Tiedote -

Senaatti-kiinteistöt voitti Yritysten biodiversiteettipalkinnon

  • Senaatti-kiinteistöjen uusi toimintamalli luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi on voittanut vuoden 2016 Yritysten biodiversiteettipalkinnon
  • Kunniamaininta myönnettiin kiertotalouden periaattein maataloudelle palveluita ja tuotteita tarjoava Soilfoodille sekä UPM:n monimuotoisuusohjelmalle
  • Ensimmäistä kertaa järjestetyssä kilpailussa oli mukana 17 biodiversiteettiin liittyvää ratkaisua 14 yrityksestä - ratkaisuteemat vaihtelivat perhoskeitaista ekologiseen olueeseen ja kierrätettäviin roskapusseihin
  • Kilpailun järjesti FIBS yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen, Mainostoimisto Taskun ja ympäristöministeriön kanssa

Senaatti-kiinteistöjen uusi toimintamalli luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi on voittanut vuoden 2016 Yritysten biodiversiteettipalkinnon. Voittaja ratkesi tänään Helsingissä järjestetyssä loppukilpailussa, jossa 6 finaaliin edennyttä yritystä pitchasivat ratkaisuistaan.

Kaikkien finalistien esitykset ovat katsottavissa Youtubessa ja esityksiin liittyvät power-point-esitykset löytyvät täältä.

Kilpailutuomariston mukaan Senaatti-kiinteistöjen uusi toimintamalli on uraauurtava ja ennakkoluuloton.

"Senaatti-kiinteistöjen toimintamalli biodiversiteetin säilyttämiseksi on vasta käynnistynyt, mutta alansa uraauurtavana hankkeena se ansaitsee voittonsa. Luonnon monimuotoisuuden edistäminen kuuluu kaikille. Senaatti-kiinteistöt on ottanut tässä ennakkoluulottoman askeleen, sillä kyseessä on kiinteistöalan ensimmäinen toimintamalli, jossa biodiversiteetin säilyttäminen, suojelu ja edistäminen on rinnastettu rakennussuojeluun. Mallilla on merkittävä vaikutus kulttuurisidonnaisten lajien säilymiseen, ja koska lähiympäristöllä on tutkitusti suuri merkitys ihmisten terveydelle, malli auttaa myös vähentämään ihmisiin kohdistuvia terveyshaittoja. Senaatti-kiinteistöjen toiminnan ulkoistamisaste on yli 90 %, minkä ansiosta malli edistää uudenlaista toimintakulttuurin jalkauttamista koko rakennus- ja kiinteistösektorille."

Senaatti-kiinteistöt on Suomen suurin kiinteistöomistaja, jonka hallussa on lähes 10 000 rakennusta. Yhtiön luomassa toimintamallissa kiinteistön luonnonsuojelulliset näkökohdat tunnistetaan aluksi ns. luontoarviolla. Arvion perusteella laaditaan tarvittavat ja vaiheittain etenevät luontoselvitykset. Kesällä 2016 tehtyjen esiselvitysten perustella on tunnistettu kaikkiaan 80 luonnonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen merkittävää yhtiön hallinnassa olevaa kohdetta, joiden osalta tehdään luontoselvitykset vuoteen 2020 mennessä.

Voittaja saa palkinnoksi viestintätoimisto Kreabin järjestämän biodiversiteettiviestintään keskittyvän työpajan.

Kilpailun kunniamaininnat Soilfoodille ja UPM:lle

Kilpailutuomariston mukaan maatalouden sekä bioenergia- ja metsäteollisuuden sivuvirroista jalostettuja lannoite- ja maanparannustuotteita myyvän Soilfoodin toimintakonsepti kokonaisuudessaan sekä aktiivinen viestintä ovat kunniamaininnan arvoisia tekoja, vaikka uuden yhtiön menetelmien ja tuotteiden ympäristöeduista ei vielä olekaan pitkän aikavälin tutkimusnäyttöä.

