Askeleet avoimeen kauppapolitiikkaan

Kauppapolitiikalla on suora vaikutus arkeemme. Viimeisimmissä kauppasopimusneuvotteluissa on käsitelty asioita, jotka toteutuessaan vaikuttavat heti ja valitettavan kielteisesti siihen, mitä syömme, minkälaisia palveluja saamme tai minkälaisessa ympäristössä elämme.

Toinen merkittävä asia on se, että vaikka neuvottelut koskevat tavallista arkeamme, on niitä käyty salassa. Tämä lähtökohta polkee oikeuksiamme demokraattiseen päätöksentekoon. Tieto neuvotteluista ei ole ollut edes vaaleilla valittujen edustajien arvioitavissa, puhumattakaan siitä, että esimerkiksi kansalaisyhteiskuntaa olisi osallistettu tai sen tarjoamaa panosta hyödynnettäisiin. On suuri vaara, että menemme kohti epäoikeudenmukaisempaa taloutta oikeudenmukaisemman talouden sijaan.

Eilen yli 30 suomalaista järjestöä esitti Suomen ja EU:n kauppapolitiikalle uutta ja kestävää suuntaa. Kymmenen askelta kestävämpään ja oikeudenmukaisempaan kauppapolitiikkaan -vision allekirjoittajien joukossa on Suomen Lähetysseuran lisäksi muun muassa kehitys-, ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksiin keskittyviä kansalaisjärjestöjä sekä palkansaajakeskusjärjestöt.

Järjestöt haluavat tuoda kestävän kehityksen tavoitteet mukaan kauppapoliittiseen keskusteluun ja muistuttaa, että oikeilla kaupan säännöillä voidaan edistää ihmisten ja ympäristön hyvinvointia Suomessa, Euroopassa ja globaalisti.

Miksi Lähetysseura järjestönä on mukana?

Suomen Lähetysseura on mukana työssä siksi, että jos kansainvälisenä yhteisönä haluamme saavuttaa niitä kestävän kehityksen tavoitteita, joihin olemme sitoutuneet, on meidän tehtävä oikeudenmukaista talouspolitiikkaa. Näistä lähtökohdista on Lähetysseuralla myös taloudellisen oikeudenmukaisuuden linjaus, johon organisaatiomme on sitoutunut. Talouspolitiikan oikeudenmukaisuudella on suora vaikutus niihin yhteisöihin ympäri maailmaa, joiden kanssa ja keskuudessa työskentelemme, oli kysymys sitten vastuullisesta yritystoiminnasta tai ihmisoikeuksista. Vuonna 2017 Lähetysseuralla on noin 50 kehitysyhteistyöhanketta 13 maassa Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Mitä käytännön tuloksia askeleilta odotetaan?

Jos askeleita lähdettäisiin toteuttamaan, olisi sillä välitön eriarvoisuutta vähentävä ja ympäristön tilaa parantava vaikutus.

Eriarvoisuutta vähentävä vaikutus on ensiarvoisen tärkeää. Suurimpien ongelmiemme taustalla on kysymys ruokaturvasta, koulutuksesta, terveydenhoidosta tai köyhyydestä, jotka synnyttävät eriarvoisuutta maiden sisällä ja maiden välillä. Esimerkiksi Nepalin dalit, joka hakkaa kiviä 12 tuntia, mutta ei pysty sillä ruokkimaan perhettään sinä päivänä, ei kärsi köyhyydestä vaan eriarvoisuudesta.

Mikä askel on tärkein?

Omasta näkökulmastani katsottuna toinen askel eli neuvottelu- ja päätöksentekoprosessin demokraattisuus ja läpinäkyvyys on tärkeintä. Jos tämä ei toteudu on hyvin suuri vaara, ettei muitakaan askeleita pystytä ottamaan.

MARKUS ILOMÄKI
Kehitysyhteistyökoordinaattori, ekonomi ja 10-askelta tehneen työryhmän jäsen
Suomen Lähetysseura