Uutta bisnestä kestävän kehityksen tavoitteista

YK:n jäsenmaat sopivat viime syksynä kestävän kehityksen globaaleista tavoitteista (SDGt) ja toimintaohjelmasta, jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 asti. Yritykset ovat ratkaisevassa roolissa kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen kannalta. Toisaalta nämä tavoitteet tarjoavat yrityksille lähes loputtomasti mahdollisuuksia luoda uutta bisnestä, sekä lokaalisti että globaalisti.

EK:n, FIBSin, Sitran ja ulkoasiainministeriön 5.9. Helsingissä järjestämä seminaari kokosi yhteen yli 200 yritysten, järjestöjen, oppilaitosten sekä julkisen sektorin päättäjää ja asiantuntijaa keskustelemaan kestävän kehityksen liiketoimintamahdollisuuksista ja -haasteista sekä keinoista vauhdittaa yritysten markkinoillepääsyä globaalisti.

Tilaisuuden avauspuheen pitänyt johtaja Mari Patsar Sitrasta muistutti, kuinka ilmastonmuutos ja resurssien niukkuus asettavat riskejä taloudelliselle kasvulle, yhteiskunnalle ja lopulta koko maapallolle. Pantsarin mukaan hiilijalanjäljen sijaan tulisikin puhua hiilikädenjäljestä. Tarjoamalla ratkaisuja maailman suurimpiin ongelmiin Suomi voi menestyä ja samanaikaisesti ja auttaa muita astumaan kestävän kehityksen polulle. Se ei ole pelkästään oikein vaan myös kannattavaa – ja mikä tärkeintä, se on ”must”, koska planeetta B:tä ei ole olemassa.

Uusiutuvat luonnonvarat ovat maapallolla rajalliset, ja resurssien kysyntä moninkertaistuu jatkuvasti. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen painotti yksityisen sektorin aktiivista osallistumista ja tuottavia innovaatioita SDG-tavoitteiden saavuttamiseksi. Jotta uusia liiketoimintamalleja esimerkiksi ilmastonmuutoksen hallitsemiseen luotaisiin, tarvitaan pitkäkestoisia tavoitteita ja rahoitusta kestävälle liiketoiminnalle.

”Suomi voi olla eturintamassa kääntämässä riskit mahdollisuuksiksi erityisesti kumppanuuksien kautta. Maailmassa on vain harva yhtä inspiroiva paikka kuin Suomi”, hehkutti YK:n projektipalveluiden toimisto UNOPSin johtaja Nikolaj Gilbert omassa puheenvuorossaan. Gilbert muistutti, että kehittyvät markkinat tarjoavat suuren potentiaalin vientiyrityksille ja uusille innovaatioille – esimerkiksi Etiopia on kasvanut vauhdilla viime vuonna, ja Afrikan mantereella on maailman nuorin väestö, josta kaikki voivat olla minkä tahansa yrityksen potentiaalisia asiakkaita tulevaisuudessa.

Suomen hyvä maine sinetöi kaupat jo kättelyssä

Bisnesinnovaatioiden ja markkinamahdollisuuksien osalta keskustelussa nousivat esille erilaisten näkemysten vaihtaminen ja asiakaslähtöisyys: asiakasta ei voi unohtaa kehittyvissäkään maissa, jossa laatutietoisuus lisääntyy jatkuvasti.

Laatu onkin suomalaisyritysten tärkein kilpailuvaltti maailmalla asiantuntemuksen ja uusimpien innovaatioiden ohella. Monet tilaisuuden puhujavieraat korostivat, että tänä päivänä kaupat usein sinetöidään jo pelkästään mainitsemalla, että kyseessä on suomalainen yritys. Toisaalta muistutettiin myös, että kehitysmaissa yksinkertaiset ratkaisut voivat usein toimia parhaiten, aina ei tarvitse olla uusinta uutta, kunhan laatu on kohdallaan.