"Soilfoodin tuotteet ja palvelut parantavat maaperän tuottavuutta ja satoisuutta, auttavat ylläpitämään maaperän eliöiden monimuotoisuutta ja tukevat maatalouden vesistökuormituksen vähentämistä Itämeressä. Toiminnassa hyödynnetään biotalouden ja bioenergian laitosten sivuvirtoja paikallislähtöisesti, ja toiminta on myös ilmastollisesti kestävää. Yhtiö lisää sidosryhmiensä tietoisuutta maaperän monimuotoisuuden tärkeydestä viestimällä aktiivisesti toiminnastaan, ja pitää viestintää myös strategisena keinona edistää sekä liiketoiminnallisia että pohjimmaisia päämääriään. Viestintä on suoraan kytköksissä luontovaikutuksiin: mitä paremmin Soilfoodin bisneksellä menee, sitä paremmin menee myös biodiversiteetillä," sanoi Lauri Kivekäs.

UPM:n monimuotoisuusohjelmaon kilpailutuomariston mukaan innovatiivinen ja monin tavoin esimerkillinen myös viestinnän osalta, ja ansaitsee siksi kunniamaininnan.

"UPM:n monimuotoisuusohjelmalla on monitahoisia ja laajoja biodiversiteettivaikutuksia niin Suomessa kuin maailmalla. Ohjelma sisältää useita innovatiivisia kokeiluja ja ratkaisuja, ja se on toiminut myös edelläkävijäesimerkkinä monella tavoin biodiversiteetin suojelussa ja säilyttämisessä sekä siitä viestimisessä kansallisesti ja kansainvälisesti. UPM:n verkkosivuilta löytyy laaja hyvin toimitettu sivukokonaisuus biodiversiteetistä, joka sisältää monia bidiversiteettijulkaisuja ja lisätietolinkkejä. Yhtiön niin sanottu bottom-up -toiminta on hienoa: heillä itsellään on tietoa asiasta ja he tietävät kuinka lisätä luonnon monimuotoisuutta. Kaiken kaikkiaan UPM:n biodiversiteettitoiminta näyttää johdonmukaiselta sekä ylhäältä alas tarkasteltuna - oli sitten kyse politiikoista, ohjeista tai viestinnästä - että kenttätasolla eli metsänhoidossa, jossa yhtiön keskeisiä työvälineitä ovat metsänhoitostandardien laaja käyttö ja yhteistyö metsänomistajien kanssa," kuvaili Lauri Kivekäs.

Myös muut finaaliin edenneet yritykset saivat kiitosta: Metsä Groupin metsäkulotuskäytäntö luo elinympäristöjä monille uhanalaisille ja harvinaisille lajeille, ja on hyvä avaus, joka nostaa perinteisiä toimintatapoja uudelleen käyttöön. NCC Industryn KIELO-ohjelma edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua monella tavalla, ja se myös luo uhanalaisille perinnelajeille uusia elinympäristöjä. YIT:n toiminta endeemisen purotaimenen suojelemiseksi on ollut merkittävä teko, sillä virtavesistöjen lajit ja kalat ovat erityisen uhanalaisia.

Perhoskeitaita, ekologista olutta ja kierrätettäviä roskapusseja

Kaikille yrityksille avoimeen ja maksuttomaan kilpailuun ilmoitettiin määräaikaan mennessä kaikkiaan 17 ratkaisua 14 yrityksestä. Ratkaisujen teemat vaihtelivat perhoskeitaasta ekologiseen olueeseen ja kierrätettäviin roskapusseihin.

Kilpailutuomaristo oli erityisesti ilahtunut siitä, että isot globaalit kestävän kehityksen ja luonnon monimuotoisuuden ongelmat oli otettu kilpailuun osallistuneissa yrityksissä huomioon kokonaisvaltaisesti, ja että biodiversiteetin yhteys myös globaaleihin ongelmiin oli ymmärretty monien eri teemojen kautta, näitä olivat mm. ilmastonmuutos (Sinebrychoff), muovi- ja jäteongelmat (SOL Palvelut), metsät (Metsä Group ja UPM), maaperä (Soilfood), eläimistö (Belightful Design, Ecolan, Finnair, NCC Industry), virtavesistöt (YIT), yleisesti vesistöt (Aktiivivesi) sekä ylipäätään vastuullisempaan ja kestävämpään toimintaan kannustaminen (Fiblon ja Lassila & Tikanoja).

