Kestävä Terveydenhuolto –hanke: Tuoko soten valinnanvapaus hyötyä pitkäaikaissairaan hoitoon?

Arviolta 75 % terveydenhuollon suorista kustannuksista syntyy pitkäaikaissairauksista. Tämän lisäksi pitkäaikaissairaudet aiheuttavat kustannuksia myös alentuneen työkyvyn ja työkyvyttömyyden kautta.¹ Kestävä Terveydenhuolto -hanke toivoo, että potilaan valinnanvapautta koskevassa sote-valmistelussa myös pitkäaikaissairautta sairastavat otetaan huomioon. Hankkeen järjestämässä aamiaistilaisuudessa 31.1. aiheesta olivat keskustelemassa mm. ministeri Paula Risikko ja kansanedustaja Anneli Kiljunen.

Pitkäaikaissairauksien aiheuttamia elämänlaatuun liittyviä haittoja sekä sairauksista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia voidaan tehokkaasti ehkäistä panostamalla ennaltaehkäisyyn sekä varmistamalla oikean ja oikea-aikaisen hoidon saatavuus.² Nykyinen terveydenhuoltojärjestelmämme ei kuitenkaan vastaa riittävästi kroonisten ja pitkäaikaissairauksien vaatimaan jatkuvaan hoidon ja hoivan tarpeeseen.

Pitkäaikaissairauksissa merkittäviä kustannuksia aiheuttavat lisäksi sairauden ennakoimaton ja suunnittelematon hoidontarve sekä tarve saada tukea ja ohjausta kokonaisvaltaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta. Varmistamalla moniammatillisten hoitoketjujen toimivuus on mahdollista saavuttaa merkittäviä säästöjä ja helpottaa sairastavan pärjäämistä sairauden kanssa. Kestävä Terveydenhuolto –hankeen keväällä 2016 teettämän selvityksen³ mukaan pitkäaikaissairautta sairastavat itse ovat tyytymättömimpiä muun muassa terveydenhuollon eri toimijoiden yhteistyön puuttumiseen ja kaipaavat sairautensa hoidon tueksi moniammatillisen tiimin tukea.

Kestävä Terveydenhuolto –verkoston järjestämässä tilaisuudessa 31.1.2017 keskustellaan pitkäaikaissairaan mahdollisuuksista hyödyntää tulevaa valinnanvapautta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden hankkimisessa. Lisäksi puheenvuoroissa nousevat esille valinnanvapauden vaikutukset sosiaali- ja terveysmenojen kustannuksiin.

• Valinnanvapaus on mahdollisuus pitkäaikaissairauksien hoidossa, sillä valinnanvapauden lisääntyminen vahvistaa erityisesti perustason palveluita. Pitkäaikaissairauksissa ovat pitkä hoitosuhde sekä sujuvat palveluketjut ja -kokonaisuudet tärkeässä asemassa. Palvelut myös integroituvat paremmin, kun sekä perus- että erityistason palvelut ovat saman järjestäjän vastuulla. Valinnanvapauden pitää koskea palvelukokonaisuuksia, kommentoi sisäministeri Paula Risikko (kok).

Pitkäaikaissairas haluaa valita itse palveluntarjoajansa

Kestävä Terveydenhuolto -hankkeen keväällä 2016 teettämän selvityksen³ mukaan pitkäaikaissairaat itse toivovat hoidoltaan eniten pysyvää hoitosuhdetta. Tyytymättömyyttä sairauden hoitoon aiheuttavat sairauden seurannan hajanaisuus tai puute sekä pitkät jonotusajat. Enemmistö pitkäaikaissairaista haluaisi itse valita palveluntarjoajansa, jos se mahdollistaisi pitkäaikaisen hoitosuhteen asiantuntevan ammattilaisen kanssa.

• On myös rohkeasti uudistettava ammattihenkilöiden välistä työnjakoa osaamisen kohdentamiseksi tarkoituksenmukaisesti pitkäaikaissairaiden hyväksi. Tarve työnjaon uudistamiselle nousi esille mm. Kelpo-Polku hankkeessa, jossa mallinnettiin Parkinsonin tautia sairastavan potilaan hoitopolku. Suoran valinnanvapauden piiriin tulee jatkossa kuulua myös monipuoliset hoitajavastaanotot, toteaa johtaja Kirsi Sillanpää Tehystä.

Jotta sairastavan valinnanvapaus sote-uudistuksessa toteutuu ja saa aikaan kustannussäästöjä, tarvitaan valinnan tueksi tietoa, jonka pohjalta sairastava voi tehdä päätöksensä palveluntarjoajasta. Tieto palveluista ja niiden laadusta tulee olla ajantasaista, luotettavaa ja tarpeeksi kattavaa. Myös se, mitä laadulla tarkoitetaan, on määriteltävä.

• Ihmiset tekevät valintoja eri perusteilla, ja eri tilanteissa erilaisia asioita painottaen. On huolehdittava siitä, että potilailla on helposti saatavilla ja käytettävissään tietoa palveluntuottajien toiminnan laadusta, jos he sellaista tietoa haluavat valintansa perusteena käyttää. Erityisesti pitkäaikaissairaat potilaat kaipaavat ja hyötyvät pysyvistä hoitosuhteista, mutta heilläkin saattaa olla myös satunnaisia tarpeita, joissa he haluavat käyttää valinnanvapauttaan, sanoo johtaja Heikki Pärnänen Lääkäriliitosta.

Kestävä Terveydenhuolto –hankkeen tavoitteena on haastaa yhteiskuntaa ja terveydenhuollon ympäristöä pohtimaan, miten suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää ja –ympäristöä uudistetaan asiakaslähtöisesti ja ennakkoluulottomasti. Hankkeen tarkoitus on myös tarjota uusia näkökulmia siihen, miten ihmisten hyvinvointi sekä työ- ja toimintakyky pystytään turvaamaan nyt ja tulevaisuudessa sairastumisesta huolimatta. Verkosto on perustettu 2015 ja siinä ovat mukana AbbVie, Finanssialan Keskusliitto, Lääkäriliitto, Sitra, SOSTE, Tehy ja YTHS. 

Lisätietoja:

Kati Nyman, External Affairs Director, AbbVie Oy, kati.nyman@abbvie.com, +358 40 7531 323
Heikki Pärnänen, Johtaja, politiikkatoimiala, Lääkäriliitto, heikki.parnanen@laakariliitto.fi, +358 40 5465 316
Kirsi Sillanpää, Johtaja, Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen toimiala, Tehy , kirsi.sillanpaa@tehy.fi, +358 40 820 78 48

Lähteitä:
¹ Research Note: Chronic Disease Management in Europe, Marin Gemmil, European Commission, 2008.
² Tackling chronic disease in Europe –strategies, interventions and challenges, Busse, Blumel & al, Observatory Studies Series N 20, 2010.
³ Se tunne, kun sai diagnoosin. Pitkäaikaissairaiden näkemyksiä terveydenhuollon kehittämiseksi. Helmikuu 2016. TNS Gallup.