Suomen ainoa kansainvälisesti johtamisjärjestelmänsä sertifioinut yliopistosairaala on sote-uudistuksessa askeleen edellä muita

Mitä, jos makaisit leikkauspöydällä ja sairaalasta menisi sähköt poikki? Mitä henkilökunta tekisi? Entä mitä, jos kardiologisen osaston laite rikkoutuisi? Kuinka nopeasti uusi saataisiin paikalle? Jos jätät hoidostasi esimerkiksi hoitajalle palautetta, tiedätkö kirjataanko se ylös ja miten sekä milloin sen käsitellään? Jokainen sairaala ja terveydenhoitoalan toimija pyrkii toimimaan mahdollisimman laadukkaasti ja tehokkaasti – onhan kyseessä kuitenkin ihmishenki. Silloin jos koskaan, on tosi kyseessä, jos prosessit eivät toimi korkeatasoisesti, riskeihin ei ole varauduttu tai niiden minimoimiseksi ei ole otettu käyttöön toimenpiteitä. Vaan ajat muuttuvat. Ihmiset vaihtuvat. Teknologia muokkaantuu. Vain muutos on pysyvää. Siispä myös prosessikehittämisen ja riskienarvioinnin on oltava jatkuvaa ja pitkäjänteistä. KYSissä se on juuri sitä.

Ainoa laatuaan Suomessa

KYS on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta ja sen toimintaa koordinoi Pohjois-Savon omistama, 19 kuntaa käsittävä kuntayhtymään. KYS vastaa noin 248 000 pohjoissavolaisen erikoissairaanhoidosta ja lähes miljoonan itä- ja keskisuomalaisen erityistason erikoissairaanhoidosta. KYSissä työskentelee noin 4500 työntekijää.

Vuoden 1990-luvun lopussa KYSin johtoryhmä huomasi, että ison sairaalan monenlaisiin käytäntöihin olisi saatava systematiikkaa. Eikä pelkästään ”kyssiläisten” omasta näkökulmasta vaan maailmanlaajuisesti tunnistettujen laatukriteerien mukaisesti. Sairaala teki paljon sisäistä työtä ja auditoi johtamisjärjestelmänsä kansainvälisen ISO 9001 -standardin mukaisesti. Neljä vuotta päätöksen jälkeen sertifikaatti oli saavutettu – ensimmäinen kokoluokkansa ISO 9001 -sertifioitu sairaala koko Euroopassa. Tästä on jo lähes 20 vuotta mutta sitä se on edelleen Suomessa.

-KYS:n pitkäjänteinen kehitystyö kansainvälistä laatustandardia vasten näkyy mm. asiakastyytyväisyyden kehityksessä ja asiakaspalautteissa. Lääketieteen kehittämisen lisäksi myös hoitotyön kehittäminen on aktiivista. Jos sairastun, toivon olevani silloin Savossa, sanoo jo ensimmäisissä sairaalan auditoinneissa mukana ollut Kiwa Inspectan sopimusarvioija ja lääkärikeskus Aavan aluejohtaja Nina Lyly.

KYSin auditointi on ainutlaatuinen myös auditointiprosessin näkökulmasta.

-Olen tehnyt arviointeja jo 25 vuotta mutta melko harvoin näin monitahoisille ja suurikokoisille organisaatioille. Taustatyön sekä varsinaisen työn määrä tällaisessa tilauksessa on valtava, kertoo työterveyshuollon erikoislääkäri ja Kiwa Inspectan sopimusarvioija Juhani Lukkari.

  Ulla Tikkanen haastattelee henkilökuntaa

Sote kaikkien huulilla

Suomessa on käyty julkista keskustelua siitä, että tulevan valinnanvapauden sosiaali- ja terveyspalveluissa tulisi edellyttää kunnollista laatujärjestelmää, jotta asiakas voi vertailla palveluntuottajien tuloksia. Yksi vaihtoehto tälle on maailman tunnetuin ja käytetyin johtamisjärjestelmästandardi, joka perustuu jatkuvan parantamisen filosofiaan: juurikin ISO-standardi 9001.

-Merkittävä asia meidän kannaltamme sosiaali- ja terveysalan uudistuksessa on, että sen lisäksi, että ISO 9001 -sertifiointi auttaa meitä kehittämään toimintaamme, sen myötä meidät voidaan hyväksyä suoraan palvelutuottajaksi, ilman erillistä arviointia, selittää hallintoylilääkäri Martti Kansanen.

Vaikka sosiaali- ja terveysalan (sote) palveluntuottajia koskevat vaateet hakevat vielä muotoaan, tulee KYS olemaan ison loikan edellä muita sote-palvelujen tarjoajia.

-KYS:llä on sertifikaatin myötä konkreettista näyttöä kansainvälisesti tunnustetusta laatujohtamisesta ja etenkin kokemusta. Prosessien hiominen on pitkä tie, selittää Mainiovireen entinen laatupäällikkö ja Kiwa Inspectan pääarvioija Ulla Tikkanen.

Laadukas prosessi on näkymätön

Sairaalan laatukoordinaattori Päivi Jantunen on ollut mukana KYSin laatumatkan ensi askelista lähtien.

-Harva työntekijä tiedostaa, että kaikki se systematiikka ja jokapäiväisen toiminnan sujuvuus meillä on tulosta laatujärjestelmän ylläpidosta ja vuosia kestäneestä johtamisjärjestelmämme auditoinnista sekä näiden myötä tunnistettujen kehityskohteiden työstämisestä. Ennen ensimmäistä sertifikaattia meillä toteutettiin lähinnä lakisääteisiä vaatimuksia. Ei ollut esimerkiksi yhteisiä käytäntöjä kalibrointeihin eikä ohjeiden hallintaan. Mietimme joskus itsearviointia mutta prosessi olisi ollut liian raskas. Tämän ISO 9001 -standardin mukaisella sertifiointiprosessilla koemme edistävämme parhaiten yhteisiä tapoja toimia, Jantunen kertoo.

Vuonna 2015 johtamisjärjestelmästandardi ISO 9001:n vaatimuksia päivitettiin mm. johdon roolin, laadunhallinnan periaatteiden, palvelutuottajien ja riskilähtöisen päätöksenteon osalta. Uudet vaatimukset otettiin KYS:ssä myönteisinä vastaan.

-Etenkin olemme tyytyväisiä siihen, miten ISO 9001:2015 huomioi johdon vastuun ja toimii tukena johtamisjärjestelmän kehittämisessä tämän osalta, summaa Kansanen.

  KYS:n henkilökunta esittelee dokumentointiaan Kiwa Inspectan auditoijalle Ulla Tikkaselle.

Teksti ja kuvat: Karin Metsäpelto