Vaarantaako uusi terveydenhuoltolaki toimivan ensihoidon jatkuvuuden maakunnissa?

Sosiaali- ja terveysministeriön tuore ensihoitoasetus astuu voimaan vuoden 2018 alussa. Asetuksen mukaisesti sairaanhoitopiirit voivat edelleen kilpailuttaa ensihoidon palvelut, ja asetus velvoittaakin järjestäjät vertailemaan tuotannon vaikuttavuutta, kustannustehokkuutta ja laatua.

Terveydenhuoltolain uudistus kuitenkin uhkaa hyvää asetusta ja toimivaa nykymallia rajaamalla yksityisten tuottajien roolin niin pieneksi, että toiminta tulisi käytännössä mahdottomaksi. Jos kiireellinen ensihoito määritellään viranomaistoiminnaksi, tarkoittaisi se yksityisten tuottajien poistumista alalta, etenkin pieniltä paikkakunnilta. Ensihoito on ensisijaisesti terveydenhuoltoa eikä viranomaistyötä ja se tulisi määritellä niin jatkossakin, jotta hyvä yhteistyö voi jatkua.

Sote-uudistuksen lakivalmistelu on ollut ennakoitua monimuotoisempi prosessi. Hallituksen esityksiä on tarkasteltu ja muuteltu useaan otteeseen, mikä on aiheuttanut epätietoisuutta maakuntapäättäjien keskuudessa. Myös ensihoitopalvelujen järjestämisvastuusta ja yksityisten ensihoitoyritysten mahdollisuudesta tuottaa ensihoidon palveluita on esiintynyt epäselvyyttä.

Maakunnat tuntevat oman alueensa erityispiirteet ja heidän tulisi saada arvioida täydentävän yksityisen palveluntuotannon tarpeen jatkossakin. Lain ei tulisi pakottaa heitä tuottamaan palvelut yksin. Viimeisen 70 vuoden ajan sadat ensihoitoyritykset ovat tarjonneet laadukasta ja kustannustehokasta sairaankuljetusta suomalaisille. Mielestämme tästä toimivasta mallista tulee pitää kiinni, sillä parhaimmillaan yksityiset palveluntuottajat täydentävät joustavasti julkisia toimijoita, kuten pelastuslaitoksia

Ensihoidon kilpailuttamatta jättäminen rikkoisi nykyistä hyvin toimivaa mallia ja uhkaisi satojen ensihoidon ammattilaisten työnkuvaa. Tämä olisi merkittävä riski potilasturvallisuudelle, varsinkin jos se tehdään samanaikaisesti suunnitteilla olevien erikoissairaanhoidon muutosten kanssa. Kun matkat erikoissairaanhoidon palveluihin kasvavat, ja väestö vanhenee, on ensihoidon saatavuus, ensihoitajien ammattitaito ja alueen tuntemus entistä tärkeämpää varmistaa.

Usealla yksityisellä toimijalla on monivuotinen kokemus toimialueestaan ja tarkkaan optimoitu yhteistyö julkisen sektorin kanssa. Suomen Yrittäjien selvityksen mukaan myös ensihoidon kustannukset ovat yksityisellä sektorilla 10 % julkista pienemmät.

Med Group toimii Pirkanmaalla Sastamalassa, Urjalassa, Virroilla, Ruovedellä ja Kurussa yhteensä seitsemän yksikön ja noin 65 työntekijän voimin. Näiden lisäksi Tampereella toimii ympärivuorokautinen siirtokuljetusyksikkö. Yritys hoitaa alueella yhteensä 11 200 ensihoidon tehtävää vuodessa. Siirtokuljetusyksikössä työntekijät ovat perustason ensihoitajia, mutta muissa Med Groupin yksiköissä tehtäviä suorittaa hoitotasoinen henkilökunta. Monivuotinen kokemus, suunnittelu ja ammattitaito mahdollistavat laadukkaan palvelun vuoden jokaisena päivänä alueesta riippumatta.

Med Groupin henkilöstömme on hyvin sitoutunut sekä työhönsä että alueen hyvinvointiin. Osa työntekijöistä on toiminut ensihoidon tehtävissä alueella yli kymmenen vuoden ajan. Vahva paikallistuntemus ja hyvä yhteistyö paikallisten viranomaisten kanssa on tehnyt toiminnasta jouhevaa ja laadukasta. Poliittinen epävarmuus toiminnan ympärillä aiheuttaa kuitenkin huolta henkilöstön keskuudessa ja vaikeuttaa tulevan suunnittelua.

Palveluiden kehittäminen ja ylläpitäminen edellyttävät ennakoitavuutta sairaanhoitopiirien linjauksiin yksityisistä palveluntuottajista. Investointeja kalustoon ja henkilöstöön on vaikea tehdä, jos sairaanhoitopiirien suhtautuminen yksityisiin tuottajiin jää epäselväksi.

Iida Tolonen, ensihoitoesimies, Etelä-Pirkanmaa, +358 44 773 5849
Reeta Jäppinen, ensihoitoesimies, Pohjois-Pirkanmaa, +358 44 773 5809
Laura Riski, palvelujohtaja, ensihoito ja kotiin vietävät palvelu