FIBSin yritysvastuututkimus 2014: Yritykset hyötyvät vastuullisuudesta enemmän kuin uskovatkaan

Yhteiskuntavastuullisuus auttaa yrityksiä säästämään kustannuksia ja kasvattamaan myyntiä, mutta vastuullisuutta ei silti vielä täysin mielletä tulostekijäksi. Tämä käy ilmi Yritysvastuuverkosto FIBSin uusimmasta yritysten vastuullisuustoiminnan tavoitteita, keinoja ja vaikutuksia kartoittavasta tutkimuksesta. Tutkimusta varten haastateltiin 201 suuryrityksen toimitusjohtajaa ja yritysvastuusta vastaavaa henkilöä.

Yritysvastuuverkosto FIBSin toinen TNS Gallupilla teetetty yritysvastuututkimus kertoo, että vaikka yritykset panostavat laajasti vastuullisuuteen, ja yritysjohtajien tietoisuus vastuullisuuden merkityksestä liiketoiminnan kannalta ja tahtotila ovatkin jo kohdallaan, ei vastuullisuutta vielä täysin nähdä tulokseen ja kannattavuuteen vaikuttavana tekijänä.

Valtaosa (71 %) yrityksistä pitää vastuullisuutta erittäin olennaisena liiketoimintansa kannalta ja peräti 46 prosenttia yrityksistä sanoo vastuullisuuden olevan liiketoimintansa lähtökohta, mutta tästä huolimatta vain 5 prosenttia asettaa vastuullisuustoimintansa tavoitteeksi kustannussäästöt ja 12 prosenttia myynnin kasvattamisen. Samalla 42 prosenttia yrityksistä kertoo vastuullisuuden kuitenkin auttaneen säästämään kustannuksia ja lähes yhtä moni lisänneensä myyntiä vastuullisuuden kautta.

Tämän lisäksi vain alle kuudesosa yrityksistä sanoo vastuullisuuden vaikuttavan yrityksensä osakkeiden arvoon siitäkin huolimatta, että sijoittajat ja omistajat ovat yritysten mukaan entistäkin merkittävämpiä yritysten vastuullisuutta ohjaavia toimijoita.

"Näyttää siltä, että yritykset hyötyvät vastuullisuudesta taloudellisesti enemmän kuin uskovatkaan. Yritysten kannattaisikin jatkossa asettaa entistä rohkeammin myös konkreettisia taloudellisia tavoitteita kaikille vastuullisille käytännöilleen sekä ottaa käyttöön mittaristoja, joiden avulla toiminnan vaikutuksia tulokseen voi seurata tarkasti, ja kehittää tätä kautta toimintaa taas edelleen", sanoo FIBSin toiminnanjohtaja Mikko Routti.

Vastuullisuusosaaminen yritysten hallituksissa lisääntyy - yritysvastuun ammattilaisia tarvitaan lisää

Yksi syy asetettujen taloudellisten tavoitteiden ja saatujen hyötyjen ristiriitaan voi olla se, että vasta alle puolet (40 %) yrityksistä on palkannut yritysvastuuseen erikoistuneen henkilön suunnittelemaan ja johtamaan vastuullisuustoimintaansa. Yritysten ylimmän johdon tietoisuus vastuullisuuskysymyksissä on jo kohtuullisen hyvällä tasolla: valtaosassa (71 %) yritysten johtoryhmissä ja entistä useamman yrityksen hallituksessa (63 %) on yksi tai useampi jäsen, joka hallitsee yritysvastuukysymykset ainakin pääsääntöisesti. Valtaosalla (77 %) yrityksistä on myös käytössä toimintaa ohjaava eettinen ohjeisto, ja monilla (59 %) myös erillinen vastuullisuusstrategia. Toimintaperiaatteiden jalkauttaminen käytäntöön ja vastuullisuuden integrointi osaksi koko liiketoimintaa onnistuu kuitenkin harvoin muun työn ohella, mikä näkyy myös tämän vuoden tutkimustuloksissa.

