Suomalaisten hyvinvointialan yritysten kokemukset Venäjällä positiivisia

Venäjän taloudelliset ja poliittiset muutokset, keskiluokan kasvu, kaupan vapautuminen ja laajat investointiohjelmat bio- ja lääkealoilla ovat avanneet kiinnostavia mahdollisuuksia myös suomalaisille hyvinvointialan toimijoille Venäjällä. Tämän vuoksi moni suomalainen hyvinvointialan yritys harkitsee laajentumista Venäjälle tai yhteistyötä venäläisten yritysten kanssa. Yleiset harhakuvitelmat usein kuitenkin vähentävät suomalaisten yritysten halukkuutta tehdä Venäjän kauppaa. 

Usein ajatellaan Venäjän markkinoille pääsemisen olevan kallista, aikaa vievää ja hankalaa. Ilman sopivaa kumppania se voi olla niin, mutta viimeisimmässä Tekesin teettämässä FinnMedi Oy:n toteuttamassa selvityksessä käy ilmi, että Venäjän markkinoilla nykyisin toimivien hyvinvointialan yritysten kokemukset ovat pääosin hyviä. 

Venäjän terveydenhuollon taso kehittyy ja markkinat kasvavat tällä hetkellä nopeasti ja monen Venäjällä toimivan yrityksen liikevaihto Venäjän myynnin osalta on kasvanut. Haasteista huolimatta Suomella on Venäjän kaupan suhteen paremmat edellytykset kuin monella muulla maalla (EU, USA), koska Suomessa on perinteet Venäjän kauppaan, hyvät kulku- ja logistiikkayhteydet ja paljon venäjän kielen osaamista.

”Yleisimmin Venäjällä kohdatut haasteet liittyvät alkuvaiheen asioihin. Kun alkuvaiheen haasteet, kuten esimerkiksi partneri, sertifikaatit ja maahantuontiin liittyvät seikat on selvitetty, asiat sujuvat yleensä todella hyvin ja harvalla hyvinvointialan yrityksellä oli huonoa sanottavaa Venäjällä toimimisesta”, kertoo projektipäällikkö Niko Lönn, FinnMedi Oy:stä.

Oikea partneri avainkysymys Venäjän markkinoilla

Monet hyvät kokemukset perustuvat yhteistyöhön hyvän partnerin kanssa. Monesti yksi partneri on onnistunut hoitamaan kaikki Venäjän haasteet, kuten sertifikaatit, luvat, maahantuonnin ja myynnin. Oikean partnerin löytäminen onkin avainkysymys Venäjän markkinoille pääsemisessä.

”Hyvän kumppanin tärkeys korostuu Venäjällä. Paikallinen partneri on erittäin tärkeä, on kyseessä sitten Venäjällä jo toimiva tai sinne vasta pyrkivä yritys. Esimerkiksi venäläisistä yrityksistä, säädöksistä ja tapahtumista on todella vähän informaatiota tarjolla englanniksi Venäjän ulkopuolella. Oman haasteensa luo myös se, että säädökset muuttuvat jatkuvasti”, Lönn jatkaa.

Erityisesti liiketoiminnan alkuvaiheessa partnerin merkitys on suuri. Kun toiminta saadaan vakiinnutettua, partnerin merkitys pienenee hieman. Partneria hyödynnetään yleensä monin eri keinoin, yleisimmät keinot ovat regulaatio-, jälleenmyynti- ja maahantuonti-aktiviteetit.

Sertifikaatit, tuotteiden vienti, tulli- ja rajamuodollisuudet haastavimpia

Venäjän sertifikaatit poikkeavat EU:n ja USA:n standardeista, joten ne eivät ole monelle ennalta tuttuja. Yritysten Venäjän aktiviteeteista sertifikaattien saaminen on vienyt eniten yrityksien aikaa ja resursseja. Käytännössä kaikkien yritysten saamissa sertifikaateissa on hyödynnetty paikallisen yhteistyökumppanin tai jälleenmyyntikanavan apua.

Lisäksi tuotteiden vienti Venäjälle, tullimaksut ja muut rajamuodollisuudet tuottavat usein yrityksille ongelmia. ”Osalle toimijoista korkea tullimaksu on merkinnyt sitä, että kate Venäjällä on muita markkinoita pienempi. Moni toimija koki paikallisen kumppanin myös tässä tärkeäksi ja vain todella harva vei omin voimin tuotteita Venäjälle. Suurin osa yrityksistä hyödyntää yhtä partneria, joka vastaa myynnin lisäksi myös sertifikaateista ja maahantuonnista. Moni myös koki, että maahantuonti Venäjälle on helpompaa venäläiselle toimijalle kuin ulkomaalaiselle toimijalle, siksi venäläisen partnerin käyttäminen on suositeltavaa, varsinkin toimintaa aloitettaessa”, Lönn kertoo.

Selvityksen mukaan Suomalaiset yritykset etsivät Venäjältä pääasiassa myyntiä ja kiinnostus muuhun yhteistyöhön, kuten esimerkiksi tuotekehitykseen tai lokalisointiin oli melko vähäistä. ”Selvityksestä voi tulkita, että suomalaisten yritysten suurimmat tarpeet Venäjän markkinoiden suhteen ovat apu hyvän partnerin etsimiseen ja tuki liiketoiminnan kehittämiseen. Me FinnMedillä olemme tehneet yhteistyötä ja rakentaneet hyvinvointialan verkostoja pietarilaisten kanssa viime vuosina. Tiedämme mitä kentällä tällä hetkellä tapahtuu ja osaamme kertoa, miten venäläisten kanssa kannattaa edetä”, Lönn toteaa.  

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Niko Lönn
niko.lonn(at)finnmedi.com
Puh. 040 515 9019

Kehitysjohtaja Reijo Itkonen
reijo.itkonen(at)finnmedi.com
Puh. 040 503 5252

Tekes teetti alkuvuodesta 2013 FinnMedi Oy:llä selvityksen ”Suomalaisten bioalan yritysten kiinnostus ja tarpeet Venäjällä”, jonka tarkoituksena oli luoda kansallinen kokonaiskuva suomalaisten bioalan yritysten kiinnostuksesta Venäjän markkinoihin, sekä kartoittaa tarpeita palvelu- ja tukitoimista innovaatio- sekä liiketoiminnan tukemiseksi Venäjällä. Kattavan kokonaiskuvan saamiseksi kontaktoidut yritykset edustivat eri Life Science -sektorin toimijoita, yrityksien koko vaihteli, sekä heidän aiempi Venäjä-aktiivisuus ja kokemukset olivat hyvin erilaiset. Ensimmäisessä vaiheessa kontaktoitiin 51 yritystä sekä kuusi kehitys-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta vastaavaa toimijaa. Selvityksen toisessa vaiheessa toimijoita tavattiin ja haastatteluissa selvitettiin tarkemmin toimijoiden kiinnostusta, haasteita, tarpeita ja kokemuksia.

Lisätietoja aiheesta myös Tekesin sivuilta:
http://www.tekes.fi/fi/community/Uutiset/404/Uutinen/1325?name=Suomalaisella+bio+ja+terveysalojen+osaamisella+on+kysyntaa+Venajalla