Manpowerin työmarkkinabarometri: Suomalaiset työnantajat kertovat lisäävänsä henkilöstöä jo toisena perättäisenä kvartaalina

ManpowerGroupin globaali työmarkkinabarometri, Manpower Employment Outlook Survey, on toteutettu jälleen myös Suomessa. Työnantajat eri puolilla Suomea aikovat palkata uusia työntekijöitä heinä-syyskuun 2014 aikana. Työnantajat Etelä-Suomessa raportoivat myönteisimmin työllisyysnäkymistä, kun taas Pohjois-Suomessa suhtaudutaan maltillisemmin henkilöstön palkkaamisen. Tukku- ja vähittäiskaupan työnantajat odottavat työllistymisen kasvavan, kun taas kuljetus-, varastointi-, informaatio- ja viestintäaloilla ennakoidaan huomattavia henkilöstövähennyksiä.

ManpowerGroupin tänään julkistaman työmarkkinabarometrin mukaan, tutkimukseen haastatelluista 621 työnantajasta, 12 prosenttia arvioi henkilöstötarpeensa kasvavan, 6 prosenttia haastatelluista työnantajista puolestaan arvioi henkilöstömääränsä laskevan ja 81 prosenttia uskoo henkilöstömääränsä pysyvän ennallaan. Suomen työmarkkinoita kuvaava työllistämisaikeiden indikaattori (Net Employment Outlook1) on heinäkuun ja syyskuun välisellä ajanjaksolla +6 %. Työllistämisaikeet heikkenivät 3 prosenttiyksikköä edelliseen vuosineljännekseen verrattuna, mutta vertailussa edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon työllistymisnäkymät ovat pysyneet samalla tasolla.

”Kokonaisindeksi on positiivinen jo toisena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Suomi hengittää sen tärkeimpien vientimaiden tahdissa – kun Euroopasta on alkuvuoden aikana tullut myönteisempiä viestejä, usko orastavaan kasvuun viriää Suomessakin, vaikka mistään selkeästä käänteestä ei voidakaan vielä puhua,” kertoo Iikka Lindroos, ManpowerGroupin toimitusjohtaja.

Alueellinen ja toimialakohtainen analyysi

Työnantajat raportoivat vahvistuneista työllistämisaikeista kolmella alueella neljästä. Optimistisimpia työllistämisaikeita raportoivat työnantajat Etelä-Suomessa, jossa indikaattori on +12 %. Tämä indikaattori on vahvin sen jälkeen, kun Suomen ensimmäinen barometritulos julkistettiin syyskuussa 2012.

Itä-Suomessa työnantajat raportoivat pientä kasvua indikaattorin ollessa +11 % ja Länsi-Suomessa työnantajat raportoivat maltillisia työllistämisaikeita +2 % indikaattorilla. Samanaikaisesti työnantajat Pohjois-Suomessa odottavat heikompia työllistämisnäkymiä (indikaattori -10 %). 

Tutkituista kymmenestä toimialasta kahdeksan odotetaan palkkaavan lisää työntekijöitä tulevan kvartaalin aikana. Suurin lisätyövoiman tarve raportoitiin tukku- ja vähittäiskaupassa, jossa työllistämisaikeiden indikaattori oli +13 %.

“Lähestyvä kesälomakausi näkyy hotelli- ja ravintolasektorin myönteisissä työllistämisaikeissa,” Lindroos sanoo. “On kuitenkin huomioitava, että tämän vuoden toisen ja kolmannen vuosineljänneksen ennusteet sektorille eivät ole yhtä optimistisia kuin vuosi sitten samaan aikaan.”

Työvoiman kysyntä säilyy vakaana rahoitus-, vakuutus-, ja kiinteistöalalla ja liike-elämän palveluissa sekä hotelli- ja ravintola-alalla, joissa indikaattori on +12 %. Työllistymisaikeet vahvistuivat myös teollisuuden alalla, jossa indikaattori oli +11 %.

Työllistämisaikeet kohenivat myös sähkö-, kaasu-, lämpö- ja vesihuollossa (indikaattori +8 %) sekä julkishallinnossa, koulutuksessa ja terveys- ja sosiaalipalveluissa (indikaattori +6 %). Samaan aikaan työnantajat kuljetus-, varastointi-, sekä informaatio- ja viestintäaloilla ennustavat heikentyneitä työllistämisnäkymiä (indikaattori -21 %).

”Vaikka teollisuudessa tilausten määrä onkin hienoisesti kasvanut, se ei vielä ole muuttunut suoranaisesti kasvaneeksi vienniksi. Vientimarkkinoilla Venäjän ja Ukrainan tilanne aiheuttaa lisääntyvää epävarmuutta, mikä tuntuu myös mm. kuljetussektorilla”, sanoo Lindroos. 

Alueellinen ja toimialakohtainen kehitys kvartaalitasolla

Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna työllistämisaikeet heikkenivät kahdella alueella neljästä.

Työnantajat Pohjois-Suomessa (indikaattori -29 %) ja Länsi-Suomessa (indikaattori -7 %) arvioivat työllistämisnäkymät aikaisempaa heikommiksi. Itä-Suomessa indikaattorissa ei ole tapahtunut muutoksia ja Etelä-Suomessa työllistymisaikeet vahvistuivat 11 prosenttiyksiköllä.

