Digitaalinen maksaminen lisääntyy edelleen kaikkialla maailmassa uuden maksuekosysteemin kehittyessä

Digitaalisten maksujen määrän arvioidaan kasvavan maailmanlaajuisesti keskimäärin 10,9 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, jolloin digitaalisia maksutapahtumia on jo lähes 726 miljardia, kertoo World Payments Report 2017 -selvitys (WPR 2017). Maailman johtaviin konsultointi-, teknologia- ja ulkoistuspalveluja tarjoaviin yrityksiin kuuluvan Capgeminin sekä maksuliikennepalvelujen ja kassanhallinnan johtaviin toimijoihin kuuluvan arvostetun, kansainvälisen BNP Paribas -pankkiyhtiön tänään julkaisemassa WPR 2017 -selvityksessä ennustetaan, että kehittyvissä talouksissa kasvu on 19,6 prosenttia. Luku on kolminkertainen verrattuna kehittyneiden talouksien ennusteeseen. Kiinan ja Intian vetämillä Aasian kehittyvillä markkinoilla[1] kasvun ennustetaan olevan 30,9 prosenttia. Maailmanlaajuisesti suuryritysten, keskisuurten yritysten[2] ja viranomaisten muuten kuin käteisellä suoritettavan tukkukaupan maksuliikenteen kertyvän vuotuisen maksuprosentin (CAGR)[3] arvioidaan nousevan 6,5 prosenttiin vuosina 2015–2020, mikä tarkoittaa yli 122 miljardia tukkumyyntitapahtumaa.

Vuosina 2014–2015 muuten kuin käteisellä suoritettujen maksutapahtumien määrä maailmassa kasvoi 11,2 prosenttia 433,1 miljardiin, mikä on suurin kasvu vuosikymmeneen. Kehittyvät markkinat vauhdittivat kasvua 21,6 prosentin lisäyksellä. Kehittyneillä markkinoilla kasvu oli 6,8 prosenttia, eli nousu on nimellistä verrattuna vuonna 2014 mitattuun 6 prosentin lukuun.

Digitaalisen maksamisen yleistymisestä huolimatta käteisellä rahalla on edelleen vankka asema erityisesti silloin, kun maksettavat summat ovat pieniä. Tämänvuotisen WPR-selvityksen mukaan liikkuvuus, älykodit, viihde ja tiedotusvälineet lisäävät todennäköisesti muuten kuin käteisellä suoritettavien maksutapahtumien määrää tulevaisuudessa. Muita samaa trendiä voimistavia tekijöitä ovat vaihtoehtoiset kanavat, kuten lähimaksaminen, puettavat ratkaisut ja lisätty todellisuus.

Digitalisaation yleistyminen yritysten välisessä maksuliikenteessä muokkaa alueellisia trendejä. Kehittyneillä Aasian ja Tyynenmeren alueen (APAC)[4] markkinoilla pienet ja keskisuuret yritykset käyttävät digitaalista laskutusta, virtuaalikortteja ja pilvipohjaisia taloushallinnon ratkaisuja. Aasian kehittyvien talouksien suuryritykset puolestaan suosivat maksuaikakortteja, jotka tekevät toimitusketjun maksutapahtumista helpompia ja turvallisempia.

Capgeminin johtava konsultti Pascal Olin toteaa, että Suomi kuuluu digitaalisen maksamisen eturintamaan ja trendi on sama kaikissa Pohjoismaissa. ”Suomi kuuluu digitaalisen maksamisen edelläkävijämaihin. Digitaalinen maksaminen tulee kasvamaan tulevaisuudessa ja tämä johtuu osittain niin uudenlaisesta kuluttajakäyttäytymisestä kuin älypuhelinten käyttämisestä kaikenlaisten ostosten teossa.”

”Tulevaisuuden voittajia maksumarkkinoilla ovat toimijat, jotka pystyvät tarjoamaan reaaliaikaisia digitaalisia maksukeinoja sekä verkossa että myymälöissä – ja jotka ovat samaan aikaan yksinkertaisia ja kustannustehokkaita sekä kuluttajille että kauppiaille. Alustat, kuten Facebook ja Amazon ovat jo alkaneet kartoittaa maksuratkaisuja USA:ssa ja kiinalaiset toimijat ovat myös tarjoamassa uusia palveluja. Pohjoismaisille markkinoille ovat puolestaan tulossa Apple Pay ja Samsung Pay. On mielenkiintoista nähdä kuinka suomalaiset pankit ja fintech-toimijat asemoivat itsensä uudessa maksuekosysteemissä.”

