Maksuhäiriöt keskittyvät yhä useammin samoille henkilöille

Suomessa maksuhäiriöisiä henkilöitä oli vuoden 2016 lopussa yhteensä 373 100. Joukko on 3100 suurempi kuin vuosi sitten. Uusia maksuhäiriömerkintöjä Suomen Asiakastieto Oy rekisteröi kuluttajille yhteensä 1,5 miljoonaa kappaletta eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna.

”Rekisteröityjen henkilöiden kokonaismäärä on edelleen kasvanut. Siitä voidaan päätellä, että entistäkin useammin uudet maksuhäiriömerkinnät kohdistuvat samoille, jo valmiiksi maksuvaikeuksissa oleville kuluttajille. Edelleen liian monesta lähteestä he myös saavat uutta luottoa tai maksuaikaa, jonka hoitamiseen maksukyky ei riitä”, liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Suomen Asiakastieto Oy:stä toteaa.

Luotonmyöntäjä ja luotonhakija eivät usein kumpikaan pysty täysin hahmottamaan ja varmistamaan, kuinka suuri osa hakijan maksuvarasta on jo sidottu aiempiin maksusopimuksiin.

”Meillä on selkeää näyttöä siitä, että meidän palvelumme avulla positiivista tietoa jakavat kulutusluottoyhtiöt pystyvät ehkäisemään ylivelkaantumista. Tämän kaltaisen positiivisen luottotiedon laajempi hyödyntäminen yhdessä verotietojen kanssa auttaisi varmasti kääntämään maksuhäiriöisten henkilöiden määrän laskuun”, Muhonen jatkaa.

Uusia maksuhäiriöisiä hieman entistä vähemmän

Merkittävä ja positiivinen asia tilastoissa on kuitenkin se, että Suomen Asiakastieto Oy:n rekisteriin päätyi edellisiä vuosia vähemmän uusia henkilöitä.

”Uusien maksuhäiriöisten henkilöiden määrässä trendi on laskeva. Viime vuonna rekisteriimme päätyi noin 38 000 uutta kuluttajaa, joilla ei ennestään ollut maksuhäiriöitä. Se on toki erittäin suuri määrä, mutta selvästi pienempi kuin vuosina 2014 ja 2015”, huomioi Jouni Muhonen.

Eläkeläisten talousvaikeudet kovassa kasvussa

Uusien maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on vuosina 2014-2016 laskenut selvästi lähes kaikissa ikäluokissa. 45-59-vuotiaissa viime vuonna ensimmäisen maksuhäiriömerkintänsä sai yhteensä noin 9 000 henkilöä eli neljänneksen vähemmän kuin vuonna 2014. Myös nuoremmissa ikäryhmissä kehitys on ollut myönteistä.

”Huolestuttavin suunta on eläkeläisillä. Viime vuonna ensimmäisen maksuhäiriömerkintänsä sai 1 430 vähintään 70-vuotiasta suomalaista. Tämä joukko on vuoteen 2014 verrattuna kasvanut peräti 25 prosentilla. Osittain tätä toki selittää se, että vuosina 1945-1947 syntyneet hyvin suuret ikäluokat ovat päässeet 70 vuoden ikään”, Jouni Muhonen vertaa.

70 vuotta täyttäneitä maksuhäiriöisiä henkilöitä on yhteensä jo 11 300.

Työllistyminen auttaisi oman talouden hallinnassa

Kuluttajan oman talouden hallintaan vaikuttavat paitsi runsaat velat ja esimerkiksi korkeat kiinteät kulut, kuten asuminen, myös työllisyystilanne. Työttömäksi jääneen on kyettävä nopeasti sopeuttamaan kulutuksensa, jos tulot laskevat hiukankaan pidemmäksi ajaksi. Jos työttömällä on runsaasti jo ulosottoperintään asti edennyttä velkaa, voi hän pahimmillaan passivoitua jäämään pysyvästi työelämän ulkopuolelle.

”On aivan inhimillistä, että työnhakumotivaatio kärsii, jos tiedossa on, että ulosotto veisi ison osan työtuloista. Siksi saattaisi olla paitsi yksilön, myös yhteisen edun kannalta hyväksi, jos työllistymistä kannustettaisiin hieman keventämällä esimerkiksi ulosoton osuutta ainakin määräajaksi. Työn syrjään ja arkitaloutensa oikaisseen on jo paljon helpompi alkaa lyhentää myös velkojaan”, Jouni Muhonen kannustaa.

TILASTOPAKETTI MAKSUHÄIRIÖISTÄ 2016