Parkinsonin tautia sairastavien sote-kustannukset noin 6-kertaiset muihin samanikäisiin verrattuna – sairastavien määrä kasvaa väestön ikääntyessä

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Sari Sarkomaa, Suomen Parkinson-liitto, Lääkäriitto, Tehy ja AbbVie Oy järjestivät 26.4.2017 eduskunnan Kansalaisinfossa Parkinsonin tauti ja pitkäaikaissairauksien hoitopolut –tilaisuuden. Tilaisuudessa julkistettiin Nordic Healthcare Groupin laatima Parkinsonin taudin hoitoketjuanalyysi –raportti, jonka mukaan Parkinsonin tautia sairastavien sote-kustannukset ovat vuosittaisella tasolla noin 200 miljoonaa euroa korkeammat muihin samanikäisiin palveluiden käyttäjiin verrattuna. ¹

Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat aivojen mustatumakkeen solukadosta ja siitä aiheutuvasta dopamiinin vähenemisestä. Myös masennusta ja muistihäiriöitä voi esiintyä. Taudin syytä ei tiedetä, eikä sitä osata parantaa. Oireita hoidetaan lääkkeillä ja kuntoutuksella. Suomessa Parkinsonin tautia sairastaa noin 14 000 - 16 000 ihmistä. ²

• Parkinsonin taudin on todettu heikentävän sairastuneiden elämänlaatua huomattavasti enemmän kuin monien muiden parantumattomien sairauksien. Toimintakykynsä ylläpitämiseksi ja elämänlaatunsa parantamiseksi Parkinsonin tautiin sairastuneet tarvitsevat riittävästi tietoa, hyvän hoitosuunnitelman sekä toimivan hoitosuhteen. Oikeaan aikaan annetulla oikealla hoidolla voidaan vähentää pitkäaikaissairauden haittoja ja ehkäistä laitoshoidon tarvetta, sanoo Suomen Parkinson-liiton toiminnanjohtaja Hanna Mattila.
• Monet Parkinsonin tautiin sairastuneet ovat tyytymättömiä siihen, ettei heillä ole pitkäaikaista hoitosuhdetta. Tautiin sairastuneiden määrän ennustetaan tulevina vuosina kaksinkertaistuvan väestön ikääntyessä, Mattila jatkaa.

Selvitys: Parkinsonin tautia sairastavien sote-kustannukset noin 6-kertaiset muihin samanikäisiin palveluiden käyttäjiin verrattuna

Nordic Healthcare Groupin (NHG) tekemän selvityksen tavoitteena on kuvata Parkinsonin taudin hoitoketjun kustannusten syntymistä. Selvitystä varten hankitut tiedot on koottu Kelan julkisista tilastoista, NHG:n omista tietokannoista ja aiemmin tehdyistä analyyseistä sekä asiantuntijahaastatteluista. ¹

NHG:n selvityksen mukaan Parkinsonin tautia sairastavien sote-kustannukset ovat noin 6-kertaiset muihin samanikäisiin palveluiden käyttäjiin verrattuna, mikä merkitsee noin 200 miljoonan euron vuosittaista lisäkustannusta valtakunnallisesti. Kustannuserosta noin 60 % aiheutuu kotihoidosta ja asumispalveluista; noin 20 % perusterveydenhuollosta, kuten vuodeosastohoidosta; noin 10 % erikoissairaanhoidosta ja noin 10 % lääkkeistä. Kustannukset nousevat reilusti iän myötä ja taudin edetessä. ¹

Parkinson-potilaiden keskimääräisen kustannuksen ero muuhun väestöön verrattuna on erityisen korkea 55-59- ja 70-74-vuotiailla. Lähes 20 % Parkinson-potilaista on työikäisiä. Sairauspoissaolojen ja ennenaikaisten eläkkeiden aiheuttamia kustannuksia ei ole huomioitu tässä raportissa.¹

• Pitkäaikaissairaiden hyvä hoito edellyttää sujuvaa hoitoonpääsyä ja saumattomia hoito-ja kuntoutusketjuja. Valinnanvapauden laajentamisella on vahvistettava yhdenvertaista hoitoon pääsyä ja ihmisen mahdollisuutta vaikuttaa omiin palveluihinsa. Henkilökohtaisella budjetilla on mahdollisuus räätälöidä palvelut ihmiselle sopiviksi turvaten pitkäjänteisyys ja välttää laaja kilpailutus Pitkäaikaissairauksia sairastavat ja heidän läheisensä̈ on otettava systemaattisesti osalliseksi kuntoutuksen, hoidon ja hoivan suunnittelutyöhön, sanoo sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Sari Sarkomaa.
• Toimivien hoitopolkujen yhteydessä̈ on otettava käyttöön mittarit, joilla mitataan hoidon ja prosessien vaikuttavuutta pitkäaikaissairaiden työ̈- ja toimintakykyyn. Sujuvilla hoitoketjuilla ja käytännöillä hillitään sote-kustannuksia ja lisätään elämän laatua, Sarkomaa jatkaa.
• Kaikkien sairastuneiden pitää saada yhdenvertaisesti oikeaa hoitoa oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Oikea-aikaisen hoidon tulee pitää sisällään myös oikea-aikainen kuntoutus. Tämän toteutumiseksi Parkinson-liitto on mallintanut Kelpo Polku –hoitopolkumallin Parkinsonin tautia sairastaville yhdessä Tehyn, Lääkäriliiton, AbbVie Oy:n ja neurologisten poliklinikoiden henkilöstön kanssa, kertoo Mattila.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri, p. 050 511 3033
Hanna Mattila, toiminnanjohtaja, Suomen Parkinson-liitto, p. 040 512 2352, hanna.mattila@parkinson.fi
Kati Nyman, External Affairs Director, AbbVie Oy, p. 040 753 1323, kati.nyman@abbvie.com
Heikki Pärnänen, Johtaja, politiikkatoimiala, Lääkäriliitto, p.0 40 546 5316, heikki.parnanen@laakariliitto.fi
Kirsi Sillanpää, Johtaja, Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen toimiala, Tehy, p. 040 820 7848 kirsi.sillanpaa@tehy.fi

Lähteet:

1 Nordic Healthcare Group (2017). Parkinsonin taudin hoitoketjuanalyysi -raportti.
2 Suomen Parkinson-liitto ry (2017). Parkinsonin tauti. Haettu 19.4.2017: https://www.parkinson.fi/parkinsonin-tauti

FIDUO170150b/04.2017