Verratessa edelliseen vuosineljännekseen työllistämisaikeet vahvistuivat viidellä toimialalla kymmenestä. Indikaattori on 11 prosenttiyksikköä vahvempi sekä teollisuudessa että julkishallinnossa, koulutuksessa ja terveys- ja sosiaalipalveluissa. 8 prosenttiyksikön kasvun työllistämisnäkymissä raportoivat työnantajat sähkö-, kaasu-, lämpö- ja vesihuollossa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa.

Työllistämisaikeet heikkenivät viidellä toimialalla verrattuna aikaisempaan kvartaaliin. Merkittävin lasku raportoitiin rakennusalalla, jossa indikaattori laski 32 prosenttiyksikköä, ja kuljetus-, varastointi-, sekä informaatio- ja viestintäaloilla, jossa työnantajat raportoivat 22 prosenttiyksikköä heikommista työllistämisnäkymistä.

Vuositason kehitys

Vuoden 2013 kolmanteen neljännekseen verrattuna työllistämisaikeet vahvistuivat viidelle toimialalla kymmenestä. Merkittävin parannus raportoitiin teollisuudessa, jossa indikaattori vahvistui 28 prosenttiyksikköä. Indikaattori laski viidellä toimialalla. Heikoimmista työllistämisaikeista raportoivat rakennusalan (lasku 32 prosenttiyksikköä) ja kuljetus-, varastointi-, ja informaatio- ja viestintäalan työnantajat (lasku 22 prosenttiyksikköä).

”Viestinnän ja median murroksen arvioidaan jatkuvan vielä pitkään, mikä näkyy toimialan luvuissa. Kasvava digitalisoituminen näkyy kuluttajien käyttäytymisessä – yhä useampi lukee lehtensä tai ostaa matkalippunsa verkossa. Automaation ja itsepalvelun vaikutukset heijastuvat palveluketjujen kaikkiin osiin,” Lindroos summaa.

Vertailussa edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon työllistämisnäkymät parantuivat kahdella alueella. Työnantajien työllistämisaikeet Länsi-Suomessa olivat jopa 10 prosenttiyksikköä vahvempia ja Etelä- Suomessa indikaattori oli puolestaan 7 prosenttiyksikköä parempi. Työllistämisaikeet heikkenivät kahdella alueella. Itä-Suomessa työllistämisarviot laskivat 10 prosenttiyksikköä ja Pohjois-Suomessa indikaattori heikkeni 9 prosenttiyksikköä.

Seuraavat tiedot ovat ladattavissa:

• Suomi-kohtainen tutkimusraportti kokonaisuudessaan
• Kaavio: alueelliset vertailut
• Kaavio: toimialavertailut
• Kooste globaalista tuloksesta
• Infografiikka
• Toimitusjohtaja Iikka Lindroosin kuvia

Manpowerin työmarkkinabarometrin vuoden 2014 viimeisen neljänneksen tulokset julkaistaan 9.9.2014.

Voit ladata Suomi-kohtaisia tuloksia havainnollistavien graafien lisäksi myös muiden tutkimukseen osallistuneiden maiden tulosmateriaalia vertailtavaksi Manpower Employment Outlook Survey Explorer Tool -linkistä.

1 Työllistämisaikeita kuvaava indikaattori (Net Employment Outlook) vuoden 2014 kolmannelle kvartaalille on Suomessa +6 %. Tämä luku saadaan, kun henkilöstömääränsä lisäämistä suunnittelevien työnantajien prosenttiosuudesta vähennetään henkilöstömääränsä vähentämistä suunnittelevien työnantajien prosenttiosuus.

Kaavio 1: alueelliset vertailut Q3 2014

 Kaavio 2: toimialavertailut Q3 2014 

Lisätiedot:

Iikka Lindroos, Managing Director, Finland
ManpowerGroup
iikka.lindroos@manpowergroup.fi
Puh. +358 (0)40 801 8331

Mika Wilén, Director, Marketing & External Affairs
ManpowerGroup
Mika.Wilen@manpowergroup.fi
Puh. +358 (0)41 455 2970

Manpower Employment Outlook Survey
Suomessa nyt kahdeksatta kertaa julkistettu Manpower Employment Outlook Survey mittaa neljännesvuosittain työnantajien aikomuksia lisätä tai vähentää henkilöstönsä määrää seuraavan kvartaalin aikana. Barometri on lajissaan ainutlaatuinen: se on suurempi, laajempi, pitkäaikaisempi ja kattavampi kuin muut tutkimukset. Barometri lanseerattiin yli 50 vuotta sitten Yhdysvalloissa, ja se on yksi luotetuimmista työllistämisaikeita mittaavista tutkimuksista maailmassa. Manpower Employment Outlook Survey perustuu yli 65 000 julkisen ja yksityisen sektorin työnantajan haastatteluun 42 maassa. Suomessa haastateltiin 621:tä työnantajaa. Kaikki haastatellut vastaavat samaan kysymykseen neljä kertaa vuodessa: ”Miten arvioitte henkilöstön kokonaismäärän toimipisteessänne kehittyvän seuraavien kolmen kuukauden aikana, verrattuna meneillään olevaan kvartaaliin?”