Y-sukupolvi vaatii yrityksiltä edellytyksiä innovointiin

78 prosenttia Millennial-sukupolvesta (Y-sukupolvi) eli tulevaisuuden johtajista uskoo innovaatioihin kasvun keskeisenä edellytyksenä. Maailman talouskriisin jatkuessa jo kuudetta vuotta vain 26 prosenttia nuorista uskoo yritysjohtajien panostavan tarpeeksi innovaatioita luovien käytäntöjen edistämiseen.

Tiedot selviävät asiantuntijayritys Deloitten Millennial Survey -raportista, jonka tulokset julkistettiin Davosin World Economic Forumin yhteydessä. Toista kertaa toteutetun selvityksen teemana oli innovaatioiden rooli yrityksissä ja yhteiskunnassa. Kyselytutkimukseen vastasi lähes 5 000 Millennial-sukupolven edustajaa (Y-sukupolvi, syntynyt vuonna 1982 tai sen jälkeen) 18 maasta.

”Organisaatioilta vaaditaan ajattelumallin muutosta, jotta uudet ideat voivat päästä aidosti esille ja niillä on mahdollisuus menestyä. Nykyiset yritysjohtajat keskustelevat jo innovoinnin tavoista ja paikoista, mutta kyselyvastausten perusteella tuleva johtajasukupolvi antaa innovaatioille heitäkin suuremman painoarvon. Innovaatioita ei nähdä enää vain yritysten kasvun lähteenä, vaan mahdollisuutena löytää ratkaisuja suurempiin yhteiskunnallisiin ongelmiin”, sanoo Deloitten toimitusjohtaja Teppo Rantanen.

”Tämän päivän johtajien näkökulmasta juuri nuoren sukupolven työntekijät ja kuluttajat ovat avainasemassa, kun pyritään pysäyttämään kasvava luottamuspula yrityksiä kohtaan. Millennial-sukupolvi edustaa uutta suuntaa ja mahdollisuuksia.”

Yritykset innovaatioiden etulinjaan

84 prosenttia vastaajista arvioi yritysmaailmasta nousevien innovaatioiden vaikuttavan positiivisesti yhteiskuntaan. Yritysten nähdäänkin olevan avainroolissa yhteiskuntaa hyödyttävien innovaatioiden synnyttämisessä: lähes puolet vastaajista (45 %) uskoi yhteiskuntaan positiivisimmin vaikuttavien innovaatioiden olevan lähtöisin nimenomaan yrityksistä. Julkisen sektorin osalta vastaava luku oli 18 prosenttia ja akateemisen maailman osalta 17 prosenttia.

Tulokset tukevat Deloitten edellisvuoden selvityksen havaintoa, jonka mukaan milleniaalit odottavat yrityksiltä huomattavaa roolia yhteiskunnan haasteiden ratkaisussa.

”Yritysten innovaatiopotentiaalia hyödyntämällä voidaan ajaa yhteiskuntaa eteenpäin, mikä on liike-elämälle ja johtajille sekä mahdollisuus että velvollisuus. Tuote- ja palveluinnovaatioita sekä suurempaa arvoa luovia liiketoimintamalleja pitäisi taloushaasteiden keskelläkin saada käyttöön yhä nopeammin”, toteaa Suomen Deloittella innovaatiotoiminnasta vastaava partneri Kari Ekholm.

Ekholmin mielestä yhteiskunnallisia ja ympäristön haasteita ratkaisevat lupaavat innovaatiot ansaitsevat näkyvyyttä. Deloitte on tukenut Laatukeskuksen Laatuinnovaatiokilpailua, jonka tarkoituksena on lisätä suomalaisten innovaatioiden määrää ja tasoa. ”Viime vuonna halusimme yhdessä Laatukeskuksen kanssa tuoda esille erityisesti innovaatioita, joiden taustalla on pyrkimys luoda uusia ratkaisuja yhteiskunnallisiin ja ympäristöhaasteisiin. Laatuinnovaatiokilpailuun lisättiin kaksi uutta vastuullisten innovaatioiden kilpailusarjaa, joissa tärkeinä kriteereinä ovat yhteiskunnallinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen suorituskyky”, Ekholm kertoo.