Käytännön esimerkkejä suomalaisyritysten hankkeista ja niiden kehitysvaikutuksista kertoivat tilaisuudessa Nocart, Vaisala, Honkajoki, M4ID ja Kemira.

Sähköntuotantolaitteita ja voimaloita valmistavan Nocartin toimitusjohtaja Vesa Korhonen kertoi, kuinka yhtiön uudenlaiset sähköntuotantojärjestelmät mm. aurinkoenergiaa hyödyntämällä ovat luoneet täysin uusia opiskelumahdollisuuksia Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa. Afrikkaan yhtiö on myynyt kokonaisen biokaasulaitoksen, joka tekee sähköä lehmänlannasta.

Vaisala on tehnyt merkittäviä panostuksia mm. Vietnamin säähavaintojärjestelmien kehittämiseksi. Uudet järjestelmät ovat johtaja Panu Partasen mukaan parantaneet maan sääennusteita ja sen myötä lieventäneet ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia. Kysyntää Vaisalan tuotteille riittää myös jatkossa, sillä sään taloudelliset vaikutukset ovat lisääntyneet voimakkaasti viimeisten 20 vuoden aikana. Kehittyvät taloudet ovat sään suhteen erityisen haavoittuvia mm. puutteellisesta infrastruktuurista johtuen.

Honkajoki Oy jalostaa eläinteollisuudessa syntyvän teuras-sivutuotteen uudelleen käytettäväksi ja kehittää suomalaista kiertotalousmallin mukaista konseptia siten, että se sopii kehittyviin maihin, missä energia, jätteiden käsittely ja sekä puhdas että likainen vesi ovat suuria haasteita. "Hankkeiden eteenpäin vieminen vaatii meiltä hyvin aktiivista otetta ja läsnäoloa kohdemaassa. Meidän tulee nähdä uusia tapoja tehdä liiketoimintaa kohdemaassa: se mikä toimii meillä täällä Suomessa, ei välttämättä toimi esimerkiksi Zimbabwessa tai Botswanassa," kertoi yhtiön kehittämispäällikkö Reetta Nevala.

Siiloutuminen markkinoillepääsyn esteenä

Tilaisuudessa toisena näkökulmana oli, miten yritykset voivat kumppanuuksien kautta kiihdyttää sekä markkinoille pääsyä että kestävää kasvua. Keskusteluissa korostettiin paikallisen kulttuurin tuntemusta. Yrityksen aktiivisuus ja kiinnostus näkyvät kumppanuuksien luonnissa, ja oman liiketoiminnan vaikutukset toimintaympäristöön tulee ymmärtää. Kumppanin löytäminen ja tiedon jakaminen voivat kuitenkin olla haaste: kuinka saada kaikki pelaamaan yhteen, jos järjestöt, tutkimuslaitokset ja erikokoiset yritykset toimivat omissa siiloissaan? Suomalaisyrityksissä edelleen monesti ajatellaan, että yhteistyö muiden yritysten kanssa on itseltä pois, mutta vaikka Suomessa markkinat ovatkin rajalliset, globaalisti katsottuna tilanne on täysin toinen. Toisaalta todettiin, että monimuotoisia toimintaverkostojakin löytyy, minkä lisäksi suomalaisten teknologiaosaaminen ja kielitaito ovat hyvä pohja kumppanuuksien rakentamiselle.

Esimerkkeinä onnistuneista kumppanuuksista kuultiin Planin ja Aleutian, M4ID:n ja mm. Bill & Melinda Gates -säätiön sekä Kemiran ja Stora Enson yhteistyöhankkeista.

Plan Suomen Senior Specialist Mika Välitalo kertoi Aleutian kehittämästä aurinkopaneelirepusta, joka syntyi konkreettisesta tarpeesta varmistaa sähkönsaanti ja sen myötä mahdollistaa mm. lasten koulunkäynti kehitysmaissa myös kaikkien vaikeakulkuisimmilla alueilla. M4ID tähtää kehittyvien maiden terveyden edistämiseen palveluiden suunnitteluilla ja viestinnällä, ja on tehnyt yhteistyötä mm. Bill & Melinda Gates -säätiön kanssa pienillä resursseilla toimivien synnytysosastojen kehittämiseksi. Kemira taas on tehnyt työtä Kiinassa helpottaakseen puhtaan veden tarjontaa ja parempaa likaveden käsittelyä. Yhdessä Stora Enson kanssa toteutettu Water Stewardship -hanke on toteutettu yhteistyössä paikallisten kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten kanssa.

