"Maailman jyrkin korruptioraja löytyy Suomen ja Venäjän väliltä"

"Maailman jyrkin raja vähiten/eniten korruptoituneiden maiden väliltä löytyy Suomen ja Venäjän väliltä," totesi Transparecy Finlandin puheenjohtaja Santeri Eriksson FiBSin Venäjä ja yritysvastuu -aamukahvitilaisuudessa lokakuussa.

Järjestön International Corruption Perceptions -indeksin mukaan korruptio on kahdeksankertaistunut Venäjällä Vladimir Putinin aikana. Suomessa korruptio on taas viimeisimmän mittauksen mukaan vähentynyt ja maamme on maailmanlistalla neljänneksi vähiten korrutoitunut maa. Venäjä sijoittui samalla, kaikkiaan 178 maan listalla, sijalle 154.

Transparency International on kehittänyt kaksi uutta riskienhallinnan työkalua yritysten käyttöön kannustaakseen yrityksiä kehittämään korruption vastaisia käytäntöjään. Transparency in Reporting on Anti-Corruption -vastuuraporttianalyysin avulla kerätään parhaita esimerkkejä yritysten korruption ja lahjonnan vastaisista toimista. RESIST (Resisting Extortions and Solicitations in Transactions) puolestaan opastaa yritysten työntekijöitä vastaamaan epäsovinnaisiin ehdotuksiin ja kyselyihin tehokkaimmin ja eettisesti.

Pohjola Varainhoito Oy:n osakejohtaja Mika Leskinen painotti omassa puheenvuorossaan venäläisyritysten välillä olevan suuriakin eroja vastuullisuusnäkökulmasta ajateltuna. Lisäksi hän muistutti, että yksi tapa lisätä ”Venäjä-riskiä” osakesalkkuun on sijoittaa ei-venäläisiin yhtiöihin, jotka panostavat Venäjän liiketoimintaan. Kaiken kaikkiaan sijoittajat vaativat Venäjällä toimivilta yrityksisltä parempaa riskienhallintaa, jonka myötä kiinnitetään huomiota vastuullisuuteen ja painostetaan myös paikallisia yrityksiä huomioimaan yhteiskuntavastuu omassa toiminnassaan.

Tilaisuuden kolmas puhujavieras, SOK Retail Int:in toimitusjohtaja Vesa Punnosen mukaan Venäjällä toimittaessa suomalaiset käytännöt ovat yhtiön toiminnan pohja, mutta monissa käytännön asioissa on kehitetty ”puolivälin” ratkaisuja maan markkinat ja lainsäädäntö huomioon ottaen. Esimerkiksi Pietarin Prisma-tavaratalon tuotteista vain 20-30 % on suomalaisia, ja henkilöstön johtamisessa ei käytetä yhtä paljon konditionaalia kuin Suomessa, mutta ei myöskään yhtä paljon käskytystä kuin mitä Venäjällä tapoihin kuuluu. Kompromisseja tarvitaan, sillä vaikka Suomella ja suomalaisuudella on hyvä maine itänaapurissamme, Prisma sellaisenaan kuin se toimii Suomessa, olisi Punnosen mukaan Venäjällä laiton.

Tilaisuuden yleiskeskustelussa todettiin, että yhteiskuntavastuuperiaatteiden mukainen yritystoiminta on Venäjällä mahdollista, mutta tekee toiminnasta hitaampaa kuin lahjonnan ja korruption oravanpyörässä mukana oltaessa. Lahjukset, välikädet ja poliittisiin päättäjiin liittyvät korruptioriskit ovat todellisia.

Venäjään suuntautuvassa sijoitustoiminnassa taas sijoittajan ja vähemmistöosakkaan suojassa on parantamisen varaa. Asiantuntijat toivoivat suomalaisten toimijoiden (Finpro, Kauppakamari jne.) lisäävän yhteistoimintaa Venäjällä, mutta vastaavasti kiittelivät venäläistä lehdistöä sen - suomalaislehdistöön verrattuna - usein rohkeistakin aloitteista nostaa vastuullisuus ja korruptio rakentavasti esille.


Lisätietoja:

Mikko Routti
toiminnanjohtaja, FiBS
puh. 040 527 4575
mikko.routti(at)fibsry.fi