Maineen rakennus edelleen tärkeimpiä syitä panostaa vastuullisuuteen - ei tuotekehitys tai uudet innovaatiot

Puolet yrityksistä pitää maineen rakennusta ja tulevaisuuden toimintaedellytysten varmistamista edelleen tärkeimpänä syynä panostaa vastuullisuuteen. Vastuullisuutta ei sitä vastoin vielä pidetä tuotekehityksen tai uusien innovaatioiden lähtökohtana: vain 10 prosenttia yrityksistä kehittää tuotteita ja palveluita vastuullisuusnäkökulmasta käsin ja 5 prosenttia pyrkii luomaan sen kautta uusia innovaatioita. Tulos kertoo, että maailmalla vähitellen yleistyvä uusi yhteisen arvon tuottamisen liiketoimintamalli, jossa yritykset kehittävät liiketoiminnallisesti kannattavia ratkaisuja yhteiskunnallisin ongelmiin, ei ole vielä lyönyt läpi suomalaisyrityksissä. Tähän viittaa myös se, että vain 20 prosenttia yrityksistä uskoo vastuullisuustoimintansa vaikuttavan yhteiskuntaan merkittävällä tavalla.

Ympäristö olennaisin vastuullisuusteema - ihmisoikeudet ja kuluttaja-asiat vähiten tärkeitä

Ympäristö on edelleen yrityksille ylivoimaisesti olennaisin vastuullisuusteema, sitä pitää merkittävimpänä valtaosa (78 %)  tutkimuksen vastaajista. Vähiten olennaisina pidettiin ihmisoikeuskysymyksiä (15 %) ja kuluttajakysymyksiä (23 % vastaajista). Tulos on yllättävä ottaen huomioon sen, miten laajaa keskustelua alihankkijoiden työturvallisuus ja lapsityövoiman käyttö ovat Suomessakin kuluttajien keskuudessa herättäneet, sekä miten olennaisena mainetekijänä yritykset vastuullisuutta pitävät. Puolet tutkimukseen osallistuneista yrityksistä pitää asiakkaita kolmanneksi tärkeimpinä vastuullisuustoimintaansa ohjaavina toimijoina ylimmän johdon sekä sijoittajien ja omistajien jälkeen, ja asiakastyytyväisyysmittaukset ovat yrityksille työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin jälkeen toiseksi tärkein keino mitata vastuullisuustoiminnan tavoitteiden toteutumista.

Yhteiskuntavastuukriteerien merkitys hankinta- ja ostopäätöksissä kasvaa 

Tutkimuksen kuudesta eri vastuullisuusteemasta oikeudenmukaiset toimintatavat, sisältäen mm. korruptionvastaisen toiminnan, vastuulliset hankintakriteerit ja veronmaksun, ovat olennaisia kahdelle kolmesta tutkimukseen vastanneista yrityksestä. 56 % näistä yrityksistä viestii ja raportoi veronmaksustaan ja verojalanjäljestään, määrä on pari prosenttia edellisvuotta alhaisempi. Yhteiskuntavastuukriteerien merkitys hankinta- ja ostopäätöksissä sen sijaan on kasvussa, niitä soveltaa tällä hetkellä 77 prosenttia yrityksistä (68 % vuonna 2013). Tulos on olennainen suuryritysten alihankkijoina toimivia pk-yrityksiä ajatellen, joiden vastuullisuuskäytäntöjen kehittymiseen suurempien yritysten hankitakriteerit voivat vaikuttaa merkittävällä tavalla.

Kaikki yritykset panostavat henkilöstön koulutukseen ja kehittämiseen

Työelämän käytäntöjen osalta ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisvuoteen verrattuna, mutta kaikki yritykset panostavat tänä päivänä henkilöstön koulutukseen ja kehittämiseen, kun luku vuonna 2013 oli  95 prosenttia. Myös muut työelämän käytännöt työhyvinvoinnista työturvallisuuteen sekä yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja monimuotoisuuden tukemiseen ovat lähes jokaisen yrityksen toiminnan keskipisteenä.