Vastuullisesta sijoittamisesta tullut valtavirtaa – vaikuttavuusinvestointi tekee tuloaan

FINSIFiä tilaisuudessa edustanut eQ:n Head of Manager Selection Esa Saloranta totesi, että vastuullisesta sijoittamisesta on jo tullut valtavirtaa, eikä ole mitään estettä, etteikö rahaa voisi kanavoitua tulevaisuudessa myös kestävän kehityksen tavoitteisiin. Investointeja jarruttavana tekijänä mainittiin kehittyvien maiden heikko infrastruktuuri ja epävakaat olot, mutta suomalaisyrityksiltä peräänkuulutettiin myös enemmän uskallusta lähteä uusille markkinoille: muiden Pohjoismaiden yritykset ovat jo kiivaasti rakentamassa verkostoja ja luomassa markkinoita Afrikassa, joka on suomalaisille vielä pitkälti kartoittamatonta aluetta.

Toisaalta tilaisuudessa muistutettiin myös kuluttajien kasvavasta vaikutusvallasta. Yritykset tuottavat sitä, mitä kuluttajat haluavat, ja kuluttajien kiinnostus esimerkiksi hiilineutraaleja tuotteita kohtaan on kasvussa, mikä puolestaan saa sijoittajat kiinnostumaan rahoituskohteiden hiilikädenjäljistä.

Vihreiden bondien lisäksi keskusteltiin vaikuttavuusinvestoimisesta, joka on keino kanavoida yksityistä pääomaa hankkeisiin, joilla tavoitellaan myönteisiä ja mitattavia yhteiskunnallisia vaikutuksia erityisesti hyvinvointihankkeiden puitteissa ja saadaan samalla taloudellista tuottoa. Neuvonantaja Heidi Humala Sitrasta totesi, että rahaa vaikuttavuusinvestoimiseen kyllä löytyy, mutta haasteena on kohteiden valinta ja ennen kaikkea vaikutusten mittaaminen.

Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin

Tilaisuuden päätöspuheenvuorossa EK:n kestävän kehityksen johtajan Sari Siitosen mukaan Suomen kannattaisi fokusoida hiilikädenjäljen kasvattamiseen eli ilmastoystävällisten ratkaisujen tarjoamiseen globaalisti. Suomella on paljon annettavaa.

Suomessa on arviolta yli 3 000 cleantech-toimintaa harjoittavaa yritystä, jotka tarjoavat ratkaisuja ilmastonmuutokseen. Globaaleille markkinoille lähdettäessä on tärkeää oppia tuntemaan kunkin maan olosuhteet sekä paikallisten asiakkaiden toiveet ja tarpeet. Kaikkea ei myöskään tarvitse tehdä yksin, vaan kumppaneita voi löytyä esimerkiksi startupeistatai kaupungeista, Team Finland -verkosto auttaa viennin alkuun ja sijoittajat ja rahoittajat ovat entistä kiinnostuneempia vauhdittamaan kestäviä ratkaisuja, Siitonen muistutti.

Tarkempia tietoja tilaisuuden yritysesimerkeistä löytyy FIBSin verkkosivuilta.

Lisätietoja

Helena Kekki, yritysvastuuasiantuntija, FIBS, p.050 3451 966, helena.kekki(at)fibsry.fi
Jaana Pelkonen, johtava asiantuntija, Sitra, p. 040 540 9775, jaana.pelkonen(at)sitra.fi
Sami Pirkkala, lähetystöneuvos, Ulkoministeriö, p. 0295 351 750, sami.pirkkala(at)formin.fi