Suomella matkaa Euroopan veromyönteisimpiin maihin

Yritysten veroammattilaisilla Euroopassa on kasvava paine ymmärtää ja noudattaa lisääntyviä maakohtaisia raportointivaatimuksia. Verotukseen liittyvän valvonnan koetaan lisääntyneen Suomessa viimeisen vuoden aikana. Suurimpana huolenaiheenaan veroammattilaiset näkevät verolainsäädännön lukuisat muutokset, monitulkintaiset julkiset ohjeistukset ja pitkään kestävät verokiistat.

Vientivetoinen Suomi menestyy vain, jos yritysten toimintaympäristö säilyy kilpailukykyisenä. Yritysten veroammattilaisten mielestä talouskasvua ja kilpailukykyä edistävät vakaa verolainsäädäntö ja yksinkertainen verojärjestelmä. Myös hyvä yhteistyö ja avoin suhde veroviranomaisten kanssa arvioidaan merkittäväksi kilpailukyvyn tekijäksi. Tiedot selviävät Deloitten tekemästä vuosittaisesta verotutkimuksesta, johon vastasi yli 800 yritysten veroammattilaista ympäri Eurooppaa.

Suomella on vielä kirittävää erityisesti viranomaisten ketteryydessä vastata lainsäädännön muutoksiin ja viranomaisten läheisemmässä, asiakaslähtöisessä yhteistyössä yritysten kanssa.

”Yritysten veroasioilla on vaara jäädä lukuisten muiden hallintotuomioistuimissa käsiteltävien kiireellisten asioiden jalkoihin. Tämä on erityisen valitettavaa tilanteessa, jossa kiistanalainen asia vaikuttaa yrityksessä useiden verovuosien verotukseen tai lukuisten yritysten veroihin. Tarvitsemme riittävästi investointeja ja vero-osaajia käsittelemään yritysten verokysymyksiä, jotta veroriidat saataisiin ratkaistua huomattavasti nykyistä nopeammin. Yritysten verotarkastukset kestävät nyt pahimmillaan 2-3 vuotta, mikä lisää epävarmuutta ja syö kilpailukykyämme”, sanoo Deloitten vero-osakas Outi Ukkola.

BEPS-hanke vaatii yhteispeliä

Eurooppalainen verotutkimus toteutettiin tänä syksynä juuri ennen veropohjan rapautumista ehkäisevän ja parempaan läpinäkyvyyteen tähtäävän BEPS-hankkeen (Base Erosion and Profit Shifting) lopullisten raporttien julkaisemista. BEPS-hanketta pidetään merkittävimpänä kansainvälistä yritysverotusta koskevana uudistuksena lähes sataan vuoteen. Verohallinto haluaa BEPS:n myötä yrityksiltä entistä enemmän tietoa ja raportointivelvollisuudet ovat kiristyneet. Suomessa 89 % verokyselyyn vastanneista koki, että verotukseen liittyvä valvonta on lisääntynyt viime vuodesta.

Hieman yli puolet vastaajista arvioi BEPS-hankkeen vaikutukset merkittäviksi yritykselleen. Yritykset haluavat varmistaa toimilleen oikeudenmukaisen ja yhdenkertaisen verotuksen ja valtio turvata verotulonsa. Ukkolan mukaan kilpailukykyinen, ennustettava ja läpinäkyvä verojärjestelmä vaatii tällä hetkellä yrityksiltä ja verohallinnolta yhteispeliä, jotta Suomen kilpailukyky säilyy eivätkä verotulot karkaa ulkomaille.

”BEPS-raportteja aletaan vasta vähitellen soveltaa käytännössä, mutta maailmalla on jo nähtävissä jonkinlainen kyllästyminen BEPS:tä puhumiseen. Tämä on hämmentävää, koska vaikutukset alkavat realisoitua vasta tulevina vuosina. Nyt olisi oikea hetki tarkastella, mitä muutokset yksittäisten yritysten näkökulmasta todella tarkoittavat ja myös olla keskustelussa aktiivinen, kun valtionvarainministeriössä arvioidaan lainsäädännön päivitystarpeita”, Ukkola toteaa.

Suomikin digitalisoituu

Euroopan maista Hollanti ja Iso-Britannia nähdään yritysverotuksen edelläkävijämaiksi kun taas Saksa, Italia ja Ranska koetaan haastavimmiksi maiksi verotuksen näkökulmasta. Näissä maissa verolainsäädäntö muuttuu usein ja suhteen veroviranomaisiin koetaan vaikeiksi ja monimutkaisiksi. Yritykset näkevät, että veroviranomaisille haasteellisimpia verokysymyksiä ovat siirtohinnoittelu ja kansainvälinen verotus.

Hollantilaisia veroviranomaisia yritykset kehuvat erityisesti heidän kyvystään ymmärtää liiketoimintaa ja edesauttaa yritysten toimintamahdollisuuksia. ”Hollanti on julkisesti luvannut kompensoida BEPS-hankkeesta mahdollisesti aiheutuvia seurauksia yrityksille, jotta maan elinkeinoympäristö säilyy edelleen houkuttelevana investointikohteena. Iso-Britannian verojärjestelmä saa puolestaan kiitosta avoimuudestaan ja siitä, kuinka selkeästi sääntöjen merkitys osataan viestiä yrityksille. Nämä ovat käytännön syitä, joiden vuoksi yritykset pitävät Iso-Britanniaa ja Hollantia veromyönteisinä valtioina”, Ukkola kuvaa.

Iso-Britannia on asettanut tavoitteekseen tulla maailman digitalisoituneimmaksi verohallinnoksi. Myös Suomessa verohallinto on saanut julkishallinnon parhaat arvosanat digitalisoitumisesta. ”Suomi on monilla hankkeilla hyvin ajassa mukana, mutta meillä on opittavaa näiden Euroopan veromyönteisimmiksi mainittujen valtioiden yhteistyöstä ja luottamuksen rakentamisesta yritysten kanssa. Kehitystä tähän suuntaan jo hieman näkyy, mutta uudenlaisen kulttuurin luominen vie aina oman aikansa”, Ukkola pohtii.

Tutustu tutkimukseen Deloitten sivulla: European Tax Survey 2015

Lisätietoja:

Outi Ukkola

Tax Partner, Deloitte

outi.ukkola@deloitte.fi

+358 40 588 3632

Anne Alarotu

Marketing and Communications Leader, Deloitte

anne.alarotu@deloitte.fi

+358 50 487 1308