Yhä useampi yritys noudattaa kansainvälisiä vastuullisuusperiaatteita

Yritysten sitoutuminen kansainvälisiin vastuullisuusperiaatteisiin on lisääntynyt edellisvuoteen verrattuna: vuonna 2010 lanseerattua ISO 26000 -yhteiskuntavastuustandardia soveltaa toiminnassaan jo lähes joka kolmas yritys (18 % vuonna 2013), YK:n Global Compact -vastuullisuusperiaatteet on allekirjoittanut 23 prosenttia (18 %) yrityksistä, GRI-raportointiohjeiston mukaisen vastuullisuusraportin julkaisee 44 prosenttia (30 %) yrityksistä ja riskimaiden tavarantoimittajien työolojen parantamiseen tähtääviä BSCI-periaatteita soveltaa 14 prosenttia (12 %) yrityksistä. Sitoutuminen kansainvälisiin toimintaperiaatteisiin on yrityksille konkreettinen tapa kehittää vastuullista liiketoimintaa ja niiden yleistyminen selkeä osoitus yritysten halusta varmistaa omien käytäntöjensä vastuullisuus.

Toimitusketjujen hallinta ei enää yhtä suuri vastuullisuushaaste - vastuullisuuden integrointi koko liiketoimintaan suurin johtamishaaste

Myönteistä kehitystä vuoden aikana on tapahtunut toimitusketjujen vastuullisuuden hallinnan osalta, minkä kokee kaikkein haastavaksi vastuullisuusteemaksi enää 29 prosenttia yrityksistä (34 % vuonna 2013). Vastuullisuusviestintä, työtyytyväisyys ja -hyvinvointi sekä ympäristövaikutusten hallinta sitä vastoin koetaan aiempaa haastavammiksi teemoiksi. Vastuullisuuden integrointi liiketoimintaan on noussut suurimmaksi vastuullisuuden johtamisen haasteeksi ohi vaikutusten mittaamisen, integroinnin kokee haastavaksi puolet yrityksistä ja mittaamisen 45 % vastaajista.

Vastuullisuusinvestoinnit kasvussa

Edellisvuoteen verrattuna harvempi yritysjohtaja (78 %) uskoo vastuullisuuden merkityksen oman yrityksensä kannalta kasvavan tulevan viiden vuoden aikana (87 % vuonna 2013). Entistä useampi eli 60 prosenttia (54 %) sitä vastoin uskoo yrityksensä vastuullisuusinvestointiensa lisääntyvän viiden vuoden sisällä.

Näin tutkimus tehtiin

FIBSin yritysvastuututkimus 2014 toteutettiin TNS Gallupin puhelinhaastatteluina aikavälillä 15.1-14.2.2014. Tutkimuksen kysymyksenasettelu noudattaa käytännön toimenpiteiden osalta ISO 26000 -yhteiskuntavastuustandardia. Kyselyn kohderyhmänä olivat Suomen 1000 suurimman yrityksen toimitusjohtajat ja yritysvastuusta vastaavat henkilöt. Valtaosa tutkimukseen osallistuneista yrityksistä on osakeyhtiöitä, neljännes pörssilistattuja yrityksiä ja lähes puolet teollisuusalan yrityksiä. 41 % vastaajista on toimitusjohtajia.

Tiivistelmä keskeisistä tutkimustuloksista

Lisätietoja:

Ulla Roiha, päällikkö, ohjelmat ja jäsenpalvelut. Yritysvastuuverkosto FIBS
Puh. 040 873 2706, ulla.roiha(at)fibsry.fi

Mikko Routti, toiminnanjohtaja, Yritysvastuuverkosto FIBS
Puh. 040 527 4575, mikko.routti(at)fibsry.fi