Innovatiivisuuden edellytyksissä puutteita

Kaksi kolmasosaa Millennial-vastaajista totesi innovatiivisuuden olevan keskeinen tekijä työnantajan valinnassa. Havainto on erityisen olennainen elinkeinoelämälle: yritysten on pystyttävä houkuttelemaan ja sitouttamaan Millennial-sukupolven työntekijöitä, joita on jatkuvasti suurempi osuus työvoimasta.

Toteutumattomia toiveita nuorella sukupolvella oli erityisesti innovaatioiden edellytyksistä. 39 prosenttia vastaajista uskoi luovuuteen ja ideointiin rohkaisun sekä siitä palkitsemisen olevan vaatimus innovaatioiden syntymiselle, mutta vain 20 prosenttia heistä näki nykyisen organisaationsa toimivan tällä tavoin. 34 prosenttia vastaajista totesi työntekijän oppimiselle ja luovuudelle tarjotun ajan olevan avain innovatiiviseen ympäristöön, mutta vain 17 prosenttia luonnehti tämän toteutuvan nykyisessä työpaikassaan.

“Organisaatioilla on nyt todellinen mahdollisuus tarttua toimeen ja luoda sellaiset olosuhteet sekä sitoutumisen taso, jotka rohkaisevat ja vaalivat innovaatiota työympäristössä. Onnistumisessa piilee valtavia hyötyjä, muun muassa osaajien parempi pysyvyys, kasvanut kilpailukyky tulevaisuudessa, sekä positiivisemmat vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan”, jatkaa Kari Ekholm.

Muita havaintoja selvityksestä:

• Toimialoista suurimman innovaatiovastuun nähtiin kuuluvan teknologia-, media- ja telekommunikaatioalalle (52 %), kuluttajatuotteiden ja -palveluiden alalle (47 %), sekä valmistavalle teollisuudelle (37 %).

• Suurin tarve innovaatioille nähtiin aloista koulutuksessa (27 %), sähköalalla (18 %) ja valtionhallinnossa (17 %).

• 65 prosenttia vastaajista uskoi työnantajayrityksensä toiminnan hyödyttävän yhteiskuntaa. Eniten tätä mieltä oltiin Brasiliassa (83 %), Intiassa (74 %) ja Saksassa (73 %). Sen sijaan Etelä-Koreassa osuus jäi vain 46 prosenttiin.

Koko Millennial Survey -raporttiin voi tutustua osoitteessa www.deloitte.com/millennialsurveywww.deloitte.com/millennialsurvey

Lisätietoja:

Teppo Rantanen
Toimitusjohtaja, Deloitte
Puh. 020 755 5353

Kari Ekholm
Innovation Leader, Deloitte
Puh. 020 755 5450
etunimi.sukunimi(a)deloitte.fi

Taustaa Deloitten Millennial Surveyn toteutuksesta:
Löydökset pohjautuvat Millward Brownin toteuttamaan tutkimukseen, jota varten tehtiin yhteensä 4982 haastattelua internetin kautta 19.11.–19.12.2012 välisenä aikana. 16 eri markkina-alueella toteutettiin kullakin noin 300 haastattelua: Yhdysvallat, Kanada, Etelä-Afrikka, Brasilia, Alankomaat, Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Espanja, Venäjä, Etelä-Korea, Intia, Australia, Japani, Kiina, Kaakkois-Aasia (Singapore, Thaimaa, Malesia). Kaikki vastaajat kuuluivat Millennial-sukupolveen (syntynyt vuonna 1982 tai myöhemmin), heillä oli loppututkinto ja he olivat haastatteluhetkellä kokopäiväisessä työsuhteessa.