Kotkamills siirtää höyrykapasiteettia tilojen lämmityksestä kasvavan tuotantonsa käyttöön

LeaseGreen tehostaa kartonkitehtaan energiajärjestelmää Kotkassa.

LeaseGreen kehittää Kotkamillsin tehtaan energiajärjestelmää investointihankkeella, joka tehostaa tuotantolaitoksen teollista prosessia ja parantaa sen energiatehokkuutta. Kotkassa sijaitsevan tehdasalueen kiinteistöjen lämmitykseen aiemmin käytettyä höyryä korvataan sekundäärisillä hukkalämmöillä, joiden siirtoa varten LeaseGreen rakentaa alueelle uuden lämpöverkon ja lämmönvaihtimet. 

Uusi lämpöverkko vapauttaa tehtaan maakaasukattilan tuottamaa höyryn huipputehoa 6 MW Kotkamillsin kasvavan kartonki- ja paperituotannon käyttöön. Höyryn kulutus vähenee vuodessa noin 18 GWh.

”Olemme kartoittaneet jo pitkään keinoja, joiden avulla voisimme pienentää arvokkaan tuorehöyryn käyttöä tilojen lämmityksessä ”, Kotkamills Oy:n tekninen johtaja Timo Tallinen sanoo. ”LeaseGreenin kanssa löysimme ratkaisun, jonka avulla voimme säästää suuren määrän höyryä ja käyttää sitä aiempaa hyödyllisemmin tuotannon ydinprosessiin eli kartongin ja paperin kuivaamiseen.”

LeaseGreen toteuttaa Kotkamillsin investointiprojektin kokonaispalvelumallilla, joka sisältää kaiken investointien suunnittelusta toteutukseen, rahoitukseen ja uuden järjestelmän käyttöönottoon saakka. Investoinnin hinta maksetaan LeaseGreen-kuukausisopimuksella, jonka vaikutus on Kotkamillsille kassavirtapositiivinen jo ensimmäisestä vuodesta lähtien. Sopimuksen kesto on viisi vuotta. Investoinnilla on luonnollisesti myös tulosta parantava vaikutus.

”Energiajärjestelmän modernisointi rahoitetaan Kotkassa täysin investoinnin tuottamilla säästöillä”, LeaseGreenin toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto sanoo. ”Kotkamillsin ei tarvitse sitoa projektiin omia investointivarojaan. Myöskään vakuuksia ei tarvita.”

Kotkamills Group Oyj valmistaa Kotkassa sahatavaraa, laadukasta laminaattipaperia ja poikkeuksellisen ympäristöystävällistä kartonkia. Erityisesti elintarvike- ja pakkausteollisuuden tarpeisiin sopivat kartonkituotteet ovat muovittomia ja täysin kierrätettäviä. Yhtiöllä on noin 530 työntekijää, ja sen liikevaihto oli 288 miljoonaa euroa vuonna 2017. Kotkan tehtaan uusi lämpöverkko valmistuu joulukuussa.

Timo Tallinen on työskennellyt Kotkamillsin teknisenä johtajana kolmen vuoden ajan. Hänen mukaansa palvelusopimuksella toteutettava energiainvestointi sopii hyvin yhtiön tavoitteisiin. 

Tallinen uskoo, että hänen tehtaassaan tilanne on sama kuin muuallakin suomalaisessa prosessiteollisuudessa: yksikön omat investointivarat ohjataan tuotannon tärkeimpien koneiden kilpailukyvyn vahvistamiseen. Tehtaan energiataloutta parantavat investoinnit viivästyvät tämän takia helposti.

”Kassavirtapositiivisella palvelumallilla saamme nyt liikkeelle investoinnin, joka on meille hyvin kannattava”, Tallinen kertoo.

”Arvostamme LeaseGreenin aktiivista ja kokonaisvaltaista otetta projektin räätälöinnissä meidän tarpeisiin – teknisestä esisuunnittelusta rahoitusmalliin saakka. LeaseGreen tarjosi meille maksuttoman esisuunnittelun, toimii joustavasti ja huomioi hyvin asiakkaansa ajatuksia. Ne saattavat välillä lennellä, ja matkan varrella tulee mieleen myös uusia ideoita. Niin meillä on käynyt myös tässä tapauksessa, mutta etenemme hallitusti aikataulun mukaan ja valmistelemme yhdessä jo seuraavaa projektia.”

LeaseGreen on toteuttanut laajoja energiaprojekteja useisiin prosessiteollisuuden tuotantolaitoksiin. Kuluneen vuoden aikana valmistuneisiin kohteisiin kuuluvat mm. Adara Pakkauksen aaltopahvitehdas Valkeakoskella sekä Sipoossa sijaitseva K. Hartwall, jonka sinkityslaitos on Pohjoismaiden johtava. LeaseGreen on parantanut myös Pohjoismaiden suurimman sanomalehtipainon Sanomalan ja Iskun huonekalutehtaan energiatehokkuutta.

”Prosessiteollisuuden energiataloudessa on suuri potentiaali, jonka haluamme vapauttaa teollisuusyritysten hyväksi”, LeaseGreenin Tomi Mäkipelto sanoo. ”LeaseGreenin suunnittelijat ja projektipäälliköt optimoivat tehtaan energiatehokkuuden ja pitävät näin omalta osaltaan huolen siitä, että tehtaan omat ammattilaiset voivat keskittyä tuotannon laadun ja toimitusvarmuuden maksimoimiseen.”