Patjoja vai palkkaa? Pakolaiskriisi yritysvastuun näkökulmasta

Viime viikkoina uutiset, nettipalstat ja keskusteluohjelmat ovat täyttyneet tunteikkaasta debatista liittyen pakolaisiin. Tilanteesta on puhuttu pääsääntöisesti ongelmana, kriisinä. Mietitty rajojen sulkemista ja muurien pystyttämistä. 

Pienen syyrialaispojan rannalle huuhtoutunut ruumis, unkarilaisen pakolaisleirin vartioiden epäinhimillinen käytös nälkäisiä ihmisiä kohtaan, tv-kuvaajan potkima lasta kantanut isä sekä turvaa hakevien ihmisten ryhmät maanteillä ja rautatieasemilla ovat herättänyt meissä kaikissa tunteita. Muutos ja uusi tilanne huolestuttaa, herättää mietteitä ja pelottaa. Miten se vaikuttaa minuun? Miten tähän kaikkeen pitäisi suhtautua? Voinko minä tehdä jotain?

Mielipiteitä on monia, mutta selvää on, ettemme voi enää ummistaa silmiämme pakolaistilanteelta. On poliittisesti, taloudellisesti ja moraalisesti oikein etsiä tilanteeseen ratkaisuja. Tilanne on vaikea ja moniulotteinen, eikä siihen siksi löydy yhtä ratkaisua.

Tulijoita ja tarpeita on paljon. Myös suomalaiset yritykset ovat osaltaan pohtineet mahdollisuuksiaan hyödyntää osaamistaan ja tuotteitaan humanitaarisiin tarkoituksiin. Finlayson toimittaa vastaanottokeskuksiin tuhansia lakanoita. Rovio on lahjoittanut leluja, t-paitoja, huppareita, jalkapalloja. Stadium on organisoinut lahjoitustavaroiden vastaanottopisteet myymälöihinsä. Telia-Sonera on avannut työntekijöilleen lahjoitustilin ja DNA on lahjoittanut vastaanottokeskuksiin langattomia yhteyksiä ja prepaid-liittymiä. Elisan, Allerin ja Itapsan yhteishanke lahjoittaa vastaanottokeskuksiin kännyköitä (HS 11.9.2015). Työeläkeyhtiö Ilmarinen kertoo tutkineensa, voisiko sen tyhjillään olevia kiinteistöjä tarjota vuokralle turvapaikanhakijoiden majoittamiseen (Taloussanomat.fi 11.9.2015).

Yritysten työntekijät ovat esimerkiksi Finlaysonin toimitusjohtajan Jukka Kurttilan mukaan olleen avustustoiminnasta innoissaan. "Ihmiset ovat olleet ylpeitä siitä, että saavat olla mukana auttamassa. Tämä on asia, joka yrityksissä kannattaisi oivaltaa. Työntekijät ovat ylpeitä yrityksestään, joka tekee hyvää." (HS 11.9.2015)

Yhteistyö auttaa kotinsa jättäneitä ihmisiä uuden elämän ensimmäisillä askeleilla. Alkutarpeiden tyydyttämisen jälkeen oleellista tulee olemaan kykymme tukea pakolaisten sopeutumista uuteen asuinmaahansa. Pidemmällä aikavälillä maahamme saapuneiden henkilöiden työllistyminen tulee olemaan keskeinen tekijä. Pystymmekö näkemään pakon edessä kotinsa jättäneet ihmiset pakolaisleiman yli? Näemmekö heidän osaamisensa, ammattitaitonsa, verkostonsa ja kielitaitonsa tuomat mahdollisuudet yrityksemme toiminnalle? Hyväksymmekö pakolaisena maahamme saapuneen henkilön työkaveriksemme?

Yritykset voivat hyötyä maahanmuuttajien tuomasta monimuotoisuudesta, mikäli siihen on halua. Myös ikääntyvä yhteiskuntamme voi hyötyä maahanmuutosta, jonka ansiosta työikäisen väestön määrä voi jopa kasvaa. Maahanmuutto on siksi myös suuri mahdollisuus kansantalouteemme, mutta taloudellista hyötyä maahanmuutosta saamme Ilmarisen Jaakko Kianderin mukaan vain, mikäli muuttajat työllistyvät yhteiskunnassamme (Taloussanomat.fi 8.9.2015). Työllistyttyäänkin maahanmuuttajat, erityisesti tänne pakon alla tulleet ovat erityisen haavoittuvassa asemassa työmarkkinoilla. Heidän on vaikea työllistyä, ja työllistyttyään kynnys raportoida työelämässä kohdatuista puutteista tai laiminlyönneistä kasvaa. Heiltä puuttuu turvaverkostot ja paikallisen lainsäädännön ja oikeuksien tuntemus. Tämä lisää riippuvaisuutta työnantajaa kohtaan. Osaammeko työnantajina huomioida tämän?

Pakolaiskysymys linkittyy myös epäsuorasti yritystemme toimintaan. Tyypillisesti näemme yrityksemme ihmisoikeuksiin liittyvät riskit kehittyvillä markkinoilla, mutta muuttaako Euroopan pakolaistilanne riskejämme yrityksenä ja tulisiko meidän reagoida tähän tilanteeseen jotenkin? Olemmeko varmistaneet, että pakolaistaustaisia henkilöitä ei hyväksikäytetä toimitusketjuissamme Euroopassa? Miltä näyttää, jos omistamastamme kukkarekasta Keski-Euroopassa löytyy joukko salakuljetettuja pakolaista (HS 14.9.2015)? Ja ennen kaikkea, miten meidän tulisi toimia, että välttyisimme tällaisilta tilanteilta? Auttaisimme, hyötyisimme ja samalla varmistaisimme, että pakolaisia ei hyväksikäytetä missään yrityksiimme linkittyvissä toiminnassa. On meistä itsestämme kiinni, käännämmekö tilaisuuden hyödyksi vai odotammeko, että kilpailijamme tekevät sen ennen meitä.

FIBS tarjoaa parhaillaankin konkreettista apua yrityksille, jotka haluavat syventää ymmärrystään ja osaamistaan liiketoiminnan moninaisista ihmisoikeusvaikutuksista sekä löytää keinoja johtaa näitä asioita osana jokapäiväisiä prosesseja. Lisäksi FIBSin monimuotoisuusverkosto auttaa suomalaisyrityksiä johtamaan ja hyödyntämään ihmisten erilaisia taustoja, osaamista ja ominaisuuksia entistä innovatiivisemman, tuottavamman ja vastuullisemman työyhteisön rakentamiseksi.

HELENA KEKKI

Yritysvastuuasiantuntija, FIBS
helena.kekki(at)fibsry.fi

Blogi on ensimmäinen sarjassa, jossa FIBSin asiantuntijat tarkastelevat pakolaiskriisiä ja maahanmuuttoa yritysvastuun näkökulmasta.