Uusi maksuekosysteemi kehittyy

WPR 2017 -selvityksessä kiinnitetään huomiota uuteen, kehittymässä olevaan maksuekosysteemiin, jonka taustalla on useita samansuuntaisia tekijöitä. Muutokseen johtavia tekijöitä ovat muun muassa uuden PSD2-maksupalveludirektiivin[5] vaatimukset kattava dynaaminen sääntely-ympäristö, fintech-yritykset, suuryritysten ja asiakkaiden lisäarvopalveluihin kohdistamien odotusten muutokset sekä uusien maksutapatekniikoiden lisääntyminen.

Uusi mahdollisuus rahoitusjohtajille

Selvityksessä käsitellään myös uuden ekosysteemin rahoitusjohtajille tuomia arvolupauksia ja haasteita, jotka ovat nousseet esiin haastattelujen yhteydessä. Rahoitusjohtajien vaatimukset aiempaa paremmista ja luotettavammista kokonaispalveluista vaikuttavat maksuekosysteemiin. Kovaa kilpailua käyvillä pankeilla on tilaisuus vahvistaa yhteistyötä nykyisten yritysasiakkaidensa kanssa ja samalla hankkia uusia asiakkaita. Varainhallinta muuttuu digitaaliseksi, sillä toistuvien tehtävien automatisointi antaa varainhoitajille mahdollisuuden keskittyä kassaennusteisiin ja petosten torjuntaan. Kaupan rahoituksen alalla pankit ja fintech-yritykset tutkivat mahdollisuuksia optimoida toimintoja lohkoketjuperusteisten älysopimusten avulla. Rajat ylittävien maksutapahtumien osalta pankit testaavat lohkoketjuja sisäisesti kehittääkseen skaalautuvia, digitaalisia maksualustoja.

Yhteistyön ja avointen järjestelmien myötä varainhallintaan kohdistuu myös turvallisuusuhkia. Yritykset kuitenkin odottavat nykyään pankkien osallistuvan turvallisuusinfrastruktuurin parantamiseen. Uudessa maksuekosysteemissä kolmannen osapuolen kehittäjät ovat suoraan vuorovaikutuksessa kumppanipankkiensa asiakkaiden kanssa, mikä herättää kysymyksiä tietosuojasta, turvallisuudesta ja hyökkääjien tunnistamisesta.

Selvitys korostaa myös uuden maksuekosysteemin suurinta haastetta: yhtenäiset standardit puuttuvat, sillä kansalliset sääntelyelimet käyttävät omia standardejaan ja tulkintojaan. BNP Paribas -yhtiön Payments and Receivables -osaston johtaja Bruno Mellado toteaa: “Ylikansalliset pankit ja yritykset pyrkivät entistä parempaan, koko alan kattavaan standardointiin sekä sääntelyn yhdenmukaistamiseen. Kunhan turvallisuusongelmat ratkaistaan, yhteistyön ja kumppanuuksien lisääntyminen uudessa maksuekosysteemissä luo liikearvoa niin suuryrityksille, pankeille kuin fintech-yrityksillekin. Uusi ekosysteemi voi lieventää useimpia, mutta ei kaikkia, pankkien ja suuryritysten kohtaamia haasteita. Maksuekosysteemin kehitysvaiheessa alan edustajat voivat varautua epävarmuuteen tekemällä yhteistyötä pankkien ja tarvittavaa osaamista tarjoavien kumppanien kanssa.”

KRII-hankkeet vaikuttavat sääntely-ympäristöön

Kilpailuun ja riskien vähentämiseen tähtäävät keskeiset sääntelyyn liittyvät ja alaan vaikuttavat hankkeet (Key regulatory and industry initiative, KRII) monimutkaistavat selvityksen mukaan sääntely-ympäristöä edistämällä palveluntarjoajien välistä kilpailua ja häiritsemällä maksamisen arvoketjun perinteisesti jähmeitä segmenttejä. KRII-hankkeilla voidaan kuitenkin myös kehittää standardointia ja läpinäkyvyyttä, joiden uskotaan tuovan asiakkaille merkittäviä pitkän aikavälin innovaatioita. World Payments Report 2016 -selvityksen julkaisemisen jälkeen käynnistetyt KRII-hankkeet koskevat digitaalista valuuttaa, käteisen vähentämistä, fintech-yrityksiä sekä ohjelmointirajapintoja.

Selvityksessä käsitellään myös niitä haasteita, joita sidosryhmät joutuvat kohtaamaan, kun PSD2-maksupalveludirektiivi pannaan täytäntöön Euroopassa. Kun tarkistettu PSD2-maksupalveludirektiivi otetaan käyttöön tammikuussa 2018, Eurooppa ottaa merkittävän askelen kohti täysin yhteentoimivaa digitaalista markkina-aluetta. Odotettavissa on kauaskantoisia vaikutuksia niin pankeille, maksupalveluiden tarjoajille, fintech-yrityksille kuin suuryrityksillekin. WPR 2017 -selvitys korostaa kuitenkin, että sääntelyn koordinoinnin ja yhdennetyn tietojen käsittelyn puuttumisen vuoksi Euroopan unionin pankkialalla voi esiintyä vastakkaisia tavoitteita ja keskenään kilpailevia strategioita. Samalla odotettu standardointi ja läpinäkyvyys kärsivät. Pikamaksuihin, käteisen vähentämiseen ja tietoverkkojen turvallisuuteen keskittyvät KRII-hankkeet voivat innostaa maksupalvelujen tarjoajia luomaan asiakastyytyväisyyttä lisääviä ratkaisuja.