Tuomaristo piti hyvänä myös sitä, että monet luontoteot tarjosivat ratkaisumalleja luontotyyppeihin, joiden tila on erityisen huolestuttava. Suomen luonnon monimuotoisuuden tilaa arvioitaessa luontotyyppien uhanalaisuus on tärkeä ja kuvaava mittari. Näistä perinnebiotooppien tila on huonoin, ja niiden hoito edellyttää aktiivisia hoitotoimenpiteitä ja uusia toimijoita perinteisen ympäristöhallinnon lisäksi.

Positiivisena asiana biodiversiteetin tulevaisuutta ajatellen pidettiin lisäksi sitä, että kilpailussa oli mukana sekä suuria jo pitkään toimineita yrityksiä että pari startup-yritystä. Tämä haastaa myös FIBSin pohtimaan, miten toimintaansa vasta aloittelevat yritykset voisi ottaa paremmin huomioon biodiversiteettiin liittyvän toiminnan suunnittelussa..

Yritysten biodiversiteettipalkinto -kilpailun tavoitteena on nostaa esiin yritysten luonnon monimuotoisuuteen liittyvät parhaat liiketoimintaratkaisut ja niihin liittyvät viestintäkäytännöt. Kilpailun laajempana tavoitteena on kiinnittää yleistä huomiota biodiversiteetin tilaan sekä itse kunkin vaikutusmahdollisuuksiin elollisen luonnon, lajien ja eliöyhteisöjen suojelemiseksi.

Kilpailun arviointikriteereinä olivat sekä biodiversiteettiratkaisujen luontovaikutukset että ratkaisun viestinnän vaikutukset yritysten sidosryhmiin. Ratkaisun osuus kilpailun arviointikriteereistä oli 70 % ja viestinnän osuus 30 %, josta loppukilpailun pitchausesityksen osuus kattoi 15 %.

Kilpailun tuomaristoon kuuluivat toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen (Demos Helsinki), toimitusjohtaja Lauri Kivekäs (Rudus), biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro (Suomen ympäristökeskus SYKE), ympäristöneuvos Kristiina Niikkonen (ympäristöministeriö), pääsihteeri Liisa Rohweder (WWF Suomi), toimitusjohtaja Mikko Routti (FIBS) ja vastuullisuusviestintäasiantuntija Lotta Suistoranta (Mainostoimisto Tasku).

Tietoa kaikista kilpailuun ilmoitetuista ratkaisuista ja kilpailun arviointikriteereistä löytyy FIBSin verkkosivuilta.

Lisätietoja:

Anna Rannisto, ympäristövastuukoordinaattori, FIBS, p. 044 209 1624, anna.rannisto(at)fibsry.fiAnna Lemström, ympäristövastuun asiantuntija, FIBS, p. 050 525 6110, anna.lemstrom(at)fibsry.fi

Aiheet

  • Yritystoimi

Kategoriat

  • yritysten biodiversiteettipalkinto 2016
  • luonnon monimuotoisuus
  • senaatti-kiinteistöt
  • soilfood

FIBS on Suomen johtava yritysvastuuverkosto. Autamme yrityksiä tekemään parempaa liiketoimintaa nyt ja tulevaisuudessa: tarjoamme tietoa uusista innovatiivisista tavoista kehittää liiketoimintaa sekä ainutlaatuisen mahdollisuuden verkostoitua ja vaihtaa käytännön kokemuksia niin eri toimialojen yritysten kuin muidenkin yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Palveluihimme kuuluvat mm. seminaarit, työpajat ja tapahtumat, koulutus- ja kehittämishankkeet sekä tutkimukset, uutiskirjeet ja julkaisut. FIBS-verkostossa on mukana jo lähes 300 yritystä ja yhteisöä. www.fibsry.fi

Yhteyshenkilöt

Tarja Laakkonen

Lehdistön yhteyshenkilö Viestintäpäällikkö 0400 877 396

Mikko Routti

Lehdistön yhteyshenkilö Toimitusjohtaja 040 527 4575

Liittyvä sisältö