Hyvän tyypin määritelmä muuttuu – monimuotoisuusajattelu yleistyy työpaikoilla

”Hyvät tyypit” ovat viime vuosina menestyneet niin rekrytointimarkkinoilla kuin työpaikkojen sisäisillä urapoluillakin. Tyypin määritelmä on kuitenkin ollut usein valitettavan kaavamainen ja kapea-alainen - tämän voi lähestulkoon jokainen havaita omalla työpaikallaan ympärilleen vilkaisemalla: kuin peiliin katsoisi.

Nyt kuitenkin näyttäisi siltä, että tilanne on vähitellen muuttumassa, ja yhä useampi työnantaja alkaa olla valmis ravistelemaan luutuneita käsityksiä parhaista työntekijöistä ja uudistamaan johtamismalleja monimuotoisuus- ja yhdenvertaisuusperiaatteiden pohjalta. Eikä vain pakosta tai hyväntahtoisuudesta.

Yritysten näkökulmasta katsottuna kyse on ennen kaikkea uusista liiketoimintamahdollisuuksista ja kilpailukyvyn lisäämisestä. Monimuotoisuusajattelu auttaa kyseenalaistamaan vanhat ajattelu- ja toimintamallit ja laajentamaan esimerkiksi asiakkaan määritelmää: myyntiä voi kasvattaa kehittämällä kaikille sopivia tuotteita ja palveluita tai räätälöimällä niitä eri elämäntilanteissa oleville, maahanmuuttajista ikääntyviin. Kehittämis- ja innovointityössä auttaa, jos myös henkilöstöstä löytyy mahdollisimman erilaisia osaajia.

FIBSin monimuotoisuusverkoston jäsenet Fazer, Kesko, Skanska ja Linnanmäki ovat esimerkkejä organisaatioista, jotka ovat alkaneet panostaa monimuotoisuusjohtamiseen osana muuta yhteiskuntavastuutyötään.

Fazer on ratkaissut jatkuvan rekrytointihaasteensa kouluttamalla maahanmuuttajia kokeiksi oppisopimuksella. Kesko on työllistänyt parin vuoden sisällä lähes 2000 syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta ja varmistanut samalla työvoiman saatavuuden myös tulevaisuudessa. Skanska on onnistunut kehittämään maahanmuuttajien oppisopimuskoulutuksen kautta yrityskulttuuria, jossa ulkomainen työvoima ei ole uhka, vaan mahdollisuus rikastaa työyhteisöä. Linnanmäki puolestaan on rekrytoinut vuosi vuodelta enemmän osatyökykyisiä nuoria ja toteutanut tätä kautta vastuullisen työnantajan missiotaan.

Monimuotoisuusverkoston jäsenmäärän jatkuva kasvu on yksi indikaattori työnantajien muutosvalmiudesta. Jo kaikkiaan 74 organisaatiota, joista yrityksiä 52, on liittynyt verkostoon sen perustamisvuodesta 2012 alkaen saadakseen tietoa uusimmista monimuotoisuuden johtamiskäytännöistä ja keinoista jalkauttaa ne jokaiseen osastoon, yksikköön ja tiimiin, ylintä johtoa unohtamatta. Viimeisen kuluneen vuoden aikana uusia jäseniä on saatu ennätysmäärä, 26.

Tiimityöpajat ja monimuotoisuussitoumus muutostyökaluina

Monimuotoisuusverkoston ensisijainen tehtävä on tukea jäsenten johtamiskäytäntöjen muutostyötä. Keinovalikoimana on yhdistelmä jotain vanhaa, jotain uutta ja runsaasti tilaisuuksia vaihtaa kokemuksia ja tietoa kasvokkain kotimaisten ja ulkomaisten kollegoiden kanssa.

Perinteisten käytäntöjen kategoriaan kuuluvat itsearviointityökalut ja oppaat, kuten FIBSin vuoden alussa julkaisema yhdenvertaisuussuunnittelun opas, sekä opintomatkat, joista tämänvuotinen suuntautui Tukholmaan. Suomen monimuotoisuusverkosto on osa Euroopan laajuista, 14 maan Diversity Charter –verkostoa, minkä ansiosta verkoston jäsenet voivat saada helposti tietoa ja ideoita myös muista maista toimintamalliensa kehittämiseksi.

Verkoston uusimpiin menetelmiin kuuluvat osallistujilta runsaasti kiitosta saaneet tiimityöpajat, joiden ideana on auttaa organisaatioita jalkauttamaan monimuotoisuusajattelu koko henkilöstön keskuuteen. Tiimityöpajaan voi osallistua vain kolmen hengen tiiminä, mukana ovat usein henkilöstötoiminnasta, viestinnästä ja yritysvastuusta vastaavat. Monille osallistujille tiimityöpaja on ollut ensimmäinen kerta, kun monimuotoisuusteemoista on keskusteltu eri toimintayksiköiden asiantuntijoiden kesken.

Monimuotoisuusverkoston kaiken toiminnan lähtökohtana on kuitenkin monimuotoisuussitoumus, jonka jokainen verkostoon liittyvän organisaation toimitusjohtaja tai vastaavassa asemassa oleva allekirjoittaa. Sitoumus ei ole juridisesti velvoittava, mutta se on konkreettinen tapa kehittää monimuotoisuusjohtamista kokonaisvaltaisesti sekä keino viestiä tahtotilasta ja tavoitteista niin sijoittajille, asiakkaille kuin muillekin sidosryhmille.

Miten murretaan ”valkoisen miehen” valtarakenteet?

Monimuotoisuusverkoston kolmas vuosiseminaari järjestetään keskiviikkona 7.10.2015 klo 13.30-17.00 Skanskan pääkonttorilla (Nauvontie 18, Helsinki) teemalla ”Breaking the barriers for inclusion”.

Tilaisuuden puhujavieraista monimuotoisuusjohtamisen tutkimukseen erikoistunut Kööpenhaminan kauppakorkeakoulun professori Annette Risberg kertoo puheenvuorossaan mm. miten yritysten perinteisiä ”valkoisen miehen” valtarakenteita voidaan murtaa moniarvoisemman yrityskulttuurin rakentamiseksi ja miten osallistavia ja kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet tarjoavia työpaikkoja oikeastaan luodaan. Yritysnäkökulman teemaan tarjoavat Skanskan henkilöstöjohtaja Kirsi Mettälä sekä Vincitin toimitusjohtaja Mikko Kuitunen.

Seminaari on kaikille avoin ja maksuton. Ohjelma ja ilmoittautuminen

Lisätietoja: Riina Kasurinen, päällikkö, puh. 050 360 3843, riina.kasurinen@fibsry.fi