Vaarantaako uusi terveydenhuoltolaki toimivan ensihoidon jatkuvuuden maakunnissa?

Sosiaali- ja terveysministeriön tuore ensihoitoasetus astuu voimaan vuoden 2018 alussa. Asetuksen mukaisesti sairaanhoitopiirit voivat edelleen kilpailuttaa ensihoidon palvelut, ja asetus velvoittaakin järjestäjät vertailemaan tuotannon vaikuttavuutta, kustannustehokkuutta ja laatua.

Terveydenhuoltolain uudistus kuitenkin uhkaa hyvää asetusta ja toimivaa nykymallia rajaamalla yksityisten tuottajien roolin niin pieneksi, että toiminta tulisi käytännössä mahdottomaksi. Jos kiireellinen ensihoito määritellään viranomaistoiminnaksi, tarkoittaisi se yksityisten tuottajien poistumista alalta, etenkin pieniltä paikkakunnilta. Ensihoito on ensisijaisesti terveydenhuoltoa eikä viranomaistyötä ja se tulisi määritellä niin jatkossakin, jotta hyvä yhteistyö voi jatkua.

Sote-uudistuksen lakivalmistelu on ollut ennakoitua monimuotoisempi prosessi. Hallituksen esityksiä on tarkasteltu ja muuteltu useaan otteeseen, mikä on aiheuttanut epätietoisuutta maakuntapäättäjien keskuudessa. Myös ensihoitopalvelujen järjestämisvastuusta ja yksityisten ensihoitoyritysten mahdollisuudesta tuottaa ensihoidon palveluita on esiintynyt epäselvyyttä.

Maakunnat tuntevat oman alueensa erityispiirteet ja heidän tulisi saada arvioida täydentävän yksityisen palveluntuotannon tarpeen jatkossakin. Lain ei tulisi pakottaa heitä tuottamaan palvelut yksin. Viimeisen 70 vuoden ajan sadat ensihoitoyritykset ovat tarjonneet laadukasta ja kustannustehokasta sairaankuljetusta suomalaisille. Mielestämme tästä toimivasta mallista tulee pitää kiinni, sillä parhaimmillaan yksityiset palveluntuottajat täydentävät joustavasti julkisia toimijoita, kuten pelastuslaitoksia.

Ensihoidon kilpailuttamatta jättäminen rikkoisi nykyistä hyvin toimivaa mallia ja uhkaisi satojen ensihoidon ammattilaisten työnkuvaa. Tämä olisi merkittävä riski potilasturvallisuudelle, varsinkin jos se tehdään samanaikaisesti suunnitteilla olevien erikoissairaanhoidon muutosten kanssa. Kun matkat erikoissairaanhoidon palveluihin kasvavat, ja väestö vanhenee, on ensihoidon saatavuus, ensihoitajien ammattitaito ja alueen tuntemus entistä tärkeämpää varmistaa.

Usealla yksityisellä toimijalla on monivuotinen kokemus toimialueestaan ja tarkkaan optimoitu yhteistyö julkisen sektorin kanssa. Suomen Yrittäjien selvityksen mukaan myös ensihoidon kustannukset ovat yksityisellä sektorilla 10 % julkista pienemmät.

Med Groupilla on Laukaassa, Hankasalmella ja Pihtipuhtaalla yhteensä 24 vakituista työntekijää ja noin 20 keikkalaista. Palveluita on tuotettu joustavasti ja laadukkaasti yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa, ja Med Group hoitaa alueella noin 4500 tehtävää vuodessa. Med Groupin henkilökunta on aina hoitotasoinen. Monivuotinen kokemus, työn tarkka suunnittelu ja ammattitaito mahdollistavat laadukkaan palvelun vuoden jokaisena päivänä alueesta riippumatta.

Henkilöstö on ollut innokas kehittämään osaamistaan, minkä ansiosta on pystytty tarjoamaan esim. kotisairaanhoitoa Hankasalmella. Kotisairaanhoidon palvelujen myötä tarve kuljettaa potilaita keskussairaalaan asti on vähentynyt, kun hoitaja voi auttaa potilasta jo kodissaan.

Henkilöstö haluaa työskennellä alueen asukkaiden hyväksi jatkossakin ja kehittää sekä nykyisiä että uusia palveluita. Tämä edellyttää, että sairaanhoitopiirien linjaukset yksityisistä palveluntuottajista ovat ennakoitavissa. Investointeja kalustoon ja henkilöstöön on vaikea tehdä, jos sairaanhoitopiirien suhtautuminen yksityisiin toimijoihin jää epäselväksi.

Reeta Jäppinen, ensihoitoesimies, Keski-Suomi, +358 44 773 5809
Laura Riski, palvelujohtaja, ensihoito ja kotiin vietävät palvelut