Neljännesmiljoona kuluttajaa sai viime vuonna maksuhäiriömerkintöjä

Vuonna 2015 maksuhäiriömerkintöjä sai hieman useampi yksityishenkilö kuin edellisvuonna. Maksuhäiriöisten henkilöiden kokonaismäärä pysyi huippulukemissa.

Suomen Asiakastieto Oy:n maksuhäiriörekisterissä oli vuoden 2015 lopussa 370 000 henkilöä eli noin prosentti enemmän kuin vuosi sitten. Uusia merkintöjä sai 249 500 suomalaista eli noin 7 000 enemmän kuin edellisvuonna. Vuoden aikana Asiakastiedon rekisteriin tuli 39 000 kokonaan uutta henkilöä, joilla ei ennestään ollut maksuhäiriömerkintöjä.

”Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä saavutti lokakuun alussa 370 000 ja pysyi sillä tasolla loppuvuoden. Koska uusia merkintöjä saaneiden henkilöiden määrä kuitenkin on selvästi kasvanut, ei merkittävää myönteistä käännettä maksuhäiriöisten henkilöiden kokonaismäärässä valitettavasti ole vuoden 2016 aikana odotettavissa”, arvioi liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Suomen Asiakastieto Oy:stä.

Uusien maksuhäiriömerkintöjen kokonaismäärä pysyi samalla 1,5 miljoonan merkinnän tasolla kuin edellisvuonna. Maksamattomista verkkokauppaostoksista aiheutuneet maksuhäiriömerkinnät lisääntyivät selvästi.

”Näiden häiriöiden lisääntyminen on tavallaan luonnollista, koska verkkokauppa yleistyy muutenkin. Kannattaa muistaa, että laskulla ostaminenkin on luottoa, joka pitää maksaa takaisin.”

Velkajärjestelyjä entistä enemmän

Velkajärjestelyhakemuksia jätettiin viime vuonna yhteensä runsaat 4 200 kappaletta eli pari prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Entistä useampi hakemus johti myös varsinaisen velkajärjestelyn aloittamiseen, sillä käräjäoikeudet antoivat yhteensä 3 600 aloittamispäätöstä, mikä on yli kuusi prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Lisäksi hylättyjen velkajärjestelyhakemuksien määrä pieneni edellisvuodesta.

Oma-aloitteisuuteen kannattaa kannustaa

Velkajärjestelyhakemusten korkea määrä kertoo toisaalta ongelmien vakavuudesta, mutta samalla myös siitä, että ylivelkaantuneet henkilöt haluavat saada asiansa kuntoon. Ensimmäinen ja tärkein askel ongelmien korjaamiseen on aina se, että vaikeuksissa oleva velallinen ottaa yhteyttä velkojaan asioiden sopimiseksi. Asiakastiedon mukaan myös velkojien kannattaa kannustaa ylivelkaantuneita tai ylivelkaantumisvaarassa olevia asiakkaitaan hoitamaan asiansa kuntoon. Tällöin mahdollisuus edes osittaisen suorituksen saamiseen paranee.

”Selvää on, että oma tahto on tärkein draiveri saattaa asiat taas kuntoon. Mutta silloin, kun tätä tahtoa on, pitää myös velkojilta löytyä myötämieltä. Tutkimusten mukaan vaikeuksissa oleva velallinen maksaa todennäköisemmin velkansa, kun hänelle tarjotaan verkossa mahdollisuus oma-aloitteisesti esimerkiksi muuttaa maksuohjelmaansa”, Jouni Muhonen suosittelee.

Verkkoasiointi on monelle luonteva tapa hoitaa asioita ja siihen ohjaa varmasti myös jonkinlainen häpeä siitä, ettei maksuja ole hoidettu ajallaan.

”Kuten luottoa myönnettäessä myös maksusuunnitelman muuttamista harkittaessa on syytä selvittää asiakkaan maksukyky ja mahdolliset maksuhäiriöt. Tämä prosessi pystytään automatisoimaan, jolloin maksuajan pidennys voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja toisaalta niin, ettei luottoriski kasva hallitsemattomasti”, Jouni Muhonen kertoo.