin merkittävästi vähentymään.  

Erityisesti nuorilla, alle 30-vuotiailla  miehillä on suuri riski kuolla joko väkivaltaisesti tai tapaturmaisesti.  Esimerkiksi täällä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa väkivaltaisesti tai tapaturmaisesti henkensä menettäneistä joka 10. oli nuori mies.

Hyvät kuulijat

Arjen turvallisuuden edistämiseksi on tehty monissa kunnissa ja järjestöissä hyvää ja tuloksellista työtä.  Tämän päivän aikana saamme kuulla esimerkkejä  toimivista käytänteistä.  Turvallisuus on laaja asia ja tänään keskitymme erityisesti  yhteen osa-alueeseen eli väkivallan ehkäisyyn.  Arjen turvallisuuden perusta luodaan vahvistamalla osallisuutta ja  yhteisöllisyyttä sekä yksilön vastuuta omasta itsestä ja lähiyhteisöstään.   Arjen turva tehdään pienillä ja suurilla teoilla.