Luottolista-lehti: Suomalaiset verkkokaupat myyvät paikallisesti

Luottolista-lehden 8/2014 laajassa artikkelissa pohditaan suomalaisen verkkokaupan menestystekijöitä ja haasteita.

Verkkokaupan yleistyminen tarkoittaa samalla kansainvälisen kilpailun lisääntymistä. Yhä useampi suomalainen klikkaa verkko-ostoksensa ulkomaisen verkkokaupan valikoimista. Brittiläinen OC&C-tutkimuslaitos tutki Googlen toimeksiannosta pohjoismaisten kaupan alan yritysten kansainvälisyyttä. Sen perusteella suomalainen verkkokauppa näyttäytyy hyvin kotimarkkinakeskeisenä. Pohjoismaisista verkkokaupoista keskimäärin 62 prosenttia myy tuotteita kotimaansa ulkopuolella, mutta suomalaisista vain 27 prosenttia. Keskimäärin suomalaiset verkkokaupat tavoittelevat asiakkaita viideltä markkinalta, kun tanskalaiset ja ruotsalaiset kilpailijat hamuavat asiakkaita yli kaksi kertaa suuremmalta määrältä markkinoita. Yli puolet niiden kaupallisesta verkkoliikenteestä tulee ulkomailta, Suomessa vain 16 prosenttia.
Valtaosa suomalaisista verkkokaupoista toimittaa tilauksia vain kotimaahan. Monikanavaisista yrityksistä, joilla on sekä myymälöitä että verkkokauppa, ainoastaan Marimekolla on eniten kysyntää kotimarkkinan ulkopuolella. Puhtaista verkkokauppayrityksistä vastaavaa ei meiltä löydy.

Verkko vaatii moniosaamista

Verkkokauppa tarjoaisi periaatteessa suomalaiselle vähittäiskaupalle hyvän mahdollisuuden vientiin. Ne eivät kuitenkaan ole lähteneet suuremmin mukaan. Asiakkuusmarkkinointiliitto ASML:n toimitusjohtaja Jari Perko korostaa, että ala vaatii valtavasti osaamista.

– Tavarakaupassa se tarkoittaa logistiikkaa, ostamista, markkinoinnin eri osa-alueita, kuten hakusanamainontaa ja toimivaa kanta-asiakaskonseptia, Perko luettelee esimerkkeinä.

Hän ei siksi ihmettele, että viime vuosina uusia, todella nopeasti kasvavia verkkokauppoja ei markkinoille ole ilmaantunut.

- Suuret verkkokaupat ovat pitkälti samoja, vanhoja tuttuja vähittäiskaupan toimijoita, jotka ovat olleet jo pitkään verkossa. Tie menestykseen verkossa on pitkä ja kivinen.

Lisäksi verkkokauppayrittäjälle ilmaantuu koko ajan uusia haasteita. Saksalaisen verkkokaupan Zalandon globaalin hakukone- ja mobiilimarkkinoinnin johtaja Sebastian Grebasch kertoi Mainostajien Liiton seminaarissa jokin aika sitten, että yhä suurempi osa verkkokaupan asiakkaista tulee ostoksille mobiilin välineen kautta. Palvellakseen tätä koko ajan kasvavaa asiakaskuntaa verkkokaupan on sovitettava sivustonsa, kuvastonsa ja muut tiedot vastaamaan hyvinkin erilaisten ja erikokoisten sekä erilaisilla käyttöjärjestelmillä toimivien päätelaitteiden vaatimuksia.

– Kauppiaan on ymmärrettävä näitä erilaisia käyttäytymispolkuja: missä vaiheessa asiakas käyttää mobiilia, miten sillä voidaan aktivoida, mitä on tapahtunut siihen mennessä, kun hän tulee verkkosivuille. Tämän kaiken analysointi ja hallitseminen on oikeasti vaikeaa, Perko sanoo.

Lisähaasteen tuo se, että kuluttajien käyttäytyminen ja tavat muuttuvat koko ajan.

Palautus pysynee maksuttomana

Kesäkuussa Suomessa tulee voimaan uusi verkkokauppalaki, joka perustuu EU-direktiiviin. Se koskee tavaroiden, palvelujen ja digisisältöjen kuluttajakauppaa ja yhdenmukaistaa käytäntöjä EU-maissa mm. palautusaikojen osalta. Sen ehkä etukäteen eniten puhuttanut muutos on, että jatkossa kauppias saa veloittaa palautuksista. Joillakin aloilla, kuten vaatekaupassa niiden osuus saattaa nousta huomattavan korkeaksi. Jari Perko kuitenkin epäilee, että kilpailusyistä palautukset tulevat jatkossakin olemaan maksuttomia.

– Kuluttajatutkimuksissa sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa maksuton palautusoikeus on yksi merkittävimpiä perusteluja valita tietty verkkokauppa, joten todennäköisesti palautusmaksua ei oteta juurikaan käyttöön, Perko arvelee.

Toinen kuluttajaa koskeva muutos on, että jos hän jättää noutamatta tilaamansa tavaran postista, sitä ei katsota peruutukseksi. Tässä tapauksessa kauppiaalla on oikeus periä kuluttajalta sanktiomaksuja, sillä kauppa joutuu joka tapauksessa maksamaan kuljetuksista.

Teksti: Marja-Liisa Kinturi Kuva: Rodeo.fi