Maksuhäiriöisten henkilöiden määrän kasvulle ei näy loppua

Maksuhäiriöisiä henkilöitä oli maaliskuun lopussa jo lähes 374 000, eli enemmän kuin koskaan. Tämän vuoden alusta yhteensä noin 150 000 henkilölle on rekisteröity reilusti yli puoli miljoonaa maksuhäiriömerkintää. Maksuhäiriöiden määrä verrattuna viime vuoden alkuun on kasvanut 11 prosentilla.

”Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on kasvanut jatkuvasti, ja nyt on korkea aika alkaa puuttua ongelman syihin oikeilla, aidosti tehokkailla tavoilla. Hyvä tapa estää ylivelkaantumista on hyödyntää luottopäätöksissä ns. positiivista tietoa, eli tietoa kuluttajan muista luotoista ja niiden hoitamisesta. Hyvä asia on, että nyt finassisektori on laajalla rintamalla näyttänyt tälle ajatusmallille vihreää valoa”, korostaa liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Suomen Asiakastieto Oy:stä.

Asiakastiedon kokemuksen ja laajaan dataan perustuvan näkemyksen mukaan kuluttajien maksuhäiriöt johtuvat ensisijaisesti siitä, että he ovat yhtä aikaa velkaantuneet liian moneen suuntaan. Jotta maksuhäiriöisten henkilöiden määrän kasvu saataisiin pysähtymään, kierre pitäisi katkaista ennen ylivelkaantumista ja ensimmäistä maksuhäiriötä. Eli luotolla ei enää myytäisi, jos luottovelvoitteita on jo liian moneen suuntaan.

”Yksittäisten luottojen korkoprosentit eivät kuluttajan taloutta kaada, vaan ongelmat ovat usein kasaantuneet ajan kuluessa. Nyt olemassa olevat ja ehdotetut korkokatot eivät ole vähentäneet maksuhäiriöisten määrää, vaan pikemminkin päinvastoin. Korttitalo romahtaa, kun rahalainojen lisäksi pitää maksaa myös muut elämisen kulut. Monelle kuluttajalle on vaikeaa seurata omaa maksukykyään ja herätä ajoissa, kun se on pettämässä. Jos luotottajalla ei ole tietoa kuluttajan olemassa olevista velvoitteista, riskeeraa hän omat saatavansa ja tahtomattaan myös syventää kuluttajan talouskuoppaa”, Muhonen huomioi.

Tiedonvaihto kuluttajan lainoista hyödyttää kaikkia osapuolia

Suomen Asiakastiedolla on jo useamman vuoden vuoden kokemus positiivisen tiedon hyödyistä. Asiakastiedon palvelussa kulutusluottoa myöntävät tahot vaihtavat tietoa kuluttajan muista lainoista keskenään kuluttajan suostumuksella.

”Palvelun avulla yritykset ovat voineet ennaltaehkäistä tai ainakin hidastaa monen kuluttajan ylivelkaantumista, kun uutta lainaa ei ole myönnetty olemassa olevien velvoitteiden takia. Olen vakuuttunut, että moni kuluttajakin osaa tätä arvostaa, jos ei siinä tilanteessa niin myöhemmin”, Jouni Muhonen kertoo.

Asiakastiedon palvelussa tietoja haetaan ainostaan niistä kuluttajista, jotka aktiivisesti hakeavat luottoa. Tiedot haetaan lainanhakuhetkellä, eikä niitä tallenneta rekisteriin.

”Palvelussamme tietoa liikkuu vain niistä kuluttajista, jotka ovat markkinoilla aktiivisia ja jotka antavat siihen suostumuksensa. Tämä on tietoturvallinen ja toimiva tapa selvittää kuluttajan taustat. Jos Suomeen rakennetaan varsinainen rekisteri, johon tietoja luotoista tallennetaan, tulee prosessista todennäköisesti todella pitkä. Monelle talousahdingon partaalla keikkuvalle se voi tulla inhimillisesti erittäin kalliiksi”, Muhonen summaa.