Digitalisaatio ja muuntuvan tiedonlevityksen vaikutukset, havaintoja Elonmerkki-seminaarista osa 3

Vuorovaikutuksen muuttuvat ympäristöt

Netprofilen Christina Forsgård kuvasi vaikuttamisen alati muuttuvaa luonnetta esityksessään ”Dialogilla vaikuttajaksi”. Aito vaikuttaminen edellyttää strategiaa, toimintaa ja taktiikkaa.

Kun maailma digitalisoituu ja median seuranta kehittyy, vaikuttajilta vaaditaan tarkkailun lisäksi kriittisyyttä ja strategista osaamista. Jokaisella on oltava selkeä käsitys omasta tilanteestaan ja asemastaan, tilannekuvastaan, ja jokaisen on hyväksyttävä se, että tilannekuvat kehittyvät vuorovaikutuksen muuntuvien ympäristöjen myötä.

Tilannekuvan muutosta seurataan viestinnän strategisella kuuntelulla. Se edellyttää kuuntelijan aktiivista kysymysten ja mahdollisuuksien pohdintaa, sillä strategiset päätökset ja asioiden kehittäminen vaatii kriittisyyttä ja osaamista, jota täytyy myös jatkuvasti viedä eteenpäin.

Käytännön vaikuttaminen on digitaalista vuorovaikutusta. Siinä korostuu yhä enemmän vaatimus tunneälykkääseen ajatteluun. Digitaalisessa ympäristössä on osattava käydä dialogia älykkäästi, tunteella ja digimaailmaan sopivalla kielellä. Toimiva dialogi saattaa muuttaa tilannekuvaa hyvinkin nopeasti.

Toimiva digitaalinen vuorovaikutus edellyttää myös taktista kasvua. Vaikuttajien on oltava ketteriä ja dynaamisia ja heidän on opittava hyödyntämään kronologisen ajan sijaan niin sanottua kairos-aikaa, jota ei voi rajoittaa tai mitata.

Henkilöstö lähettiläinä

Smarpin Roope Heinilän ja Caverionin Jenni Myyryläisen aiheena oli ”Henkilöstö SoMe-lähettiläiksi”. Heidän esityksensä liittyi yrityksille ajankohtaiseen teemaan eli sosiaalisen median merkitykseen yritysviestien kanavoinnissa ja suunnittelussa.

Smarpin Smarpshare-sovellusalustan avulla työntekijät voivat tehokkaasti toimia yhtiön lähettiläinä sosiaalisessa mediassa. Henkilöstön vuorovaikutus on dynaamisempaa ja mahdollistaa vastaanottajien osallistumisen eri tavoin kuin perinteisessä yritysvetoisessa viestinnässä. Myös inhimillisyys korostuu: viestit eivät koeta tavoittaa nimeämätöntä yleisöä vaan ihmisiä.

Caverionilla on kokeiltu konseptia nimeltä ”työntekijälähettiläisyys”. Ajatuksena on, että työntekijöitä kannustetaan etsimään aktiivisesti jaettavaksi sopivia sisältöjä. Sopivan sisällön löydyttyä se julkaistaan soveltuvassa kanavassa. Jakamalla sisältöjä työntekijät keräävät itselleen pisteitä ja tietyn pistemäärän saavuttaneille annetaan palkkio.

Prosessiin kuuluu myös analysoida, ovatko julkaisut tuottaneet toivottuja tuloksia ja miten prosessia voitaisiin vielä kehittää. Caverionilla on muun muassa todettu, että työntekijät jakavat useimmin hyväntekeväisyyteen ja rekrytointeihin liittyviä sisältöjä sekä blogijuttuja. Ylivoimaisesti tehokkaimmaksi kanavaksi osoittautui LinkedIn.

Kirjoittanut Susanna Tirkkonen

Jos pidit tästä kirjoituksesta, saatat myös kiinnostua Uutishuoneestamme, jota seuraamalla pääset ensimmäisenä kuulemaan mediaseurannan kasvavista hyödyntämismahdollisuuksista ja saat muun muassa M-Brainin asiantuntijablogikirjoitukset luettavaksesi ensimmäisten joukossa.Liity seuraajaksemme tästä linkistä. Etulinjan vinkkeihin pääset käsiksi myös somessa. Linkit profiileihimme Twitterissä, LinkedInissä ja Facebookissa.

Mainos- ja media-alan vaikuttajia yhteen tuova SoMe Awards-tapahtuma isännöi palkintojenjakogaalan lisäksi sosiaaliseen mediaan liittyviä seminaareja. Seuraa uutishuonettamme ja voita lippu M-Brainin seminaariin "Sosiaalisen median mittaaminen" 4.11. Arvomme kaksi lippua tapahtumaan uutishuoneemme seuraajien kesken 30.10. klo 14.00. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.