Invalidiliitto: Adoptionhakijoita ei saa asettaa eri asemaan pelkästään vammaisuuden perusteella

– Vaikea liikuntavamma ja sen takia päivittäisissä arkitoiminnoissa tarvittava henkilökohtainen apu eivät yksistään ole sellaisia tekijöitä, joilla olisi vaikutusta lapsen etuun tai jotka estäisivät tai vaarantaisivat pysyvän perhesuhteen sekä lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin.  Vammaisten henkilöiden kasvatusvalmiuksien voidaan arvioida olevan jopa vahvempia johtuen heidän kyvyistään käsitellä erilaisia pettymyksiä ja haasteita arkielämässä, toteaa Invalidiliiton lakimies Elina Akaan-Penttilä.

Sosiaali- ja terveysministeriö työstää parhaillaan opasta adoptioneuvonnan antajille. Ohjeistuksen on tarkoitus tukea adoptioneuvontaa viime kesänä voimaan astuneen uuden adoptiolain soveltamiseen liittyen. Invalidiliitto on yhdessä Valtakunnallisen Vammaisneuvoston ja Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajienliitto Ry:n kanssa kommentoinut opasta vammaisen adoptionhakijan soveltuvuuden arvioimisen ja siihen liittyvän henkilökohtaisen avun osalta.

Adoptionhakijoiden arvioinnin tulee olla asiantuntevaa, asianmukaista ja yhdenvertaista koko adoptioprosessin ajan. Adoptionhakijoita ei saa asettaa eri asemaan suhteessa muihin hakijoihin ilman yksilöllistä, erityisen painavaa perusteltua syytä pelkästään vammaisuuden perusteella.

Vammaisuutta ei tule nähdä yksinomaan terveydentilan arvioinnin näkökulmasta, vaikka taustalla onkin pysyvä vamma tai sairaus. Olosuhteet, kuten ympäristö ja tarvittavat palvelut, vaikuttavat ratkaisevasti vammaisuuden käytännöllisiin haittoihin. Onkin tärkeää, ettei vammaisuutta määritellä pelkän lääkärin tai terveydenhuoltohenkilöstön arvion perusteella. Pelkkään fyysiseen toimintarajoitteeseen keskittymisen sijaan tulisi arvioida niitä kykyjä ja taitoja, jotka vaikuttavat vammaisen adoptionhakijan kykyyn huolehtia lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista sekä varmistaa tarvittavien palveluiden saatavuus sen mahdollistamiseksi.

Henkilökohtainen apu on tarkoitettu mahdollistamaan myös vaikeavammaisen henkilön huollossa tai hoivassa olevan lapsen päivittäistoimiin osallistumisen. Lapsen huolto tapahtuu aina vaikeavammaisen huoltajan toimesta ja vastuulla. Henkilökohtainen apu vain helpottaa toimintaa vaikeavammaisen huoltajan ”apuvälineenä”, käsinä ja jalkoina, muun muassa vaipanvaihdon yhteydessä tai lapsen syöttötuoliin nostamisessa.

– Julkisen vallan velvollisuutena on edistää tosiasiallista tasa-arvoa yhteiskunnassa. Niin adoptio-oikeuden kuin henkilökohtaisen avun järjestäminen ovat osa julkiselle vallalle kuuluvaa tehtävää. Ne ovat keskeisiä perusoikeuksia, muistuttaa Elina Akaan-Penttilä.
 
Lisätietoja:

Lakimies Elina Akaan-Penttilä, Invalidiliitto ry, p. 044 765 0663, elina.akaan-penttila@invalidiliitto.fi