World Payments Report 2017 -selvityksen tutkimusmenetelmät:

Tämänvuotinen World Payments Report -selvitys käsittelee seuraavien maantieteellisesti, taloudellisesti ja muun kuin käteismaksun markkinoiden kypsyyden mukaan ryhmiteltyjen alueiden maksupalvelumarkkinoita: Pohjois-Amerikka: Kanada ja Yhdysvallat, Eurooppa, kehittyneet Aasian ja Tyynenmeren alueen markkinat, kehittyvät Aasian markkinat, Latinalainen Amerikka sekä CEMEA-alue[6]. Ensisijainen WPR 2017 -tutkimus suoritettiin verkkokyselynä, joka lähetettiin alan edustajille pankkeihin, fintech-yrityksiin ja suuryrityksiin sekä muulla kuin pankkialalla toimiville rahoituspalvelujen tarjoajille kesäkuussa 2017. Lisäksi suoritettiin johtohenkilöiden haastatteluja. Kyselyn ja haastattelujen tulokset on sulautettu kaikkeen selvityksen analyysiin.

World Payments Report 2017 -selvitys on ladattavissa osoitteessa www.worldpaymentsreport.com.

Tietoja BNP Paribas -yhtiöstä

BNP Paribas on Euroopan johtavia kansainvälisiä pankkeja. Sillä on toimintaa 74 maassa, ja sen kaikkiaan yli 192 000 työntekijästä yli 146 000 työskentelee Euroopassa. BNP Paribas -yhtiöllä on vakaa asema kolmella päätoimialallaan: Domestic Markets -osasto keskittyy kotimarkkinoihin ja International Financial Services -osasto hoitaa kansainväliset rahoituspalvelut (vähittäispankkiverkostot ja rahoituspalvelut kuuluvat Retail Banking & Services -osaston toimialaan). Corporate & Institutional Banking -osasto puolestaan huolehtii yritysasiakkaista ja institutionaalisista sijoittajista. BNP Paribas auttaa kaikkia asiakkaitaan – niin yksityisasiakkaita, yhdistyksiä, yrittäjiä, pk-yrityksiä, suuryrityksiä kuin institutionaalisia asiakkaitakin – toteuttamaan hankkeitaan tarjoamalla niille erilaisia rahoitus-, sijoitus-, säästämis- ja vakuutusratkaisuja.

Euroopassa BNP Paribas -yhtiöllä on neljä kotimarkkinaa (Belgia, Ranska, Italia ja Luxemburg). BNP Paribas Personal Finance on Euroopan johtava kulutusluottojen tarjoaja.

BNP Paribas on ottamassa integroidun vähittäispankkipalvelumallinsa käyttöön Välimeren maissa, Turkissa ja Itä-Euroopassa sekä laajan verkoston Yhdysvaltain länsiosissa. Myös yritysasiakkaiden ja institutionaalisten asiakkaiden palvelemisessa sekä kansainvälisissä rahoituspalveluissa BNP Paribas on Euroopan parhaimmistoa. Lisäksi sillä on vahva asema Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä vakaata ja nopeasti kasvavaa liiketoimintaa Aasian ja Tyynenmeren alueella.

[1] Aasian kehittyviä markkinoita ovat Kiina, Hongkong, Intia ja muut Aasian markkinat.

[2] Keskisuuret yritykset ovat kooltaan suuryrityksiä pienempiä mutta pieniä yrityksiä suurempia.

[3] Kertyvä vuotuinen kasvuprosentti (Compound Annual Growth Rate, CAGR) mittaa investoinnin keskimääräistä kasvunopeutta vaihtelevalla ajanjaksolla.

[4] Kehittyneitä Aasian ja Tyynenmeren alueen markkinoita ovat Australia, Japani, Singapore ja Etelä-Korea.

[5] Toinen maksupalveludirektiivi (PSD2) on Euroopan komission hallinnoima EU-direktiivi, jolla pyritään lisäämään kilpailua maksupalvelualalla sallimalla pääsy pankin asiakastietoihin.

[6] CEMEA-alueeseen kuuluvat Puola, Venäjä, Saudi-Arabia, Etelä-Afrikka, Turkki, Ukraina, Unkari, Tšekin tasavalta, Romania ja muut Keski-Euroopan ja Lähi-idän markkinat.