Hallitukset toivovat kansainvälisyyttä ja odottavat aktiivista vuoropuhelua

Suomalaiset hallitusten jäsenet näkevät kansainvälistä vertaisryhmää tärkeämpänä kansainvälisen osaamisen hallituksessa sekä vuoropuhelun lisääntymisen osakkeenomistajien kesken. Riskipolitiikkojen laatimisessa sen sijaan suomalaisilla on kansainvälisiä hallituskollegoja pienempi rooli.

Tiedot käyvät ilmi asiantuntijayritys Deloitten kansainvälisestä Director 360 -selvityksestä. Selvitys oli osa maailmanlaajuista kyselyä, johon osallistui 288 hallituksen puheenjohtajaa ja jäsentä yhteensä 19 eri maasta. Tällä kertaa Suomesta oli mukana 18 eri yrityksen hallitusten jäsentä.

Selvityksen mukaan seuraajasuunnittelu ei näyttele tärkeää roolia tällä hetkellä suomalaisyhtiöiden hallitusten agendalla. Vain 28 % suomalaisista vastaajista oli samaa mieltä siitä, että toimitusjohtajan seuraajasuunnitteluprosessi on tehty tehokkaasti heidän hallituksissaan. Globaalista vertaisryhmästä 44 % oli sitä mieltä.

”Suomalaisvastaajat kokivat, että seuraajasuunnitteluun keskitytään vasta kun on tarve vaihtaa ylintä johtoa, eli melko myöhäisessä vaiheessa. Toisaalta asia nousee korkealle yhtiöiden seuraavan 12–24 kuukauden työlistalla olevissa teemoissa. Aihe on siis tiedostettu”, toteaa Deloitten senior partner Mikael Paul.

Suomalaishallituksiin odotetaan myös muita enemmän kansainvälistä osaamista.

”Suomalaisilla yhtiöillä on selkeä tarve lisätä hallituksen kansainvälistä ulottuvuutta muita vastaajia enemmän. Kansainvälisyys korostuu erityisesti hallituksen jäsenistön erilaisissa taustoissa; sieltä pitäisi löytyä kansainvälistä kokemusta ja eri markkina-alueiden tuntemusta”, Paul korostaa.

Suomalaisista vastaajista 56 % ilmoitti olevansa samaa mieltä siitä, että heillä on aktiivinen rooli organisaation riskipolitiikkojen tekemisessä, kun kaikista vastaajista 73 % oli samaa mieltä. Puolet suomalaisvastaajista kokee saavansa tarpeeksi tietoa yhtiön liiketoiminnan riskien arvioimiseksi, kun kaikista vastaajista 69 % oli samaa mieltä. Myös suomalaisten hallitusten työlistalla riskit säilyvät tärkeässä asemassa.

Selvitys osoittaa lisäksi, että valtaosa suomalaisvastaajista (78 %) uskoo osakkeenomistajien ja hallitusten vuoropuhelun lisääntyvän seuraavien vuosien aikana. Kaikista vastaajista vuoropuhelun näkee lisääntyvän 64 %. Osakkeenomistajien odotetaan myös osallistuvan hyvän hallintotavan seurantaan tulevaisuudessa – suomalaisista tätä mieltä oli 78 %, kaikista vastaajista 76 %.

Selvityksessä kysyttiin myös hallitusten työlistalla viimeisen 12 kuukauden aikana käsiteltyjä teemoja. Kansainvälisessä listauksessa tärkeimmille sijoille nousivat globaalista talouskriisistä selviäminen (43 %), regulaatio ja hyvä hallintotapa (41 %) sekä strategia (34 %). Suomalaiset vastaajat nostivat tärkeimmiksi strategian (50 %) sekä talouskriisin (44 %). Regulaatio ja hyvä hallintotapa nähtiin vähemmän tärkeänä aiheena (11 %).

Tulevien 12–24 kuukauden aikana kaikkien hallitusten työlistalla tärkeimpiä kysymyksiä tulevat olemaan strategia (38 %), talouskriisi (37 %) sekä regulaatio (31 %). Suomalaisten hallitusten tärkeimmät painopisteet ovat talouskriisi (50 %), strategia (33 %) sekä pääoman hallinta (28 %).

Lisätietoja:
Mikael Paul
KHT, senior partner
Deloitte
puh. 0207 555 348
etunimi.sukunimi(a)deloitte.fi

Deloitten Director 360 -selvitys tehtiin maailmanlaajuisesti eri yhtiöiden hallitusten jäsenille. Selvitys kattoi yleisiä kysymyksiä hallitustyön nykytilanteesta sekä tulevaisuuden painopistealueista.

Yhteensä selvitykseen osallistui 288 hallituksen puheenjohtajaa ja jäsentä yhteensä 19 eri maasta. Tällä kertaa Suomesta oli mukana 18 eri pörssiyrityksen hallitusten jäsentä. Tuloksissa verrataan suomalaisvastaajia kokonaisvastaajiin.