Jäähallien energiankulutus mahdollista puolittaa

Jäähallien energiankulutuksessa piilee merkittävä, jopa 50-60 %:n säästöpotentiaali. Suomen noin 220 jäähallista vain osassa on tehty EU:n ilmasto- ja energiastrategian edellyttämiä toimenpiteitä energiankäytön tehostamiseksi. Ohjaamalla jäähallien lämpö- ja kosteuskuormia, hyödyntämällä lauhdelämpöä sekä tekemällä pieniä investointeja voidaan saavuttaa esimerkiksi kymmenien tuhansien eurojen vuosisäästöt.

Energia-asiantuntija Mikko Pulkkinen Energiakolmiolta korostaa tarpeenmukaisuutta kaikessa energiankäytössä.
"Isojen rakennusten, kuten jäähallien, energian automaattinen seuranta ja ohjaus sekä tarpeenmukainen käyttö tuo yleensä huomattavia säästöjä. On selvää, että sekä ilmanvaihdon että lämmityksen tarve vaihtelee merkittävästi, riippuen siitä istuuko hallissa 3000 katsojaa vai treenaako kentällä 20 pelaajaa", Pulkkinen sanoo. "Esimerkiksi ilmanvaihdon ohjaaminen hiilidioksidipitoisuuden ja kosteuden mukaan sekä valaistuksen ohjaaminen ja uusiminen LEDeiksi ovat hyviä keinoja säästää energiaa."

Toinen merkittävä säästöpotentiaali piilee kylmäkoneiden tuottamassa lauhdelämmössä.
"Energiataloudellisesti järkevää on sijoittaa esimerkiksi jäähalli ja uimahalli vierekkäin, sillä jäähallissa jään tekeminen synnyttää lauhdelämpöä, joka voidaan ohjata lämmittämään esimerkiksi uimahallin vettä, ja näin pienentää myös uimahallin energiankulutusta", Pulkkinen huomauttaa.

Kuva: Jyväskylän harjoitusjäähallin kylmäkoneet uusittiin vuonna 2008 tehdyn ESCO-katselmuksen jälkeen, samalla parannettiin hallin valaistusta ja ilmanvaihtoa. Vuoteen 2013 mennessä kylmäkoneiden sähkönkulutus oli 48,7 % pienempi lähtötilanteeseen nähden. Jyväskylän harjoitusjäähallin kokonaissähkönkulutus laski vertailuaikana 40,4 %.

Uusissa halleissa energiankulutus jopa puolittuu

Asiantuntija Pekka Paavola Suomen Jääkiekkoliitosta arvioi, että keskimäärin 1-rataiset eli yhden kaukalon jäähallit kuluttavat sähköä ja lämpöä kuukaudessa 80 000 -150 000 kWh, josta sähkön osuus on kaksi kolmasosaa.
"Vuonna 2012 valmistunut, uudella tekniikalla rakennettu Raaseporin jäähalli Karjaalla sen sijaan kuluttaa kuukaudessa vain 50 000 kWh, ja kaikki sähköä", Paavola kertoo.
Käytännössä Karjaalla otetaan talteen kylmäkoneen tuottama lauhdelämpö ja ohjataan se lattian lämmitykseen. Näin halliin ei synny erillisiä lämmityskuluja lainkaan.
"Toki varalla on myös sähkölämmitys, jos jostain syystä lisälämmitystä tarvitaan. Vanhat hallit lämpiävät tyypillisesti kaukolämmöllä", Paavola sanoo.

Hän arvioi, että Suomi on jäähallien energiatehokkuudessa osaamisen osalta maailman kärkimaita, mutta käytännön toteutuksessa jäämme keskivaiheille.
"Keskimäärin Suomen jäähallit ovat 15-20 vuotta vanhoja, joten koneistojen uusinnat tulevat lähivuosina ajankohtaisiksi. Samalla on mahdollista tehdä energiankäyttöä uudistavia toimenpiteitä. Esimerkiksi hallien ohjausjärjestelmissä olisi reippaasti kehittämisen varaa", hän huomauttaa.

Henkilökunnan aktiivisuus avainasemassa

Tavallinen jäähallin käyttäjä ei voi juurikaan vaikuttaa käytöksellään hallin energiatehokkuuteen.
"Henkilöstöllä sen sijaan on sitäkin merkittävämpi rooli", Paavola korostaa. "Heidän tulisi seurata koneiden toimintaa ja kirjata ylös lämpötila-, kosteus- ja energiankulutuslukuja. Jos poikkeamia ilmenee, pitää selvittää mistä ne johtuvat. Henkilökunnan koulutus ja heidän toimintansa voi tuoda merkittäviä säästöjä."

Myös asianmukainen jäästä huolehtiminen on tärkeää.
"Hyvin hoidettu jää on vain 2-3 cm paksua, kun taas huonolle hoidolle jäänyt 7 cm tai jopa 10 cm", Paavola sanoo. "Jäätä kertyy helposti erityisesti kaukalon laidoille. Liian paksu jää toimii eristeenä ja kuluttaa paljon energiaa."

Jäähalliportaaliin kulutustietoja

Opetusministeriö, VTT ja Suomen Jääkiekkoliitto ylläpitävät kaikille avointa jäähallien energiaportaalia, jonne kerätään tietoa jäähallien kulutuksista. Pääset katsomaan tietoja täältä.

Energiakolmio toimii energiaportaalin yhteistyökumppanina ja tarjoaa kunnille sekä kaupungeille asiantuntijapalveluiden lisäksi mahdollisuuden automatisoida energiatietojen kerääminen jäähallien eri kulutuspisteistä.

Energiatehokkuutta lisäävät ratkaisut jäähallien rakentamisessa, saneerauksessa tai käytössä

• Lauhdelämmön hyödyntäminen ohjaamalla lämpö esimerkiksi hallin omaan lämmitykseen, tai lähellä olevien rakennusten lämmitykseen (esim. uimahalli tai joku muu rakennus)
  
• Tarpeenmukaisuus kaikessa energiankäytössä, esim. ilmanvaihdon ohjaus hiilidioksidipitoisuuden ja kosteuden mukaan, valaistus uudella tekniikalla (LED) ja sen ohjaus käyttötarpeen mukaan
  
• Automatisointi: kiinteistötekniikan hallinta rakennusautomaatiojärjestelmällä
• Seurantajärjestelmä, johon on liitetty eri kulutuspisteiden mittaukset. Järjestelmän tulee reagoida poikkeamiin nopeasti ja hallien henkilökuntaa tulee osallistaa järjestelmän tehokkaaseen hyödyntämiseen
  
• Jäädytysveden lämpötilan pudotuksella (40 C --> 20 C) olisi suuri merkitys energiankulutuksessa.
  
• Kylmäkoneiden uusiminen: uusilla koneilla hyötysuhde eli COP on huomattavasti vanhoja parempi.

Video: Katso tästä Jyväskylän harjoitusjäähallin tuoreimmat kuulumiset vuoden 2013 energiakatselmuksen jälkeen.

Paavolan antamat tiedot jäähallien kulutuksesta ovat vuodelta 2012.

Lisätietoja jäähallien energiatehokkuuden parantamisesta:
Jukka Akselin, puh. 020 799 2225 tai jukka.akselin@energiakolmio.fi
Juhani Vättö, puh. 0400 513 053 tai juhani.vatto@skapatenergia.fi

YHTEYDENOTTOPYYNTÖ